Työhyvinvoinnin verkostot

Vastuullinen johtaja: Kaj Husman,
Työterveyslaitos

Hankkeessa muodostetaan kolme toisiaan täydentävää tutkimusasetelmaa, jotka tuottavat tietoa sosiaalisten verkostojen hyödyistä työhyvinvointia edistävän  toiminnan sujuvuuden sekä hyvinvoinnin kannalta työpaikoilla. Verkostojen toimintaa ja rakentumista tarkastellaan työpaikkalähtöisenä sekä projektitoimintana toteutuneen kehittämisen näkökulmasta. Työkyvyn ylläpitämistoimintaan osallistuvat tahot muodostavat keskinäisen verkoston, jossa toimijoiden vuorovaikutusprosessien oletetaan lisäävän ymmärrystä työhyvinvoinnin ulottuvuuksista. Asiantuntijoiden välisen kommunikaation oletetaan puolestaan edesauttavan uusien teorioiden, työkalujen ja mallien kehittymistä.

Uutta tietoa tullaan keräämään myös työorganisaation sisäisten sosiaalisten verkostojen toiminnasta, jolloin verkostojen tuottamien hyötyjen tarkastelussa sovelletaan viitekehyksenä sosiaalisen pääoman teoriaa. Sosiaalinen pääoma on sosiaalisiin suhteisiin perustuva rakenteellinen resurssi, jolla voi olla sekä työhyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä tiedonkulkua ja organisaation toimintaa tehostavia vaikutuksia.

Verkostoituneeseen toimintamalliin liittyy myös osaamisen hajautuminen ja uudenlaisen asiantuntemuksen syntyminen. Ositetun ja jaetun asiantuntijuuden käsitteet kuvaaavat tilannetta, jossa asiantuntijuus ei enää ole yksilöllinen ominaisuus vaan on yhdistelmä yksilön ja ympäsristön yhdessä hallitsemasta osaamisesta.

Tutkimuksessa hyödynnetään Euroopassa ainutlaatuisen kattavia suomalaisia työpaikkatason terveyden edistämisen aineistoja, tyky-barometreja vuosilta 1998 ja 2001 sekä Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamista työkykyhankkeista ohjelmakaudella 1995-1999 arviointia varten koottuja tietoja. Tutkimusasetelmia varten kerätään myös aineistoa sosiaalisen pääoman kyselyillä sekä teemahaastatteluilla.

Menetelmällisenä lähestymistapana sovelletaan verkostoanalyysiä yhdistettynä perinteisen tilastotutkimuksen menetelmiin. Verkostojen mittaamisessa käytettäviä tunnuslukuja ovat mm. tiheys, keskeisyys ja rakenteellinen vastaavuus. Kvantitatiivisten aineistojen analysoinnissa käytetään UCINET, Krackplot ja SPSS -ohjelmia. Kvalitatiivisen haastatteluaineiston  analysoinnissa hyödynnetään ATLAS.ti -ohjelmaa.