Sameita vesiä, Demokratia ja hallinta multilateraalisessa valtiossa

(Muddy Waters, Democracy and governance in a multilateral state)

Hankkeen kesto: 2008-2011

Hankkeen johtaja:
Marja Keränen, Jyväskylän yliopisto, markera@yfi.jyu.fi

Hankkeen tutkijat:
Anu Kettunen, Jyväskylän yliopisto, anu.kettunen@yfi.jyu.fi
Anne Luomala, Jyväskylän yliopisto, anne.luomala@yfi.jyu.fi
Salla Pykälämäki, Jyväskylän yliopisto, salla.pykalamaki@yfi.jyu.fi

Hankkeen www-osoite:
http://www.jyu.fi/ytk/sameita

Hankkeen kuvaus:
Hankkeessa analysoidaan uusia tapoja puhua osallistumisesta, kansalaisuudesta ja demokrati-asta multilateraalisen valtion kontekstissa. Projekti tutkii viimeaikaisia kansalaisten aktivointiin tähtääviä hallinnollisia pyrkimyksiä ja toimia ja arvioi niitä suhteessa governance-keskusteluun ja hallinnon toimintatapojen muutokseen. Tätä tutkitaan lukemalla uudistuspyrkimysten lausuttuja tavoitteita, mutta myös tutkimalla, mitä merkityksiä ja seurauksia uudistuksilla on ollut paikallistasolla ja millaisia kiistoja tai merkitystaisteluja uudistuksista on käyty. Mielenkiintoista on myös jäljittää sitä, mistä uudistusten puhetavat oikeastaan ovat tulleet. Samalla etsitään kansalaisaktiivisuuteen liittyvien uudistushankkeiden historiaa tai genealogiaa ja sitä, miten tavat puhua osallistumisesta tai äänestämisestä ovat muuttuneet tai vaihdelleet. Kun kansallisvaltioiden kontekstit ovat muuttuneet, kysymme mitä seurauksia tällä on demokratialle kansalaisuudelle. Kun politiikan ja hallinnon suhteet ovat muuttuneet, kysymme mihin kansalaisen ajatellaan osallistuvan ja miten.

Tutkimushankkeen tavoitteena on:
- arvioida mitä seurauksia kansallisvaltioiden kontekstien muuttumisella ja siirtymällä hallin-nosta ja hallintaan on osallistumiselle ja demokratialle?
- jäsentää sitä miten kansalaisuutta nyt rakennetaan ja mikä on kansalaisvaikuttamiselle avau-tuva tila uudessa tilanteessa, sekä miettiä, miten valtasuhteet nyt strukturoituvat uudelleen. Mitä politisoidaan ja mitä epäpolitisoidaan?
- arvioida demokratian tilaa edellisen valossa.

Tämä valtio-opillinen tutkimushanke pyrkii avaamaan uusia näkökulmia osallistumisen ja demokratian kysymyksiin. Se tuottaa kriittisiä tekstianalyyseja siitä miten kansalaisuus ja osallistuminen rakentuvat uusien osallistumishankkeiden teksteissä sekä etnografisia tutki-muksia siitä miten uudistushankkeet luetaan ja mitkä ovat niiden seuraukset paikallisella tasol-la.

Hankkeen osaprojektit:

Kansalaisvaikuttamisen hallinnointi (Marja Keränen)
Vuosina 2003-2007 hallitusohjelmaan kirjattu kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma toimii esimerkkinä viimeaikaisista hallinnollisista yrityksistä tekohengittää demokratiaa. Tämän osa-hankkeen tavoitteena on jäljittää, mistä ohjelman puhetapa on peräisin, mikä sille on ominaista ja mitä siitä seuraa. Pohditaan, miten kansalaisvaikuttamisen kontekstit ovat muuttuneet ja miten demokraattisen prosessin ajatellaan toimivan, kun sen syötteen (input, kansalaisten vaa-teet) ja tuotteen (output, hallinnon tuotteet) väliset suhteet ovat muuttuneet. Kun ennen kansa-laiset esittivät vaateita poliittiselle järjestelmälle, nyt hallinto vaatii kansalaisia osallistumaan.

Tulevaisuuden hallinta ja tulevaisuuspolitiikka Suomessa (Anu Kettunen)
Viime vuosina Suomessa on ryhdytty kiinnittämään yhä enemmän huomiota tulevaisuuden kehityskulkujen ennakointiin. Monet eri tahot hallinnoivat tulevaisuutta luotaavia hankkeita ja tuottavat visioita tulevaisuudesta. Tämän osahankkeen tavoitteena on tarkastella, miksi tule-vaisuutta ennakoidaan, mikä merkitys ennakoinneilla on ja millaisilla puhetavoilla ja sanastoilla tulevaisuutta muotoillaan. Yhtäältä tulevaisuuden ennakointia tarkastellaan aikapolitiikan perspektiivistä, jossa tulevaisuusvisiot voidaan ymmärtää ajalla politikoimisena ja kamppailuna siitä, kuka saa määritellä ja nimetä tulevaisuuden uhkat ja mahdollisuudet. Toisaalta tulevaisuuden ennakointia tarkastellaan poliittisena hallintana, jossa tuleva aika pyritään otta-maan haltuun erilaisin keinoin.

Osallistumisen pluralisoituminen ja kuntademokratian muutokset. Tapaustutkimus kansalaisten, hallinnon ja poliitikkojen dialogista kunnassa (Salla Pykälämäki)
Tämän osahankkeen tavoitteena on pohtia millaista on osallistumisen moninaistuminen kun-nissa päätösten valmisteluvaiheessa ja miten se vaikuttaa päätöksenteon legitimiteettiin. Kun-talaisia on pyritty osallistamaan ylhäältä ohjattujen ohjelmien (kuten kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma) avulla. Paikallistasolla kunnat itse tuottavat erilaisia osallistumisen fooru-meita, joiden tarkoitus on mahdollistaa kuntalaisten aktiivisempi osallistuminen ja julkinen keskustelu päättäjien ja hallinnon kanssa. Myös suoran osallistumisen keinot lisääntyvät. Tut-kimus kysyy ensinnäkin, millaisia osallistujia kuntiin halutaan ohjelmien avulla tuottaa. Toi-saalta kysytään, mitä oikeastaan tapahtuu näillä kuntalaisten osallistumisen areenoilla ja mil-lainen on se kuntalaisten, hallinnon ja poliitikkojen kosketuspinta, jossa osallistuminen tapah-tuu. Millaiset asiat nousevat keskustelun agendalle ja kuka ne määrittää? Millaisia ovat kes-kusteluun osallistujat?

Politiikan hallinnallistuminen kunnassa – tutkimuskohteena valtuuston talousarvioko-kouksen politiikat (Anne Luomala) 
Osahankkeessa tutkitaan politiikan mahdollisuutta edustuksellisen demokratian virallisella päätöksentekoareenalla kunnassa. Tutkimustarve nousee kunnan päätöksentekoon kohdistu-vista uusista haasteista (esimerkiksi poliittisesti toimimisen ja hallinnollisesti tekemisen muut-tuneet muodot ja taloudellisuusargumenttien voimistuminen). Vaihtelevissa yhteyksissä on tuotu esiin huoli edustuksellisen demokratian toimivuudesta kunnassa. Kunnallistutkimuksen runsaudesta huolimatta suoraan kunnan demokraattiseen päätöksentekotoimintaan kohdistuvaa tutkimusta on tehty vain harvoin. Hankkeessa siis kysytään, millaisia toimijoita valtuusto, kuntalainen ja kunta ovat kuntapäättäjien itsensä silmin katsottuna. Asettamalla tutkimuslöy-dökset laajempaan historialliseen perspektiiviin voidaan samalla arvioida edustuksellisen de-mokratian ehdollistaman päätöksenteon ja poliittisesti toimimisen mahdollisuuksia uuden vuosituhannen suomalaisissa kunnissa.