Valta Suomessa -tutkimusohjelma (2007-2010)
VALTA-ohjelma on päättynyt, mutta valtatutkimus jatkuu.
Tukimusohjelman arviointiraportti julkistettiin 23.4.2012 Hilton Helsinki Strandissa pidetyssä tilaisuudessa. Ohjelma
Ks myös ohjelmayksikön uutiskirje, jossa juttuja myös muista tutkimusohjelmista ja huippuyksiköistä.
**********
Suomalaisen yhteiskunnan valtajärjestelmä on ollut muutospaineiden kohteena viime vuosikymmeninä. Suomi on liittynyt Euroopan Unioniin, suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet, talouselämä on integroitu globaaliin talouteen ja kulttuuri on kehittynyt moniarvoiseen suuntaan. Tutkimusohjelmassa tutkitaan näiden muutosten vaikutusta valtaan ja vallan käyttäjiin. Samalla tutkitaan sitä, miten valta tuottaa toimeentuloon, työhön, maantieteeseen, uskontoon, sukupuoleen ja etnisyyteen liittyviä eroja. Suomalaisen vallan historia, nykytila ja tulevaisuus muodostavat tutkimusohjelman laajan kaaren.
Suomen Akatemia rahoittaa Valta Suomessa -tutkimusohjelmassa tutkimushankkeita yhteensä 6,5 miljoonalla eurolla vuosina 2007-2010.
Tavoitteet
| Suuret hallinto- ja valtapoliittiset päätökset on Suomessa usein tehty ilman laajaa julkista keskustelua. Näiden päätösten vaikutuksista kansalaisten elämään, demokratiaan, vallan jakautumiseen ja hallinnon toimintatapaan on tehty erillistutkimuksia, mutta kokonaisvaltainen tulkinta puuttuu.Tutkimusohjelman yhtenä tavoitteena on tukea laaja-alaista tutkimusta vallasta ja sen historiallisista muutoksista Suomessa. |
|
Toisena keskeisenä tavoitteena on tuottaa uutta empiiristä tietoa konkreettisista valtaprosesseista, valta kun toteutuu lähes aina lähietäisyydellä. Tieteellisen valtatutkimuksen ohella tutkimusohjelma rohkaisee poikkitieteelliseen ja vertailevaan näkökulmaan sekä vahvistaa tutkijoiden ja tutkimushankkeiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Erityishuomio kohdistetaan tiedonkulkuun ja tutkimustuloksista tiedottamiseen. Tutkimusohjelma haluaa aktiivisesti osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun vallasta Suomessa.
Teemat
1. Kansainvälinen järjestelmä, valta Suomessa ja Suomen valta
|
Suuri osa suomalaisten hyvinvointiin ja työllisyyteen liittyvistä päätöksistä tehdään nykyisin poikkikansallisissa konteksteissa ylikansallisten säännösten rajoittamina. Miten suomalaisten elämään vaikuttavat aloitteet syntyvät, etenevät ja suodattuvat kansalliselle tasolle ja millaisissa poliittisissa yhteisöissä valtaa tuotetaan? Mitkä ovat Suomen toimintamahdollisuudet tiivistyvässä maailmassa? Kenellä on valtaa kontrolloida näitä prosesseja?
Tutkimusohjelma ei keskity ainoastaan poliittisiin ja taloudellisiin kysymyksiin, vaan ihmisoikeudet, kulttuuri-ilmiöt sekä oikeus- ja moraalijärjestelmät ovat yhtälailla tärkeitä kansainvälisiä politiikan ja vallan kenttiä.
|
 |
2. Valta valtiossa ja valtion valta
Pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja yhteisymmärryksen tärkeyttä korostavaa konsensuspolitiikkaa on pidetty suomalaisen valtajärjestelmän tyypillisenä piirteenä. Tutkimusohjelmassa tarkastellaan, miten kansainvälistyminen ja integraatio ovat muokanneet tätä politiikkaa vallan rakenteiden ja valtiollisten mekanismien kautta. Miten kansainväliset sopimukset ja Euroopan unionin lainsäädäntö ovat vaikuttaneet valtarakenteisiin ja vallan mekanismeihin Suomessa? Mitä muutoksia on havaittavissa julkisten instituutioiden välisissä valtasuhteissa? Miten eliitin tuottamisen ja ylläpitämisen rakenteet ovat muuttuneet? Miten globaali, eurooppalainen, kansallinen ja paikallinen taso kytkeytyvät toisiinsa ja mitkä ovat tämän kytkeytymisen vaikutukset valtaan Suomessa?
3. Talous ja valta
| Avoimuuden lisääntyminen taloudessa (globalisaatio) on luonut kollektiivisen uskomuksen, että talouden valta ulottuu tänä päivänä lähes kaikkialle. Varmaa on, että globaalin talouden, yhdentyvien markkinoiden, uusien markkina-alueiden ja kansainvälisen kilpailukyvyn merkitys on korostunut. Minkälaisen murroksen suomalainen talousjärjestelmä on kokenut tämän kehityksen myötä? |
 |
Onko talouden valta laajentumassa? Miten markkinoiden ja toisaalta julkisyhteisöjen toiminta on muuttunut liiketaloudellisten toimintalogiikkojen omaksumisen myötä? Miten talouspoliittinen tieto on muovautunut ja millaista julkista ja näkymätöntä vallankäyttöä talouspolitiikkaan liittyy?
4. Kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta
Kansalaistoiminta, kansalaisjärjestöt ja sosiaaliset liikkeet ovat tärkeä osa yhteiskunnallista ja kulttuurista valtarakennetta. Niiden tehtävänä voi toimijasta riippuen olla joko vallitsevan järjestelmän ylläpitäminen tai kritiikki ja vaihtoehtojen luominen. Suomessa järjestöjen vahvalla asemalla on ollut vaikutusta valtiollisen järjestelmän toimintaan, mukaan lukien hyvinvointivaltion rakentuminen. Minkälainen rooli kansalaisjärjestöillä on ollut suomalaisessa valtajärjestelmässä ja mitä merkittäviä muutoksia on tässä suhteessa tapahtunut? Miten valta paikannetaan ja hahmotetaan kansalaistoiminnan näkökulmasta käsin? Onko valtajärjestelmässä tekijöitä, jotka rajoittavat kansalaistoimintaa? Tutkimusohjelmaan sisältyy niin pienten ruohonjuuritason protestiliikkeiden kuin vakiintuneiden kolmannen sektorin järjestöjenkin tutkimus.
5. Media ja valta
| Tiedonvälityksen alalla on tapahtunut eräs suurimmista muutoksista valtajärjestelmässä. Suomalaisen mediakentän uudelleen jäsentyminen, sen suhteet valtajärjestelmän muihin osiin sekä median toimintaperiaatteet ovat siten tärkeä valtatutkimuksen kohde. Mitä merkitystä mediataloudella, omistusrakenteiden muutoksella, keskittymisellä, ketjuuntumisella ja konvergenssilla on vallan kannalta? |
|
Heijastaako media valtarakenteita passiivisesti vai tuottaako se niitä aktiivisesti? Valtamedioiden lisäksi on olemassa vasta- tai vaihtoehtomedioita. Esimerkiksi nuorille suunnattuun mediaan liittyy myös vastakulttuuria ja yhteiskuntakritiikkiä. Miten julkisuus tukee kriittistä kansalaisuutta, mahdollistaa osallistumisen ja mielipiteen muodostamisen? Mitä median valta oikeastaan tarkoittaa?
6. Sukupuoli ja valta
Suomalaisen yhteiskunnan valtajärjestelmää kuvaa edelleen sukupuolten välinen eriarvoisuus. Tutkimusohjelma tarkastelee perinteisiä eroja julkisen ja yksityisen vallan käytössä naisten ja miesten välillä. Samalla tutkitaan sitä, kuinka valtajärjestelmä rakentaa sukupuoli-identiteettejä ja sen myötä sukupuolittunutta valtaa. Keskeisiä teemoja ovat yhteiskunnassa vallitsevan sukupuolijärjestelmän muutokset ja hyvinvointivaltion murroksen sukupuolittuneet vaikutukset. Millaisia vaikutusmahdollisuuksia institutionaalinen valtajärjestelmä tarjoaa naisille, erityisesti politiikan ja talouden kansainvälistymisen myötä? Keskeistä on myös tutkia empiirisesti vallan verkostoja ja eliitin uusiutumista sukupuolinäkökulmasta.