Telectronics I -ohjelmamuistio

Esipuhe

Suomen Akatemian hallitus päätti 29.4.1997 luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan esityksestä käynnistää tietoliikenne-elektroniikka -tutkimusohjelman vuonna 1998, mikäli Akatemian tutkimusmäärärahojen lisäys toteutuu Valtion Tiede- ja teknologianeuvoston katsauksessaan “Suomi: tiedon ja osaamisen yhteiskunta" esittämässä laajuudessa. Ohjelma toteutetaan luonnontieteiden ja tekniikan sekä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikuntien yhteistyönä, joilla molemmilla on edustajansa ohjelmaryhmässä. Ohjelmaryhmä vastaa ohjelman valmistelusta, käynnistämisestä, seurannasta, arvioinnista, yhteistyöstä muiden rahoittajien kanssa sekä muista ohjelman toteuttamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Ryhmä tekee Akatemian hallitukselle ehdotuksen määrärahan osoittamisesta tieteellisille toimikunnille ohjelmaan sisällytettävien tutkimushankkeiden rahoittamiseksi. Akatemian hallitus nimesi kokouksessaan 10.6.1997 ohjelmaryhmän seuraavasti:

puheenjohtajaksi
laboratorion johtaja Kari-Pekka Estola, Nokia Oy; Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta

ja jäseniksi
tutkimusjohtaja Veikko Hara, Telecom Finland Oy
professori Markku Kivikoski, Tampereen teknillinen korkeakoulu
tutkimusjohtaja Jorma Lammasniemi, Valtion teknillinen tutkimuskeskus
professori Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto; Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta
teknologia-asiantuntija Ilpo Reitmaa, Teknologian kehittämiskeskus
apul. professori Riitta Smeds, Teknillinen korkeakoulu; Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta
rehtori Marianne Stenius, Svenska handelshögskolan; Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta
sekä teknologia-asiantuntija Riitta Tiuraniemi, Teknologian kehittämiskeskus.

Ohjelmaryhmän työskentelyyn osallistuvat Akatemian hallituksen päätöksellä myös
tiedesihteeri Jarmo Laine, Suomen Akatemia
ja tiedesihteeri Mirja Vihma-Kaurinkoski, Suomen Akatemia.

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan esityksestä ohjelman koordinaattoriksi kutsuttiin tutkimuspäällikkö Jukka Rantala Nokia Oy:stä. Ohjelmaryhmän varapuheenjohtajana toimii professori Pekka Neittaanmäki. Riitta Tiuraniemen siirryttyä pois Tekesistä 31.7.1997 hänen tilalleen ohjelmaryhmän jäseneksi tuli teknologiajohtaja Martin Mäklin.

Ohjelman perustelut

Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuus, jonka piiriin myös tietoliikennealan teollisuus lasketaan, on kasvanut voimakkaasti ja tasaisesti 1970-luvulta alkaen. Kasvu on ollut viimeksi kuluneena kymmenvuotiskautena yli kymmenen prosenttia vuodessa. Vuonna 1996 sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon arvo oli jo 52 miljardia markkaa; alan tuotteiden viennin arvo oli 41 miljardia markkaa, joka on 23% koko maamme teollisuuden viennistä ja samaa luokkaa kuin paperiteollisuuden vienti. Ennustetaan, että jo vuosituhannen vaihtuessa elektroniikka- ja sähköteollisuus ohittaa Suomessa metsäteollisuuden liikevaihdolla mitattuna. Uudet teknologiat ja erityisesti tiedon käsittelyyn ja siirtoon liittyvät kasvavat tarpeet mahdollistavat alan nopean kehityksen myös tulevaisuudessa. Jo vuonna 1996 oli tietoliikenne-elektroniikan osuus koko elektroniikka- ja sähköalan tuotannosta 46% ja se tullee lähivuosina nousemaan yli 50%:iin.

Elektroniikka- ja sähköteollisuudelle on ominaista tutkimusintensiivisyys, mikä näkyy mm. siinä, että alan tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 1996 noin 4.8 miljardia mk, mikä on puolet koko Suomen teollisuuden T&K-panoksesta. Alan teollisuuden keskimääräinen T&K- menojen osuus tuotteiden jalostusarvosta onkin noin 20%, sillä tuotteille on tyypillistä nopea uusiutuminen ja lyhyet elinkaaret. Korkeatasoisen tutkimuksen, tutkijoiden ja muun korkeasti koulutetun työvoiman riittävyyden varmistaminen tuleekin olemaan yksi keskeisistä tehtävistä alan myönteisen kehityksen takaamiseksi jatkossakin.

Helmikuussa 1997 julkaistussa elektroniikan tutkimuksen kansainvälisessä arvioinnissa "Evaluation of Electronics Research in Finland", jonka Suomen Akatemia järjesti, alan tutkimus todettiin korkeatasoiseksi. Perustutkimuksen aktiivisuus julkaisujen määrällä mitattuna on lisääntynyt 1990-luvulla merkittävästi. Tietoliikennetekniikan julkaisumäärät ovat muuta elektroniikkaa jäljessä, mutta nousu on ollut voimakasta. Jotta alojen tutkimuksen taso ja aktiivisuus saadaan maailman huipulle, tarvitaan uutta panostusta elektroniikan ja tietoliikenteen perustutkimukseen sekä näitä aloja tukeville tieteenaloille.

Tutkimusohjelman tavoitteet

Suomen Akatemia aloittaa vuonna 1998 tietoliikenne-elektroniikka - tutkimusohjelman (Telectronics), jonka tarkoituksena on yhdistämällä eri alojen tutkimuspanosta ja asiantuntemusta luoda ja tukea korkeatasoista perustutkimusta tieteellisesti keskeisillä ja nopeasti kehittyvillä tietoliikenne- ja elektroniikkatutkimuksen aloilla.

Tämä ohjelma on osa kansallista alan julkista tutkimuspanostusta, jolla pyritään varmistamaan Suomen elektroniikan ja tietoliikenteen tutkimuksen taso maailman kärjessä. Alan kansallisessa toiminnassa on keskeistä yhteistyö yliopistojen, eri tutkimuslaitosten ja yritysten välillä, suomalaisen tiedeyhteisön kansainväliset kontaktit sekä tutkijoiden ja tutkimusryhmien verkostoituminen asiantuntijakeskittymiksi. Näillä keinoin luodaan riittävän suuria ja tehokkaita tutkimusyhteisöjä. Tämä Suomen Akatemian ohjelma keskittyy perustutkimukseen, mutta eräänä keskeisenä päämääränä ohjelmassa on tiedon sovelluskelpoisuus. Ohjelma pyrkiikin auttamaan sellaisten tutkimushankkeiden syntymistä, jotka tuovat alalle uusia tutkimusryhmiä sekä edistävät uusien sekä perus- että soveltavaa tutkimusta sisältävien tutkimusryhmäkeskittymien muodostumista.

Tutkimusohjelman teema-alueet

Tutkimusohjelman keskeinen aihepiiri on laajakaistainen tiedonsiirto. Laajakaistainen tiedonsiirto on mahdollista fysikaalisessa mielessä mm. seuraavilla teknologioilla: radioteitse “vapaassa” tilassa, optisesti kuidussa tai sähköisesti johtimessa. Nämä teknologiat ovat jo käytössä, mutta niiden potentiaalia ei vielä hyödynnetä tehokkaasti nimenomaan laajakaistaisessa tiedonsiirrossa. Radiotietoliikenteessä erityisen mielenkiinnon kohde on laajakaistainen siirto siirtyvään terminaaliin (mobiililiikenne).

Laajakaistainen tiedonsiirto muodostaa hyvin laajan kokonaisuuden, jossa tarvitaan monenlaisen taustan omaavia tutkijoita. Tutkimus kattaa koko alueen fysikaalisista perusilmiöistä (soveltava fysiikka: optiikka, sähkömagnetiikka, puolijohdefysiikka jne.) piiri- ja laitekonsepteihin (elektroniikka, digitaalitekniikka, fotoniikka, signaalinkäsittely, siirtotekniikka, radiotekniikka) ja järjestelmiin sekä niissä tarvittaviin analyysimetodeihin (matematiikka, tietoliikenneteoria, tietojenkäsittely, ohjelmistotekniikka).

Tietoliikennetekniikka mahdollistaa uuden verkottuneen yritystoiminnan, joka perustuu Internetin, Intranetin, Extranetin tai mobiililiikenteen hyödyntämiseen. Tietoverkko-operaattorit, tietoliikennepalveluoperaattorit, palvelujen tuottajat ja välittäjät, sekä tietoliikenteen sisällön tuottajat muodostavat uuden kasvavan liiketoimintaverkoston, joka tarjoaa esimerkiksi liiketaloustieteen, tuotantotalouden, tietojenkäsittely- ja tietojärjestelmätieteen tutkimukselle ja kehitykselle uusia haasteita. Tiedon salaus ja palvelujen laskutuskysymykset ovat tässä yhteydessä tärkeitä osa-alueita, samoin kuin tekniikan kehittämisen ja tietoverkkojen laajentamisen asettamat taloudelliset vaatimukset.

Telectronics -tutkimusohjelma kohdistetaan alan keskeisiin tutkimusalueisiin, joilla on perustava merkitys alan kehitykselle sekä uusiin aiheisiin, jotka todennäköisesti nousevat oleellisiksi tulevaisuudessa. Tutkimusohjelman piiriin kuuluvat seuraavat kolme pääaluetta:

1) Tietoliikenteeseen liittyvä elektroniikka

Tähän kuuluvat

- puhdas tietoliikenteessä käytettävä elektroniikka, kuten esim. radiorajapinnan toteutustekniikat (kattaen mm. koodauksen, modulaation, monikäytön, kanavakorjauksen, ilmaisun, tehonsäädön ja radioaaltojen etenemismallit)

sekä

- myös yleisempää käyttöä edustavat elektroniikan alat kuten systeemisuunnittelu, optoelektroniikka, signaalinkäsittely, integroitu piiritekniikka, puolijohdeprosessit, elektroniikan ympäristöolosuhteiden hallinta sekä valmistus-, pakkaus- ja liitostekniikat.

2) Tietoliikenteeseen liittyvät sulautetut ohjelmistot sekä tietojärjestelmät

Tähän kuuluvat esimerkiksi

- liikenteen hallinta ja optimointi, signalointi, liikennöintiprotokollat, liikenteen mallitus sekä liikkuvan ja langattoman liikenteen tietoturva.

3) Uusien tietoliikennetekniikoiden asettamat vaatimukset ja niiden antamat mahdollisuudet televiestintään perustuvissa liiketoimintaketjuissa

Tähän kuuluvat esimerkiksi:

- tietoliikennetekniikan mahdollistama uusi yritystoiminta ja sen vaatimukset teknologian kehitykselle

sekä

- televiestinnän operaattoreiden muuttuvat markkinat ja yritystoiminnan kannattavuus tietoliikenneverkoissa.

Ryhmien sisäinen jaottelu on tässä mainittu esimerkkinä. Muutkaan aiheet, jotka sisällöllisesti kuuluvat näihin kolmeen pääalueeseen, eivät ole poissuljettuja.

Teema-alueidensa osalta ohjelma nivoutuu muihin Akatemian ohjelmiin, mm. elektroniikan materiaalitekniikassa on rajapinta Materiaali- ja rakennetutkimuksen ohjelmaan ja ohjelmistokehityksessä Tieto -ohjelmaan.

Ohjelman toteuttaminen

Telectronics-tutkimusohjelma kestää kolme vuotta (1998-2000) ja Suomen Akatemian hallitus on päätöksellään myöntänyt sen käyttöön 30 Mmk.. Suomen Akatemian hallituksen nimittämä ohjelmaryhmä, johon kuuluvat tutkimusohjelmaa rahoittavien tahojen edustajat sekä niiden ulkopuolisia asiantuntijoita, valmistelee ohjelman ja ohjaa sen toteutusta.

Ohjelmassa on käytössä kaksivaiheinen haku. Ensimmäiseen hakuun tulevat hakemukset ovat lyhyehköjä aiesuunnitelman tyyppisiä papereita. Ohjelmaryhmä tekee Akatemian tieteellisten toimikuntien jäsenistä koostuvalle ohjelmajaostolle esityksen hakemuksista, jotka parhaiten täyttävät ohjelman laatu- ja tutkimusaluekriteerit. Jatkoon valitut osallistuvat toiseen hakuun, johon laaditaan täydelliset tutkimussuunnitelmat. Nämä toisen vaiheen hakemukset osallistuvat Akatemian ulkopuolisten asiantuntijoiden, joista suurin osa on ulkomaalaisia, tekemään arviointiin. Ohjelmaryhmä valitsee arvioitsijat ja tekee heidän antamiensa lausuntojen pohjalta Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan sekä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnille esityksen rahoitettavista hankkeista. Ohjelmaryhmä tekee myös Akatemian hallitukselle esityksen rahoitusvastuun jakamisesta näiden toimikuntien kesken, jotka myös tekevät rahoituspäätökset. Rahoituksesta päätetään yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Määrärahat julistetaan haettaviksi seuraavalla aikataululla:

1.10.1997 ensimmäisen haun hakemusten viimeinen jättöpäivä

31.10.1997 tiedot toiseen hakuun osallistumaan hyväksytyille

28.11.1997 toisen haun hakemusten viimeinen jättöpäivä

31.3.1998 tiedot toisen haun tuloksista

Ohjelmaan hyväksyttävät hankkeet voivat täten käytännössä alkaa vuoden 1998 puolivälissä.

Määrärahaa voivat hakea yksittäiset tutkimusryhmät tai tutkimusryhmien muodostamat yhteishankkeet (konsortiot). Hankkeessa voi olla osallisina ulkomaisia ryhmiä, mutta Suomen Akatemia vastaa vain suomalaisten tahojen kustannuksista, mukaanlukien suomalaisryhmät, joihin tulee ulkomaisia vierailijoita.

Rahoituspäätöksiä tehtäessä hakemukselta edellytetään

• korkeatasoista tieteellistä sisältöä
• tutkimusohjelman tavoitteiden täyttymistä
• innovatiivisuutta
• tulosten sovelluskelpoisuutta.

Lisäksi hakemuksen ansiona pidetään mm. seuraavia seikkoja:

• Hyviä kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälisten yhteyksien onnistunut luonti ja ylläpito vaatii aktiivista eri maista olevien tutkimusryhmien välistä yhteistyötä. Tämä voi tutkimusohjelmaan hyväksytyissä hankkeissa tarkoittaa myös jatko-opiskelua ja tutkimustyötä rahoituskautena ulkomailla.
• Moni- ja laaja-alaisuutta. Tutkimusohjelmassa rahoitetaan mielellään yhteishankkeita, joihin osallistuu eri tutkimusaloja ja tutkimusorganisaatioita edustavia tutkimusryhmiä.
• Verkostoitumisen kautta saavutettavaa lisärvoa. Hakemuksessa on esitettävä selvitys siitä, miten ryhmien välinen yhteistyö ja yhteydenpito tullaan järjestämään.
• Selkeää suunnitelmaa jatko- ja post-doc -vaiheen opiskelijoiden ohjausjärjestelyistä. Alan korkean tason asiantuntijoiden kouluttaminen on yksi ohjelman tavoitteista.
• Tutkimusryhmän monipuolisuutta. Tutkimusryhmien kokoonpanon tulisi olla monipuolinen käsittäen varttuneita tutkijoita, vastaväitelleitä tohtoreita sekä jatko-opiskelijoita.

Tutkimusohjelman päätytttyä sen tulokset tullaan arvioimaan kansainvälisten asiantuntijoiden toimesta. Ohjelman puolivälissä loppuvuodesta 1999 järjestetään saavutettuja tuloksia ja hankkeiden edistymistä esittelevä seminaari. Ohjelman päätyttyä pidetään loppuseminaari. Ohjelmaan hyväksytyistä hankkeista raportoidaan Suomen Akatemian raportointisääntöjen mukaisesti.

Rahoituksen hakeminen

Sekä ensimmäisessä että toisessa haussa kaikki hakemusasiakirjat liitteineen laaditaan englanniksi ja ne palautetaan Suomen Akatemian kirjaamoon alla olevaan osoitteeseen viimeistään edellä mainittuna määräpäivänä virka-ajan puitteissa. Kuoreen on tehtävä merkintä “Telectronics".

Ensimmäisen haun hakemukset laaditaan Suomen Akatemian hakemuslomakkeelle. Lomake täytetään siinä olevien ohjeiden mukaan, kuitenkin siten, että liitteeksi tarvitaan ainoastaan tutkimussuunnitelma, jonka pituus saa olla korkeintaan neljä sivua. Tutkimussuunnitelmaan on sisällytettävä kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän hyvin lyhyt esittely. Hankeyhteistyön ollessa kyseessä kukin partneri täyttää oman lomakkeensa, mutta tutkimussuunnitelmia tehdään vain yksi, josta ilmenee kaikkien partnereiden osuudet sekä hankeyhteistyön toiminta kokonaisuutena. Tässä on oltava selvitys siitä, miten ryhmien välinen yhteistyö sekä yhteydenpito tullaan järjestämään. Kaikki hakemusasiakirjat toimitetaan 13 kappaleena Suomen Akatemian kirjaamoon, ja kaikki samaan hankeyhteistyöhön liittyvät hakemusasiakirjat on toimitettava samassa lähetyksessä.

Toisen haun hakemukset laaditaan samalle Suomen Akatemian hakemuslomakkeelle, mutta nyt mukaan oheistetaan kaikki hakulomakkeessa mainitut liitteet. Tutkimussuunnitelman maksimipituus on 12 sivua. Tutkimussuunnitelmaan on sisällytettävä kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän lyhyt esittely. Hakijoiden on huomattava, että ulkomaalaiset asiantuntijat, jotka eivät välttämättä tunne tutkimusryhmiä, arvoivat toisen vaiheen hakemukset. Tiivistelmät ja hakulomakkeet toimitetaan 13 ja muut liitteet kuutena kappaleena Suomen Akatemian kirjaamoon.

Tutkimusohjelmasta laaditun hakujulisteen, tämän ohjelmamuistion, hakulomakkeita ja Suomen Akatemian hakuoppaan saa Akatemian kirjaamosta, jonne myös hakemukset palautetaan, postiosoite:

Suomen Akatemia, kirjaamo

PL 99

00501 HELSINKI

katuosoite: Vilhonvuorenkatu 6

puhelin: 09-7748 8377, telefax: 09-7748 8299, sähköposti: keskus@aka.fi

Tämän tutkimusohjelmamuistion ja hakulomakkeet voi myös tilata Suomen Akatemian www-sivuilta osoitteessa http://www.aka.fi.

Rahoituksen hakua koskevissa käytännön asioissa neuvoo Suomen Akatemiassa toimistosihteeri Katri-Leena Heikkilä, puh. 09-7748 8260, sähköposti katri-leena.heikkila@aka.fi. Muihin ohjelmaa koskeviin kysymyksiin vastaa tutkimuspäällikkö Jukka Rantala, puh. 09-4376 6506, sähköposti jukka.rantala@research.nokia.com.

Yhteistyö Tekesin kanssa

Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Teknologian kehittämiskeskus Tekesin ja sen ETX-elektroniikka tietoyhteiskunnan palveluksessa- ja Tietoliikenteellä maailmalle-teknologiaohjelmien kanssa. Yksittäisellä tutkimusryhmällä voi olla rahoitusta sekä Suomen Akatemialta että Tekesiltä. Samoin ohjelmaan osallistuvassa hankeyhteistyössä joillakin ryhmillä voi olla Suomen Akatemian ja joillakin Tekesin rahoitusta.

Kummankin rahoittajaorganisaation hakemukset käsitellään niille ominaisten rahoitusperiaatteiden mukaan. Jos tukea haetaan sekä Akatemialta että Tekesiltä, tehdään kummallekin oma asianomaisen rahoittajan käytäntöjä noudattava hakemuksensa. Akatemian rahoitus suuntautuu korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen tässä ohjelmamuistiossa esitettyjen perusteiden mukaisesti. Tekes tähtää teollisuuden teknologisen kilpailukyvyn edistämiseen sekä teollisen tuotannon ja viennin kasvattamiseen ja monipuolistamiseen.

Tekeshankkeelta odotettuja piirteitä ovat muun muassa selkeät liiketoiminnalliset hyödyntämispolut, korkea teknologiataso, kilpailuetujen synnyttäminen sekä vientinäkymät. Lisäeduksi luetaan kotimainen sekä kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö. Yritysten edellytetään osallistuvan hankkeen rahoitukseen ja tulosten hyödyntämiseen.

Akatemian Telectronics-ohjelmalla ja Tekesin ohjelmilla on seuranta- ja tiedotusyhteistyötä. Rahoittajatahojen edustajat seuraavat kiinteästi kumpaankin organisaatioon tulleita tutkimushankkeita koskevia hakemuksia ja niiden rahoitusvalmistelua. Rahoitusvalmistelun yhteisseurannalla pyritään mm. siihen, että rahoitusta voidaan tarvittaessa keskittää poikkeuksellisen hyviin hankkeisiin, edellyttäen, että niissä on nähtävissä toisaalta Akatemian ja toisaalta Tekesin kriteereihin soveltuvia selvärajaisia rahoituskohteita.

Haettaessa rahoitusta kummaltakin organisaatiolta on eduksi, että hankkeet selkeästi osoitettavalla tavalla tukevat toisiaan, mutta ovat tavoiteasetannaltaan edellä kuvatuilta piirteiltään eriytettyjä. Hankkeiden välisten kytkentöjen tulee kuitenkin olla sellaisia, että myönteinen rahoituspäätös toiselta rahoittajalta sekä eriaikainenkin päätös aina riittää synnyttämään elinkelpoisen hankkeen tai osahankkeen. Kummassakin hakemuksessa on keskitetysti yhtenä tekstikappaleena selvitettävä, mihin toiselle rahoittajalle tehtyyn hakemukseen työ liittyy ja millä tavoin hankkeet koordinoituvat sekä tukevat toisistaaan. Samaten on esitettävä selvitys eri organisaatioilta haettavan tai jo myönnetyn rahoituksen määrästä ja jakautumisesta.

Hakuohjeita tekesrahoituksen hakemiseksi saa Tekesistä. Hakemusten jättöajat syksyllä 1997 ovat ETX-ohjelmaan 1.9., 1.10. ja 17.11.1997 sekä Tietoliikenteellä maailmalle -ohjelmaan 1.10. ja 17.11.1997. Lisätietoja saa Tekesistä ja sen www-sivuilta: http://www.tekes.fi/ ja http://www.tekes.fi/ohjelmat/info/

Tekesin yritysrahoitushankkeet käsitellään luottamuksellisesti yksinomaan Tekesin sisällä sen salassapitokäytäntöjä noudattaen.