Kilpailun voittokulku. Sääntelyn purkaminen ja institutionaalinen muutos Suomen taloudessa, 1960-2005

Ks. myös hankkeen omat sivut: http://www.valta.utu.fi

Projekti tarkastelee kilpailun ja deregulation muuttuvaa suhdetta taloudellisen toiminnan eri alueilla. Projektin hypoteesina on oletus, että kilpailuideologialla on ollut merkittävä vaikutus vahvojen korporaatioiden, ristiinomistusten ja säätelyajattelun hajoamisessa. Projekti kattaa ajanjakson (1960-2005), johon sisältyy sekä säätelyn että kilpailun vapauttamisen vaihe. Tämä antaa erinomaisen lähtökohdan Suomen talouden institutionaalisen muutoksen ja deregulaation pitkän aikavälin analysoinnille.

Projektin teoreettisena perustana on institutionaalinen teoria, etenkin Douglass Northin teoria institutionaalisesta kehityksestä. Valtakäsitettä projektissa lähestytään siitä näkökulmasta, miten eri yhteiskuntaryhmien intressit heijastuvat päätöksentekoinstituutioihin. (ks. Giddens, Foucault) Projekti pyrkii tämän näkökulman avulla selvittämään sekä uuden taloudellisen tilanteen positiiviset että negatiiviset vaikutukset.

Projektissa kysytään, miten vallan rooli on muuttunut kilpailun olemuksen ja vaikutusalueen määrittelyn välineenä eri aikoina. Tutkimuksen kohteena on se, miten kilpailuideologia on omaksuttu yhteiskunnallisen ohjailun keskeiseksi periaatteeksi, ja miten yhteiskunnan ja talouden valvontaa koskevat säännöt ovat muuttuneet. Ideologialla projektissa viitataan ajatukseen, jonka mukaan kilpailua hyödynnetään tietyn taloudellisen ja sosiaalisen järjestelmän luomisessa ja ylläpitämisessä. Kysymyksiä tarkastellaan diskursiivisen vallan ja institutionaalisen muutoksen välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.

Projektin johtajana toimii Dos. Tapani Paavonen. Projektin muut tutkijat ovat Dos. Kari Teräs, Dos. Mika Kallioinen, FM Jarkko Keskinen, VTM Liisa Lähteenmäki. Hankkeen viisi itsenäistä osatutkimusta valmistuvat vuoden 2010 mennessä.

Dos. Tapani Paavonen (proj. joht.),  Suomen siirtyminen talouden kansallisesta järjestelmästä kaikenkattavaan integraatioon ja globalisaatioon.
Tutkimus tarkastelee suomalaisen konsensusyhteiskunnan talous- ja ulkomaankauppapoliittisen päätöksenteon sopeutumista kansainväliseen ja globaaliin markkinatalouteen ja Suomen kansainvälisten taloussuhteiden rakenteellista muutosta 1980-luvulta 2000-luvulle.

Dos. Kari Teräs, Kilpailupuhe. Killpailuideologian nousu ja institutionaalinen muutos Suomen taloudessa.
Tutkimuksessa kysytään, miten valtiolliseen ohjaukseen ja markkinoihin liittyviä käsitteitä on määritelty, minkälaisia kamppailuja niiden sisällöstä on käyty, miten niitä on käytetty deregulaatioprosessin eri vaiheissa. Olennaista on se, että minkälaiset yhteiskunnalliset voimat pystyivät eri historiallisissa vaiheissa määrittelemään agendan ja tuottamaan sellaisia hegemonistisia diskursseja, jotka toimivat lainsäädännöllisten uudistusten perustana ja muuttivat talouden toimintamekanismeja.

Dos. Mika Kallioinen, Suomen kilpailulainsäädännön muotoutuminen, 1958-1992.
Tutkimus tarkastelee kilpailuidelogian omaksumista kilpailupolitiikan rakentamisen näkökulmasta ja miten vuosikymmenien aikana kauttaaltaan kartellisoitunut yrityselämä otti vastaan valtion aloittaman kilpailunrajoitusten purkamisen.

FM Jarkko Keskinen, Yhteiset säännöt. Suomen talouselämän vastaus globalisaatioon, 1980-2005.
Tutkimuksessa analysoidaan talouden kansainvälistymisen aiheuttamia muutoksia kilpailulainsäädännön näkökulmasta. Tutkimuksen keskiössä on Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen keskuskauppakamarin rooli uuden kilpailulainsäädännön kehittäjinä.

VTM Liisa Lähteenmäki, Vuokratyön virrassa – identiteetin rakentuminen ja säätely vuokratyön arjessa.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja tuoda esiin eri työmarkkinatoimijoiden diskursiivisia tapoja muokata ja määritellä vuokratyöntekijöiden identiteettiä. Eri toimijoita ovat eturyhmät, lainsäätäjät, media, asiantuntijat ja työntekijät itse. Tutkimuksessa tarkastellaan valtapositioiden muutosta, joustavuuden ja kilpailukyvyn paradigmoja työehtojen määrittäjinä sekä eri toimijoiden asemaa moraaliurakoitsijoina vuokratyöelämän kentillä.