Oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa

Taustaa

Akatemian hallitus nimesi vuonna 2011 oppimisen ja osaamisen mediayhteiskunnassa yhdeksi yhteiskunnan ja ihmiskunnan suurista haasteista.

Oppimisen, tietämisen ja osaamisen edellytykset ja lähteet ovat voimakkaassa muutoksessa yhteiskunnissa, jotka ottavat käyttöön uusia viestintävälineitä. Viestinnän ja kulttuurin uudet muodot muokkaavat ihmisten toimintatapoja ennennäkemättömällä vauhdilla. Erityisesti nuorten maailmassa uudet mediavälitteiset vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen mahdollisuudet samaan aikaan sekä vahvistavat tiettyjä osaamisen alueita että heikentävät toisia.

Toistaiseksi on vasta vähän tietoa siitä, kuinka syvällisesti tämä vaikuttaa ihmisten kognitiivisiin kykyihin, maailmankuvaan ja sitä kautta koko yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toiminnan perusedellytyksiin. Kysymyksenasettelut koskettavat muun muassa aivojen toimintaa, oppimisen edellytyksiä, viestinnän välineitä ja sisältöjä, kulttuuristen arvojen muuttumista, sosiaalisten ryhmittymien syntymistä ja informaatioteknologian mahdollisuuksia.

Ohjelma liittyy myös muihin edellä mainittuihin suuriin haasteisiin, erityisesti kulttuurien vuoropuheluun, terveeseen arkeen, väestön ikääntymiseen ja toimijuuden tukemiseen.

Ohjelman tavoitteet

Globaalissa maailmassa elämiseen liittyy monia haasteita ja mahdollisuuksia. Yhteiskunnilla ympäri maailman on kova tarve saada työvoimaa, jolla on tarvittavat tiedot ja taidot selviytyä 2000-luvun suurimmista haasteista. Näitä taitoja ja valmiuksia on myös jatkuvasti kehitettävä. Onko maksuton maailmanluokan koulutus kaikille ja kaikkialla vain unelmaa? Merkitsevätkö lähitulevaisuuden muutokset koulutuksessa, opetuksessa ja oppimisessa kehitystä vai kumousta aikaisempaan verrattuna? Miten tulevaisuuden organisaatiot voivat tehokkaasti oppia ja uudistua hajaantuneissa maailmanlaajuisissa verkostoissaan? Minkälaiset koulutuksen, opettamisen ja oppimisen innovaatiot voisivat tukea yksilöjä, organisaatioita ja muita yhteisöjä ratkaisemaan niitä haasteita ja ongelmia, joita ne kohtaavat maailmanlaajuisessa toimintaympäristössään? Missä, miten, kenelle ja miksi tietyt ratkaisut toimivat ja toiset eivät toimi?

Ohjelmaan osallistuvat tutkimushankkeet ovat tieteidenvälisiä ja ne liittyvät 2000-luvun osaamistarpeisiin koulutuksessa ja työelämässä sekä siihen, mitä tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnissa ja globaalissa maailmassa.

Ohjelman teemat

1.      Yhteiskunnallisten muutosten vaatimukset oppimiselle

Koulutusjärjestelmät kohtaavat uusia yhteiskunnan, talouden, viestinnän muotojen, koulutuspolitiikan ja teknologioiden muutoksiin liittyviä haasteita. Uusien nuorten sukupolvien elämänkokemus ja sosiaalinen toimijuus on huomioitava koulutusjärjestelmien ja oppimisympäristöjen suunnittelussa. Oppimiseen liittyvien tiedollisten näkökohtien lisäksi yhteisölliseen toimintaan liittyvät emotionaaliset ja sosiaaliset ulottuvuudet ovat oppimisen ja yksilön kasvun kannalta erittäin tärkeitä.

• Koulutuksen tulevaisuus muuttuvassa yhteiskunnassa
• Oppimisen uudet tyylit, taidot ja valmiudet
• Tiedon, osaamisen ja ymmärryksen yhteisöllinen rakentaminen
• Sosiaalisten ja kulttuuristen muutosten asettamat vaatimukset oppimisympäristöille

2.      Mediayhteiskunnan pedagogiset haasteet ja osaamisen jatkuva kehittäminen

Yhteiskunnan, talouden ja työelämän kiihtyvässä muutostahdissa kansalaisiin kohdistuvat osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Informaatiota on tietoverkkojen ansiosta saatavilla enemmän kuin koskaan. Oppimis- ja toimintaympäristöt vaihtelevat ja ne tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Tästä syystä koulutuskentän toimijoiden väliset suhteet tulevat väistämättä muuttumaan: oppija ei ole alisteinen yhdelle oppilaitokselle, vaan hänen oppimistaan ja osaamisen kehittämistään ohjaavat monenlaiset kasvuympäristöt. Erityisesti nuoret sukupolvet muodostavat maailmankuvansa ja omaksuvat Internetin ja sosiaalisen median kautta merkittävän osan tiedoistaan ja taidoistaan (esim. kieliä). Tämä avaa mahdollisuuksia ja asettaa haasteita jotka koskevat niin koulutusjärjestelmiä, pedagogiikkaa kuin poliittista toimintaa. Miten opitaan erottamaan luotettava tieto epäluotettavasta; miten arvioidaan lähteitä; kuinka käsitellään arvomaailmojen ja kulttuurien eroavaisuuksia? Miten opitaan olemaan tuottajia ja toimijoita, eikä vain kuluttajia, digitaalisessa maailmassa?

• Oppiminen ja osaaminen tulevaisuuden yhteiskunnassa
• Mediakompetenssi
• Työelämän osaamistarpeet
• Verkostotoimijaksi kehittyminen; aktiivisuus vs. passivoituminen; motivaatio, toimijuus ja tunteet
• Poliittisen toiminnan ja vaikuttamisen uudet muodot; arvokeskustelu uusissa medioissa
• Ammatillinen kasvu elinikäisenä prosessina

3.      Oppimisanalytiikka, arvostelu ja arviointi

Uudenlaiset digitaaliset oppimisympäristöt tarjoavat valtavan mahdollisuuden tietojen keräämiseksi oppimisprosessista, mukaan lukien oppilastöiden ja vuorovaikutuksen analyysi oppimisresurssien ja tehtävien parissa työskenneltäessä. Ne avaavat uusia itsearvioinnin, kehittymisen ja keskinäisen palautteenannon mahdollisuuksia oppilaiden ja opettajien kesken. Toisaalta ne asettavat myös haasteita kerätyn informaation hyödyntämiselle eettisesti kestävällä tavalla. Tähän liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita ei ole vielä riittävästi huomioitu tutkimuksessa.

• Teknologioiden soveltaminen oppimisprosessin seuraamisessa ja analysoimisessa, sekä palautteen tuottamisessa (esim. video, simulaatiovälineet ja tietokoneohjelmistot)
• Teknologisilla välineillä kerättyjen tietoaineistojen hyödyntäminen
• Videon hyödyntäminen opettamis- ja oppimisprosessien analysoimisessa ja kehittämisessä
• Välineet automaattisen ja henkilökohtaisen palautteen tuottamiseksi oppilastöistä ja oppimisprosesseista
• Tietoturvakysymykset

4.      Nykyaikaiset oppimisympäristöt ja käyttäjälähtöinen sisältö

Nykyaikaiset sähköiset ja fyysiset oppimisympäristöt tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja oppimissisältöön sitoutumiseen. Ne myös tukevat yhteisöllistä vuorovaikutusta erilaisten kohderyhmien välillä. Tietokone- ja tietoverkkoavusteiset järjestelmät tukevat opetusta ja oppimista kun itse työkalujen käyttäminen on helposti omaksuttavaa niin opettajille kuin oppijoille. Tavanomaisten e-learning ympäristöjen lisäksi konenäön, puheentunnistuksen, simulaatioiden, mallinnuksen, pelien ym. avulla monimutkaiset asiat voidaan opettaa tehokkaalla ja kiinnostavalla tavalla riippumatta aihealueesta tai opetuksen asteesta. Teema-alue tarjoaa mahdollisuuden eri oppiaineiden kuten historian, kielten, luonnontieteen, tekniikan ja talous- ja taideaineiden asiasisältöiseen yhdistämiseen.

• Mediayhteiskunnan oppimista ja sen menetelmiä haastavat erityispiirteet
• Uudet arkkitehtoniset ratkaisut; tilankäytön ja oppimisen suhde
• Tiedon jakaminen ja rakentaminen yhdessä muiden kanssa, epämuodollinen oppiminen, oppimiseen liittyvät sosiaaliset ja emotionaaliset näkökohdat
• Konenäkö ja puheentunnistusmenetelmät osaamistason kehittämisessä
• Virtuaali- ja simulaatioympäristöt identiteettineutraalin oppimisen ja opettamisen apuvälineenä
• Mallinnusmenetelmät skenaario-opetuksessa
• Videon rooli oppimisessa ja yhteistyössä
• Hyötypelit ja sosiaalinen media oppimisessa

5.      Ilmiöiden omaksumista edistävät uudet oppimistavat

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on merkityksellistä että usealla eri koulutustasolla saavutetaan myös ymmärrys fyysisten laitteiden välttämättömyydestä. Uudet fyysiset oppimistavat auttavat oppijaa oivaltamaan opetettavien asioiden yhteyksiä ja kasvattamaan sovellusvalmiuksia ja niiden ymmärtämistä. Nämä tarjoavat myös kyvyn hahmottaa perusluonnontieteiden lainalaisuuksien merkityksen laitteiden ja koneiden toimivuuden kannalta. Fyysiset oppimistavat voidaan myös yhdistää luonnontieteiden lisäksi kädentaitojen kehittämiseen, taideaineisiin ja ympäristötieteisiin. Tämä mahdollistaa maailmankuvan lähentymisen tekniikkaan ja luonnontieteisiin oppijan sukupuolesta riippumatta.

• Uudet yksilö- ja ryhmäopetuksessa käytettävät valmistusteknologiat laitteiden ja koneiden toiminnan havainnollistamiseksi (esim. lab-on-a-chip, rapid prototyping, printed intelligent)
• Mittausympäristöjen kehittäminen luonnon ja ympäristön ilmiöiden todentamiseksi ja seuraamiseksi
• Biomimetiikka opetuksen apuvälineenä

6.      Kehittyvien yhteiskuntien oppimisympäristöt

Suomalainen koulutusjärjestelmällä on jo nykyisellään mahdollisuus tarjota ratkaisuja kehittyvien maiden opetus- ja oppimisympäristöihin. Tämä on kuitenkin rakennettu pääosin kehittyneissä maissa yleisesti saatavilla oleviin resursseihin kuten opetus- ja oppimateriaaliin, välineistöön ja ammattitaitoon. Alhaisen koulutustason yhteiskunnissa on tarvetta kehittää edullisia, suurille oppilasmäärille soveltuvia opetusmenetelmiä. Tutkimusta tarvitaan myös koulutusviennin kulttuurisista ja yhteiskunnallisista haasteista, esimerkiksi oppimisympäristöjen ja paikalliskulttuurien suhteista.

• Kulttuuriin liittyvien ja sosiaalisten kontekstien oppimiselle ja oppimisympäristöille asettamat haasteet ja mahdollisuudet
• Edulliset, energiapihit tai energiavapaat opetus- ja muistiinpanovälineet
• Monikulttuurisesti yhteensopivat e-learning menetelmät

7.      Oppimisvaikeuksien voittaminen

Oppimis- ja osaamisvajeilla voi olla tuhoisia vaikutuksia yksilön elämään. Niihin liittyy usein oppimistaantumaa ja huonoa itsetuntoa, ja ne saattavat vaikeuttaa yksilön itsenäistymistä ja yhteiskunnallista toimijuutta. Vajeiden tunnistaminen ennen kouluikää ja niiden kohentaminen kohdennetuilla interventio-ohjelmilla voi pienentää ongelmien syntymistä. Oppimisvaikeuksilla on kuitenkin myös kulttuurisia ja yhteiskunnallisia syitä, jotka kytkeytyvät koulutusjärjestelmien rakenteisiin ja joihin voidaan puuttua pedagogisin keinoin, kehittämällä ja muuttamalla vuorovaikutuksen malleja.

• Aivoihin ja mieleen liittyvät uudet mahdollisuudet erilaisten oppilaiden tukena
• Aivomarkkerien tunnistaminen esikouluikäisillä tulevien oppimisvaikeuksien ennakoimiseksi
• Tehokkaiden tietokonepohjaisten interventio-ohjelmien löytäminen erityyppisille oppimisvaikeuksille
• Ennen koulun aloittamista annettujen interventioiden vaikutusten seuranta
• Osallistuva oppiminen ja pedagogiikan kehittäminen erilaisten oppimisstrategioiden ja erityishuomiota tarvitsevien oppilaiden tukena

Ohjelman laajuus ja kansainvälinen yhteistyö

Ohjelmassa yhdistyvät oppimiseen ja koulutukseen liittyvät käyttäytymistieteelliset tutkimusintressit (erit. kasvatustiede, psykologia), sekä opetusteknologian kehittäminen ja ohjelmistoratkaisujen etsiminen. Se tarjoaa myös entistä laajemman mahdollisuuden eri oppiaineiden asiasisältöiseen yhdistämiseen. Ohjelma puhuttelee myös oppimista tutkivaa neurotiedettä, sekä yleisemmin lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvää tutkimusta. Lisäksi ohjelma tarjoaa mahdollisuuden luoda uusia ja edullisia opetus- ja oppimisvälineitä, sekä teknologioita kehittyvien maiden tarpeisiin.

Koulutukseen ja oppimiseen liittyvän tutkimuksen tukeminen on keskeisessä ja ajankohtaisessa roolissa Suomen Akatemian kansainvälisessä rahoitusyhteistyössä. Tästä toiminnasta erityisesti mainittakoon Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön (NSF) ja Tekesin kanssa vuonna 2012 järjestetty suomalais-amerikkalainen SAVI-haku aiheesta ”Innovations in Learning and Education”, sekä NordForskin vuosille 2012-2016 käynnistämä monitieteinen tutkimusohjelma ”Education for Tomorrow”.

Ohjelman vaikuttavuus 

Ohjelma on aidosti monitieteinen ja siten sen tieteellinen vaikuttavuus ulottuu kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksesta terveyden tutkimukseen ja tekniikan tutkimukseen.

Suomi on oppimisen ja koulutuksen alalla maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa. Suomalaisilla oppimis- ja koulutusratkaisuilla on suurta kysyntää eri puolilla maailmaa, joten ohjelmalla on erinomaiset edellytykset tuottaa paitsi uutta teoreettista tietoa, myös merkittäviä systemaattisia ja teknologisia vientituotteita. Koulutusjärjestelmämme ylläpitäminen korkealla tasolla edellyttää jatkuvaa viljelyä ja huolelliseen tutkimukseen perustuvaa kehittämistä. Näin ollen on perusteltua väittää, että tutkimusohjelma "Oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa" on ensiarvoisen merkityksellinen ja ajankohtainen paitsi tieteellisesti, myös yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna.