Lisää tutkimusohjelman taustasta

Perinteistä työllisyyden ja hyvinvoinnin suomalaista mallia muokkaavat monet muutokset.  Erityisesti globalisaatio (talouden avoimuuden kasvu), informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehitys sekä väestön ikääntyminen ovat viime vuosikymmenen aikana johtaneet uuteen tilanteeseen työn ja hyvinvoinnin järjestämisessä.

Talouden avoimuuden kasvu ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu yhdessä teknologisen kehityksen kanssa ovat johtaneet nopeisiin muutoksiin eri tuotannonaloilla. Työn luonne sekä työn organisointi ja työvoiman käytön tavat työpaikoilla ovat muuttuneet. Työpaikkoja on siirtynyt ulkomaille ja työmarkkinat ovat muutuneet epävakaiksi.

Väestön nopea ikääntyminen tuo mukanaan huoltosuhteen heikentymisen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen ja epävirallisen hoivatyön tarpeen kasvun. Kehitys on paljastanut nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän joustamattomuuden kansalaisten toimeentulon turvaajana uusissa oloissa. Se on myös nostanut esiin huolen hyvinvointivaltion rahoituksen jatkuvuudesta ja lisännyt kansantaloudellisia vaateita työllisyysasteen ja työn tuottavuuden nostamisesta.

Samalla työvoiman kysyntä on muuttunut ja rakennetyöttömyys kasvanut. Määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet sekä etenkin työuran alku ja ankkuroituminen työelämään hankaloitunut. Työn vaatimusten kasvu, yhteiskunnallisten hoivapalvelujen uudelleenjärjestelyt sekä odotukset tasavertaisuudesta työssä ja perhe-elämässä vaikuttavat työn ja hyvinvoinnin yhteensovittamiseen.

Odotettavissa olevan eliniän kasvun myötä myös aktiivisten työvuosien lukumäärä lisääntynee, vaikka palkkatyön merkitys kansalaisille ja työelämän vetovoimaisuus ovat toisaalta heikentyneet. Lisäksi koulutuksen, työttömyyden, perhevapaiden tai kuntoutuksen aiheuttamat katkokset ja siirtymät työuralla haastavat perinteisen mallin.

Kansalaisten varsin yhteneväinen elämänkulku – koulutuksesta palkkatyöhön, palkkatyöstä eläkkeelle – on pirstaloitumassa ja moninaistumassa. Myös kansalaisten eriarvoisuus on kasvamassa. Tämä kaikki luo paineita nykyisin toteutettavalle hyvinvointi- ja terveyspolitiikalle.