Systeemibiologia ja bioinformatiikka -tutkimusohjelma (SYSBIO)

Tunnusomaista modernille postgenomiselle tutkimukselle on vahva tieteidenvälinen ja integratiivinen luonne. Geenejä, niiden tuottamia proteiineja ja näiden vuorovaikutuksia keskenään sekä ympäristön kanssa tarkastellaan suurempien kokonaisuuksien kuten aineenvaihduntateiden, soluorganellien, solujen ja organismien osana. Tällainen systeemibiologinen lähestymistapa edellyttää biologian, biokemian, fysiologian, kemian ja fysiikan, matematiikan sekä laskennallisen biologian tutkijoiden välistä yhteistyötä, jotta geeni-proteiinijärjestelmän vuorovaikutusten ja lainalaisuuksien moninaisuus pystytään kuvaamaan, mallintamaan ja hyödyntämään.

Tavoitteet
Ohjelman tavoitteena oli vahvistaa alan tutkimusta, tutkimusedellytyksiä, kansallista ja kansainvälistä verkottumista ja tutkijankoulutusta sekä edistää systeemibiologista lähestymistapaa tutkimuksessa.  

Sisältö
Tutkimusohjelma oli luonteeltaan vahvasti tieteidenvälinen siten, että bioinformatiikalla oli keskeisen integroiva rooli. Tutkimusohjelman piiriin kuului soveltuvin osin ja ohjelman tavoitteet huomioon ottaen seuraavia modernin biotieteellisen tutkimuksen osa-alueita:

- Biomolekyylien rakennetutkimus
- Funktionaalinen genomiikka ja proteomiikka
- Molekyyligenetiikka
- Bioinformatiikka, biomatematiikka ja laskennallinen biologia
- Bioinformatiivisen tiedon tuottamiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen liittyvät eettiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset

Tutkimusohjelman tausta, tavoitteet ja aihealueet kuvataan tarkemmin ohjelmamuistiossa (pdf)

Rahoitus
Suomen Akatemia ja Tekes myönsivät rahoitusta tutkimusohjelman 21 projektille yhteensä 10.7 miljoonaa euroa.. 

Kesto
2004–2007

Tutkimusohjelman arviointi 
Ohjelmaryhmän asettama kansainvälinen asiantuntijapaneeli totesi ohjelman saavuttaneen osan tavoitteista erittäin hyvin (esimerkiksi tieteellinen laatu ja lisäarvo), mutta osa tavoitteista (esimerkiksi kansainvälinen ja kotimainen verkottuminen) saavutettiin vain osittain. Paneeli piti huomionarvoisena sitä, että Suomi yhdessä Saksan kanssa oli ensimmäisiä maita, joissa systeemibiologiaa priorisoitiin. Tämän johdosta Suomi on onnistunut systeemibiologisen lähestymistavan edistämisessä luonnontieteellisessä  tutkimuksessa. Systeemibiologinen tutkimus on onnistunut houkuttelemaan korkeatasoisia laskennallisten tieteiden ja matematiikan tutkimusryhmiä alalle.

Lisää tietoa tutkimusohjelman arvioinnista on tutkimusohjelmasta laaditussa englanninkielisessä arviointiraportissa. 

Tutkimusohjelman koordinaatio
Ohjelmapäällikkönä ohjelmassa toimi Merja Kärkkäinen.