Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään - 6 vuoden kohorttitutkimus (PIPARI)

Hankkeen johtaja: LIISA LEHTONEN
Tutkijat: Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Eeva Ekholm, Pentti Kero, Jarkko Kirjavainen, Harry Kujari, Hanna Manninen, Pertti Palo, Riitta Parkkola, Jorma Piha, Päivi Rautava, Hellevi Rikalainen, Elina Savonlahti, Matti Sillanpää, Tuula Äärimaa, Riikka Korja, Jonna Maunu, Petriina Munck, Annika Pihlgren, Milla Reiman, Suvi Stolt 

TYKS lastenklinikka 

Syntymä ennenaikaisena keskosena saattaa vaikuttaa haitallisesti lapsen epäkypsiin aivoihin. Toisaalta elimistön epäkypsyyden takia tarvitaan elintoimintoja ylläpitäviä hoitoja, jotka saattavat vaurioittaa aivojen. Näille biologisille riskeille altistuneen keskosen ennusteeseen vaikuttavat myös monet kotiutuksen jälkeiset ympäristötekijät. Aivovaurioiden mekanismit sekä niiltä suojaavat tekijät avaavat kiinnostavan ikkunan aivojen kehityksen mekanismeihin.  

Hyvin ennenaikaisena syntyneet pikkukeskoset (alle 32 raskausviikon iässä tai alle 1500 g painoisena syntyneet keskoset) ovat suurimmassa kehitysriskissä. Keskosten hoidon ja seurannan keskittäminen muodostavat toimivan pohjan moniammatilliselle pitkäaikaiselle seurantatutkimukselle, jolla näitä tutkimuskysymyksiä voidaan selvittää. Aloitimme PIPARI-tutkimuksen vuoden 2001 alusta TYKS:ssä syntyneille pikkukeskosille (6 vuoden ajan 60 lasta per vuosi, yhteensä 300 lasta). Näitä lapsia seurataan standardoituja menetelmiä käyttäen alkaen sikiöaikaisista mittauksista ja jatkaen seurantaa kouluikään, jolloin saadaan todellinen kuva lapsen toimintakyvystä koulun antamassa haasteellisessa ympäristössä. Koulussa suoriutuminen edellyttää monipuolisesta eri osa-alueiden taitojen hallintaa. Tutkimme keskosen kouluiän ennustetta eri näkökulmista sekä kehitysongelmien riskitekijöitä ja varhaislöydöksiä. 

Yksi tutkimuksemme painopistealueista on sikiöaikaisten prosessien merkitys lapsen ennusteelle. Aivojen kehitystä voi haitata mm. sikiöaikainen altistus alkoholille, istukan vajaatoiminta ja sitä kautta huono sikiön aivoverenkierto sekä tulehdusreaktio (inflammaatio), joka on usein keskossynnytyksen taustalla. Ympäristön tulehdusta aiheuttavien tekijöiden lisäksi tulehdusreaktion voimakkuudessa on yksilöllisiä geneettisesti määräytyviä eroja. Lisäksi keskosen tehohoidon toteuttamistapa vaikuttaa lapsen ennusteeseen, mihin viittaavat suuret keskusten väliset erot keskosten ennusteessa sekä ennusteen muuttuminen hoitokeinojen kehittyessä. Tutkimme myös uusien kvantitatiivisten aivokuvantamismenetelmien (aivojen eri osien tilavuus) käyttökelpoisuutta lapsen kehityksen ennustajana.  

Lapsen kehitykseen vaikuttaa merkittävästi sosiaaliset ympäristötekijät. Varhaisella vanhempi-lapsi –suhteella on keskeinen merkitys lapsen kehityksessä Tutkimme äiti-lapsi vuorovaikutuksen laatua ja sen merkitystä lapsen kehitystä tukevana tekijänä. 

Keskosuuteen liittyvien haitallisten aivovaikutusten mekanismeja sekä niiltä suojaavia tekijöitä voidaan tutkia vain pitkäjänteisessä moniammatillisessa seurantatutkimuksessa, joka kartoittaa laaja-alaisesti lapsen taustatekijöitä sikiöajalta lähtien ja ulottuu kouluikään, jolloin voidaan monipuolisesti arvioida lapsen toimintakykyä. Lopullisena päämääränä kehittää keskoshoitoa siten, että aivojen kehitys optimoidaan ja käytetään normaalia kehitystä tukevia hoitokeinoja.

Yhteystiedot: liisa.lehtonen(at)utu.fi, puh. +358 2 313 0253