Väestöryhmien väliset terveys-  ja muut hyvinvointierot -tutkimusohjelma

Tavoitteet
Suomessa tulo- ja muut hyvinvointierot ovat kansainvälisesti vertaillen
melko pieniä. Kuitenkin väestöryhmien väliset terveyserot ovat selkeät ja
eurooppalaisessa vertailussa keskitasoa tai sitä suurempia. 1990-luvun
taloudellisen laman jälkeisessä Suomessa hyvinvointierot ovat kasvaneet ja
syrjäytyminen on saanut uusia muotoja. Syistä tiedetään toistaiseksi vähän.
Tutkimusohjelman tavoitteena oli edistää väestöryhmien välisten terveys- ja
muiden hyvinvointierojen tutkimusta, saada lisätietoja terveys- ja muiden
hyvinvointierojen syistä sekä auttaa kehittämään keinoja erojen
ehkäisemiseksi ja jo syntyneiden erojen kaventamiseksi.

Sisältö
Tutkimusohjelma painottui ehkäistäviin terveys- ja hyvinvointieroihin,
joita voidaan pitää eriarvoisuutena. Näitä tarkasteltiin sosiaalitieteiden,
taloustieteen, tilastotieteen, psykologian, filosofian, gerontologian,
ravitsemustieteen, epidemiologian, kansanterveystieteen, työlääketieteen,
psykiatrian ja neurologian näkökulmista.

Hankkeissa tutkittiin terveyden ja hyvinvoinnin muiden osien välisiä
yhteyksiä, terveydentilan ja muun hyvinvoinnin sosiaaliryhmittäisten ja
alueellisten erojen syitä, työttömyyttä ja syrjäytymistä, varhaisten
tekijöiden vaikutusta aikuisiän terveys- ja hyvinvointieroihin,
yhteiskunta- ja terveyspolitiikan, terveyspalvelujen ja työssä tapahtuvien
muutosten vaikutuksia terveys- ja hyvinvointieroihin sekä hyvinvointierojen
filosofisia perusteita.

Tutkimushankkeet tuottivat tuloksia muun muassa siitä, miten Suomi
on selvinnyt 1990-luvun alun lamasta. Laman välittömät seuraamukset on
kyetty hoitamaan melko pienin kustannuksin. Vaikka väestön terveyden ja
hyvinvoinnin yleiskehitys on ollut myönteinen, ei tämä kuitenkaan päde
kaikkiin väestöryhmiin. Esimerkiksi odotettavissa oleva elinikä on
jatkuvasti kasvanut, mutta sosioekonomiset erot ovat säilyneet ja jopa
kasvaneet.

Laajuus
Ohjelmaan kuului 22 hanketta. Näissä työskenteli kokopäiväisesti 26
tutkijaa ja kaiken kaikkiaan eri rahoituksilla noin 130 tutkijaa
seuraavissa organisaatioissa: Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Oulun,
Tampereen ja Turun yliopistot, Åbo Akademi, Kansanterveyslaitos ja
Työterveyslaitos.

Rahoitus
Ohjelman kokonaisbudjetti oli 18 miljoonaa markkaa ( 3 miljoonaa euroa).
Suomen Akatemia rahoitti ohjelmaa 15 miljoonalla markalla ja sosiaali- ja
terveysministeriö 3 miljoonalla markalla. Lisäksi ohjelmaa rahoittivat
Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
ja kehittämiskeskus Stakes ja Työterveyslaitos.

Kesto
1998-2000

Tutkimusohjelman arviointi
Tutkimusohjelmasta laadittiin englanninkielinen arviointiraportti. Tietoa tutkimusohejlman arvioinnista on raportin sivuilla 10-15.

Tutkimusohjelman koordinointi

Koordinaattori
Eero Lahelma
Kansanterveystieteen laitos
 
Koordinaattori
Eva Roos
Kansanterveystieteen laitos 

Tutkimusohjelman omat sivut