Arvot, normit ja terveyden edistämisen kulttuurit
Vastuullinen johtaja Pauliina Aarva
Terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto
Tausta
Kulttuurinen näkökulma on tärkeä sekä terveyspolitiikan kehittämisessä että arvioitaessa terveyden edistämisen käytännön toimien tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Projekti pyrkii selvittämään terveyden edistämisen kulttuurista puolta tutkimalla terveysarvoja, normeja, uskomuksia ja havaintoja. Näitä tutkitaan kansalaisten terveyden edistämistä koskevista tulkinnoista sekä analysoimalla terveyspoliittisia dokumentteja ja asiantuntijoiden ohjeita ja suosituksia.
Tavoitteet
Tässä poikkitieteellisessä tutkimuksessa kulttuuri ymmärretään kaavoittuneeksi, sääntöjä noudattavaksi toiminnan ja ajattelun kokonaisuudeksi ja tarkastelun kohteena ovat symboliset muodot: kielet, metakielet, koodit ja muut kommunikaatiojärjestelmät. Projekti on sekä käytännöllisesti että teoreettisesti suuntautunut.
Sen tavoitteena on
1) lisätä ja syventää terveyden edistämisen kulttuurien ymmärtämistä
2) selvittää terveyden edistämisen kulttuurista muutosta Suomessa viime vuosina
3) arvioida, onko terveyden edistämisen kulttuuristen tekijöiden monitorointi tarpeellista
4) kehittää kulttuuritutkimuksen teoriaa ja metodeja sovellettavaksi terveystieteissä
5) selvittää sukupuolen roolia terveyden edistämisen kulttuureissa
Miesten naisiin verrattuna lyhyempi elinkaari on yleisesti tunnettu ilmiö. Koska miesten sairastavuuden ja kuolleisuuden lisääntyminen erityisesti KIE maissa koskee juuri miehiä, miehiä voidaankin pitää suurimpana ylikuolleisuuden riskiryhmänä mm. Venäjällä. Terveyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää niitä kulttuurisia koodeja, jotka määrittelevät maskuliinisuuden suhteen terveyteen. Projekti analysoi Suomen ja Venäjän ”miehisten terveyskulttuurien” eroja ja yhtäläisyyksiä.
Aineisto
Tutkimuksessa käytetään sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Puhelinhaastattelut (900 vastaajan otos) vuosilta 1994 ja 2001 sisältävät tilastollista tietoa terveyden edistämisen kulttuureista väestötasolla. Laadullinen aineisto kootaan henkilökohtaisilla teemahaastatteluilla sekä valitsemalla semioottiseen/diskurssianalyysiin terveyspoliittisia ja ammatillisia dokumentteja.
Odotetut tulokset
Tutkimuksen odotetaan päättyessään tuottaneen useita tieteellisiä artikkeleita ja raportteja sekä täydennyskoulutusaineistoa terveyden edistämisen kulttuureista.