Aktiinia sitovien proteiinien, MIM:n ja ABBA1:n, merkitys keskushermoston kehityksessä

Hankkeen johtajat: PEKKA LAPPALAINEN¹, MARJO SALMINEN² 

¹Solubioteknologian ja ²kehitysbiologian ohjelmat, Biotekniikan Instituutti, Helsingin yliopisto 

Aktiini on yleinen proteiini, joka muodostaa säiemäisiä rakenteita soluissa. Lihassoluissa aktiini-säikeet ovat erittäin stabiileja ja niillä on keskeinen merkitys lihaksen supistumisessa. Muissa solutyypeissä aktiini-säikeet ovat erittäin dynaamisia ja ne osallistuvat solujen liikkumiseen ja muodon muutoksiin. Aktiini-tukirangalla on keskeinen merkitys myös endo- ja eksisytoosissa, sekä solun jakautumisessa. Äskettäin on myös havaittu, että aktiini-tukiranka on useiden solun viestintäreittien kohde, ja säätelee täten erilaisia morfologisia ja kehitysbiologisia prosesseja mm. hermosoluissa. Aktiini-säikeiden kontrolloitu polymerisaation ja depolymeerisaatio on tärkeää esim. aksonien kasvussa ja synapsien muodostumisessa. Olemme äskettäin identifioineet kaksi uutta aktiinia sitovaa proteiinia, MIM:n ja ABBA1:n, jotka muistuttavat aminohappo-sekvensseiltään toisiaan. Northern blot ja in situ hybridisaatio -kokeemme osoittivat että MIM ilmentyy voimakkaasti hermosoluissa, kun taas ABBA1:tä löytyy runsaasti glia-soluista. Ymmärtääksemme näiden kahden proteiinin toiminnan keskushermoston kehittymisessä, työstämme MIM ja ABBA1 poistogeenisiä hiiriä. Tämän lisäksi selvitämme biokemiallisten ja solubiologisten analyysien avulla ne mekanismit joilla nämä kaksi proteiinia säätelevät aktiini-tukirangan dynamiikkaa ja siten osallistuvat aktiini-riippuvaisiin prosesseihin hermo ja glia-soluissa.