WORK –avajaisseminaari Säätytalolla 11.3.2008
Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus eli WORK –tutkimusohjelma käynnistyi juhlavasti Säätytalolla Helsingissä 11.3.2008. Avajaisseminaariin oli kutsuttu WORK -ohjelman tutkijoiden lisäksi työelämän asiantuntijoita, työmarkkinajärjestöjen edustajia ja julkisen hallinnon toimijoita mm. neljästä eri ministeriöstä. Runsaslukuinen yleisö sai kuulla kuusi mielenkiintoista esitelmää ja osallistua esitelmien jälkeen käytyihin keskusteluihin.
"Työn ja hyvinvoinnin haasteiden edessä tarvitsemme uusia ratkaisumalleja"
| Tilaisuuden puheenjohtajana toimi aamupäivällä ohjelmapäällikkö Petteri Pietikäinen ja iltapäivällä toimittaja Seppo Toivonen. Tilaisuuden aloitti Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila, joka tervetuliaispuheessaan korosti tutkimusohjelmien merkitystä rahoitusmuotona, jonka kautta voimistetaan yhteiskunnan tai tiedontuotannon kannalta keskeisten aiheiden tutkimusta ja tieteiden rahat ylittävää tieteellistä toimintaa. "Työn ja hyvinvoinnin haasteiden edessä tarvitsemme uusia ratkaisumalleja, uusia avauksia, uusia toimintatapoja", tiivisti Mattila. "Tutkimusohjelman vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että ohjelman aikana käydään jatkuvaa vuoropuhelua työelämän tutkimuksessa ja kehitystyössä mukana olevien sidosryhmien välillä." |
Markku Mattila avasi tilaisuuden.
|
Makrotason katsaus hyvinvointivaltion rakenteisiin ja toimintaan
Seminaarin key-note –puhujat, professorit Wim van Oorschot (Alankomaat) ja Björn Hvinden (Norja), loivat omissa esityksissään laajan makrotason katsauksen hyvinvointivaltion rakenteisiin ja toimintaan. Globalisaation merkitys hyvinvoinnin toiminnallisiin edellytyksiin, muutokset yhteishyvän jakamiselle suurimmassa tuen tarpeessa oleville yhteiskuntaryhmille sekä sosiaalisen solidaarisuuden ja luottamuksen eroosio olivat professori Oorschotin puheen ytimessä. Professori Hvinden puolestaan vertasi pohjoismaista hyvinvointimallia sekä muuhun eurooppalaiseen että liberaaliin yhteiskuntamalliin. Hän totesi, ettei pohjoismainen malli ole globalisoituvassa taloudessa välttämättä suinkaan haitta, päinvastoin: kyseinen malli vaikuttaisi jopa olevan etu taloudellisessa kilpailussa. Sosiaalisen koheesion ja tasaisesti jakautuvan hyvinvoinnin ja toisaalta talouden avoimuuden välillä ei tarvitse olla ristiriitaa. Hvinden esitteli myös vertailevia tuloksia julkisen talouden sosiaalimenoista sekä naisten, miesten, vähän koulutettujen työikäisten ja vammautuneiden työllisyysasteesta erilaisia yhteiskuntamalleja edustavissa eurooppalaisissa maissa.
Suomalaisten yritysten kilpailukyky tulee taata kansainvälisessä toimintaympäristössä
|
Katariina Poskiparta piti puheenvuoron työn tulevaisuudesta. |
Lounaan jälkeen olivat vuorossa suomalaiset puheenvuorot. Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja Antti Herlin korosti, että työelämän jatkuva muutos on hyväksyttävä. "Meidän on ymmärrettävä muutoksen edellytykset, toimittava muutostilanteissa ripeästi ja ennakoitava tulevaa", hän tiivisti. Muutosten edessä on oltava rohkea: "Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on joustavuus ja pelottomuus." Herlinin mukaan keskeistä tulevaisuuden työelämän ja hyvinvoinnin kannalta on se, että suomalaisessa yhteiskunnassa huolehditaan yritysten toimintamahdollisuuksista. "Tämä on välttämätöntä, jotta suomalaisten yritysten kilpailukyky taataan kansainvälisessä toimintaympäristössä." Kilpailukyvyn kannalta hän piti keskeisenä verotuksen keventämistä ja toiminnan ohjaamista verotuksen keinoin, mikä voisi esimerkiksi edesauttaa palveluyritysten perustamista. |
Työelämän haasteisiin vastaaminen nopeasti ovat korkealla hallituksen asialistalla
Työministeri Tarja Cronbergin puolesta puhunut työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Katariina Poskiparta piti puheenvuoron työn tulevaisuudesta. Työelämän muutokset ja muutosten mukana tuleviin haasteisiin vastaaminen nopeasti ovat korkealla hallituksen asialistalla, mistä kertoo omalta osaltaan myös hallituksen aloittama Työn, yrittämisen ja hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio puolestaan keskittyi puheessaan työterveyden haasteisiin. Vainio huomautti, ettei krooninen sairaus välttämättä estä osallistumasta työelämään, ja että sairaus ja työkyky eivät ole sama asia. WORK-ohjelmasta Vainio totesi, että "tutkimusohjelman soisi luovan verkostoja jotka jatkavat ohjelman loppumisen jälkeenkin." Työpaikoista pitäisi tehdä terveyden edistämisen areenoja ja turhasta medikalisaatiosta tulisi päästä eroon.
Tutkijan puheenvuoro
Seminaarin viimeisen puheenvuoron esitti WORK-ohjelman tutkija, psykologian professori Ulla Kinnunen. Hän kuvasi oman hankkeensa tutkimusta määräaikaisista työntekijöistä, jossa vertaillaan erityyppisten määräaikaisten ja pysyvien työntekijöiden psykologista ja sosiaalista hyvinvointia. Hankkeessa on psykologien lisäksi mukana sosiaalipolitiikan tutkijoita. "Hankkeen päätavoitteena on tutkia määräaikaisen työn hyvinvointivaikutuksia verrattaessa erilaisia työolosuhteita, työntekijöitä ja määräaikaisen työn luonnetta," kiteytti professori Kinnunen.
WORK-ohjelman aloitusseminaari pyrki tarjoamaan puheenvuorojen ja keskustelun kautta virikkeitä ja ajatuksia tutkijoille ja toimimaan samalla keskustelufoorumina sidosryhmien ja suuren yleisön kanssa. Tutkimusohjelman teemoista nouseva keskustelu työn ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta sai Säätytalon seminaarissa vahvan alkusysäyksen. Tästä on hyvä jatkaa!
Teksti: Petteri Pietikäinen
Kuvat: Sanna Vitikainen ja Ritva Helle