Ihmisalkion kantasolut neurodegeratiivisten sairauksien eläinmalleissa. Inflammaation vaikutus

Hankkeen johtajat: OUTI HOVATTA¹, JARI KOISTINAHO², SEPPO YLÄ-HERTTUALA² 

¹Solu- ja kudosteknologiakeskus REGEA, Tampereen yliopisto ja yliopistollinen sairaala, ²A.I. Virtanen Instituutti, Kuopion yliopisto 

Projekti toteutetaan konsortiossa kolmen asiantuntijaryhmän kesken, joilla on erilaiset mutta vahvasti toisiaan täydentävät tiedot ja taidot tällä biotieteiden alueella. REGEAn ryhmällä (vastuullinen tutkija Outi Hovatta) on vankka tausta ihmisalkion kantasolulinjojen perustamisessa ja erilaistamisessa, A.I. Virtanen Instituutissa Jari Koistinahon johtamalla ryhmällä on vahva osaaminen koe-eläinmallien ja solunsiirtojen sekä näiden vaikutusten tutkimisessa. Seppo Ylä-Herttualan ryhmä on maailman tunnustetuimpia geeniterapia-asiantuntijoita.  

Ihmisalkion kantasolut ovat monikykyisiä soluja, jotka voivat erilaistua elimistön kaikiksi solutyypeiksi. Ne jakaantumaan rajattomasti, ja niitä pystytään viljelemään suuria määriä. Ihmisalkion kantasolulinjoja johdetaan hedelmöityshoidoissa käyttämättä jääneistä alkioista kuusi päivää koeputkihedelmöityksen jälkeen. Nämä solut ovat erinomainen lähde monien vaikeiden sairauksien solunsiirtohoidoissa. Voimme erilaistaa alkion kantasoluja ensin hermokudoksen esisoluiksi ja sitten hermokudoksen kaikiksi solutyypeiksi sopivia viljelyolosuhteita käyttäen. Viljelyt tapahtuvat seerumittomassa liuoksessa, johon lisäämme asteittain tunnettuja hermokudoksen kasvutekijöitä. Kehitys tapahtuu asteittain noudattaen samaa järjestystä kuin normaalin alkionkehityksen aikana elimistössä. Tässä konsortiossa tutkimme näiden viljelmässä eri asteisesti erilaistettujen hermosolujen toiminnan koe-eläinmalleissa (iskemia, amyotroofisen lateraaliskleroosi, selkäydinvaurio) yhdessä kuopiolaisten yhteistyökumppanien kanssa. Tutkimme miten solut integroituvat kudoksiin, ja mikä on tulehdusreaktion merkitys transplantaatiossa. Tutkimme solujen kulkeutumista hermostossa, sekä niiden hengissä pysymistä. Selvitämme myös voidaanko integraatiota ja hengissä pysymistä parantaa verisuonikasvutekijöiden geeninsiirron avulla.

 Yhteystiedot: outi.hovatta(at)klinvet.ki.se, puh. +358 3 215 8495