Valta Suomen metsä- ja luonnonsuojelupolitiikassa kansalaisten mieltämänä:

Tutkijat:

Klaus Helkama, professori, hankkeen johtaja (sosiaalipsykologian laitos, Helsingin yliopisto)
Heimo Karppinen, professori (metsäekonomian laitos, Helsingin yliopisto)
Jari Kuuluvainen, professori (metsäekonomian laitos, Helsingin yliopisto)
Riikka Paloniemi (bio- ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto)
Tapio Rantala (metsäekonomian laitos, Helsingin yliopisto)
Mika Rekola (metsäekonomian laitos, Helsingin yliopisto)
Annukka Vainio (sosiaalipsykologian laitos, Helsingin yliopisto)
Annukka Valkeapää (matematiikan ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto)

Hankkeemme tutkii, miten kansalaiset hyväksyvät vallankäytön Suomen metsä- ja luonnonsuojelu-politiikassa. Osahankkeissa tarkastelemme vallan hyväksyntää erilaisten kansalaisryhmien näkö-kulmista. Hankkeemme on monitieteinen; se yhdistää metsäekonomian, sosiaalipsykologian, tilasto-tieteen,  valtio-opin ja ympäristöpolitiikan lähestymistapoja vallan tutkimiseen.

Osahanke 1: Metsänomistajien käsitykset hyväksyttävästä vallankäytöstä metsä- ja luonnon-suojelupolitiikassa (tammikuu 2007-syyskuu 2008). Annukka Vainio.

Sosiaalipsykologisesti on mielenkiintoista, että metsänomistus on Suomessa vahvasti säädeltyä: se on useiden suositusten, rajoitusten ja kieltojen kohde. Yksityismetsiä käyttävät myös jokamiehen oikeudella myös kansalaiset. Meitä kiinnostavat seuraavat kysymykset: miten metsäomistajat mää-rittelevät vallan metsänhoidossa? Miten valta jakautuu eri toimijoiden kesken? Mikä on metsän-omistajien mielestä oikeudenmukaista vallankäyttöä ja mikä ei?

Valta ja oikeudenmukaisuus liittyvät toisiinsa: vallankäyttöä pidetään hyväksyttävämpänä silloin, kun sen havaitaan noudattavan yleisesti hyväksyttyjä oikeudenmukaisuusperiaatteita. Toisaalta ih-misillä on taipumus hyväksyä olemassa olevat valtaerot ja jopa objektiivisesti epäoikeudenmukaiset vallankäyttötilanteet. Metsänomistuksen vallanjaon hahmottamiseksi tutkimme, minkälaisia positi-oita metsänomistajien kokemiin vallankäyttötilanteisiin liittyy. Position käsite vastaa roolin käsitet-tä, mutta ottaa huomioon tilannesidonnaisuuden. Oletuksenamme on, että metsänomistajat tarjoavat toisille toimijoille positioita ja ovat myös toisten toimijoiden tarjoamien positioiden kohteena, ja että positioihin liitetään tiettyjä "moraalisia" oikeuksia ja velvollisuuksia.

Käytämme aineistoina Pirkanmaalla kerättäviä metsänomistajahaastatteluja ja valtakunnallista met-sänomistajille lähetettävää postikyselyä.

Osahanke 2: Kansalaisten käsitykset hyväksyttävästä vallankäytöstä luonnonsuojelun suunnittelussa (elokuu 2007-heinäkuu 2009). Riikka Paloniemi.

Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua luonnonsuojelu- ja metsäpolitiikan suunnitteluun on viime vuosina lisätty. Valtion metsiä hallinnoivan Metsähallituksen rooli on ollut tässä kehityksessä kes-keinen. Kuitenkin Kainuussa, missä Metsähallituksen osallistamishankkeita on pisimpään järjestetty, kansalaisten osallistumisaktiivisuus on ollut vähäistä. Kysymmekin: Millaisia osallistumisprosesse-ja ja suunnittelun tuloksia näiden osallistamishankkeiden järjestäjät, hankkeisiin osallistuneet kansa-laiset ja hankkeisiin kutsutut, mutta silti hankkeisiin osallistumatta jättäneet kansalaiset pitävät oi-keudenmukaisina ja epäoikeudenmukaisina? Ja miten oikeudenmukaisesti he kokevat vallan jakaan-tuneen Metsähallituksen osallistamishankkeissa?

Julkisten metsien käytön suunnittelua tutkimme, osatutkimuksen 1 tapaan, kansalaisten ja osallista-jien positioiden näkökulmista. Kainuun tapauksen valossa pohdimme erityisesti vallattomuutta ja sitä millaista sosiaalista identiteettiä osallistumattomuus rakentaa.

Aineisto hankitaan Kainuussa kansalaisia ja Metsähallituksella työskenteleviä osallistajia haastatte-lemalla.

Osahanke 3. Valta metsä- ja luonnonsuojelupolitiikassa - tutkimus keskustelusta paikallislehdissä ja internetissä (tammikuu 2009-kesäkuu 2010). Tapio Rantala.

Tutkimuksessa analysoimme metsä- ja luonnonsuojelupolitiikkaan liittyvää valtakeskustelua paikal-lislehdissä ja internetissä sekä vertailemme näitä aiempiin tutkimustuloksiimme keskustelusta suu-rimmissa valtakunnallisissa lehdissä. Oletuksenamme on, että varsinkin anonyymi ja moderoimaton keskustelu internetissä poikkeaa päämedioiden suhteellisen muodollisesta metsäkeskustelusta.

Tutkimuksen keskeinen teoreettinen käsite on sosiaalinen identiteetti, jonka oletamme selittävän paikallisten, kansallisten ja ylikansallisten poliittisten instituutioiden sekä poliittisten ja tiedollisten auktoriteettien hyväksyntää. Erittelemme myös kansalaisten käsityksiä oikeudenmukaisuuden peri-aatteista (mm. jako-oikeudenmukaisuus ja menettelytapojen oikeudenmukaisuus) ja arvioita julki-sen päätöksenteon onnistumisesta.

Käytämme aineistona yleisönosastokirjoituksia Kainuun alueen päälehdestä ja neljästä pienestä paikallislehdestä. Lisäksi keräämme näytteen valtakunnallisista internetkeskusteluista - tavoit-teenamme on saada monipuolinen otos erilaisten metsistä kiinnostuneiden kansalaisryhmien näkö-kannoista.
 
Osahanke 4: Metsä- ja luonnonsuojelupolitiikkaan aktiivisesti osallistuvat. Kyselytutkimus (heinäkuu 2009 – joulukuu 2010). Annukka Valkeapää.

Vuonna 2005 aloitetulla Suomen kansalaisia koskevalla tutkimuksella selvitämme, miten metsä- ja luonnonsuojelupolitiikan hyväksyttävyys rakentuu ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Tällä tutki-muksella on tarkoitus selvittää, miltä osin metsä- ja luonnonsuojelupolitiikan hyväksyttävyys eroaa aktiivisesti politiikkaan osallistuvien ja tavallisten kansalaisten kesken sekä löytää tekijöitä, jotka selittävät aktiivista osallistumista.

Tutkimuksen kohteena ovat metsä- ja luonnonsuojelupolitiikkaan aktiivisesti osallistuvat kansalai-set. Suluissa tahot, joiden kautta haemme näitä aktiivisia kansalaisia.
1) metsänomistajat (MTK)
2) metsäammattilaiset (metsäalan ammattiyhdistykset ja yrittäjäjärjestöt)
3) ympäristöjärjestöt (WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-liitto, Greenpeace)
4) virkistyskäyttäjät (Partiolaiset, Suomen Latu, paikalliset yhdistykset).

Tutkimusmenetelmänä on kyselytutkimus. Analysoimme aineistoa mm. rakenneyhtälömalleilla.