Sosiaaliset aivot ja niiden kehittyminen: affektiivinen näkökulma
Hankkeen johtaja: JARI HIETANEN
Tutkija: Jukka Leppänen
Human Information Processing -Laboratory, Psykologian laitos, Tampereen yliopisto
Ihmiset ovat harjaantuneita käyttämään erilaisia kasvoilta havaittavissa olevia vihjeitä sosiaalisen vuorovaikutuksen säätelemiseksi. Ihmisen aivot erikoistuvat kasvojen havaitsemiseen luultavasti sen vuoksi, että ihminen altistuu kasvojen näkemiselle heti syntymästä alkaen. Koska kasvot ovat emotionaalisesti merkityksellisiä ärsykkeitä, on todennäköistä, että tunneprosessit ja ihmisen tunnetilaa säätelevät aivomekanismit ovat keskeisessä asemassa kasvojen havaitsemisesta vastaavien toimintojen kehittymisessä. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää, kuinka kasvojen näkemiseen liittyvät tunnereaktiot kehittyvät ja millä tavalla ne vaikuttavat kasvojen havaitsemiseen erikoistuneiden hermostollisten mekanismien syntymiseen.
Tässä hankkeessa tavoitteena on selvittää mm. minkä ikäisenä vauva alkaa osoittaa tunnereaktioita toisen ihmisen katsekontaktiin ja kasvonilmeisiin, kuinka nämä tunnereaktiot ovat yhteydessä kasvojen havaitsemisesta huolehtivien tiedonkäsittelymekanismien toimintaan ja millä tavalla em. prosessien kehitys eroaa normaalista niillä lapsilla, joilla on kohonnut riski autismiin. Koehenkilöiden affektiivisia ja kognitiivisia reaktioita kasvoärsykkeisiin arvioidaan mittaamalla erilaisia fysiologisia vasteita (esim. ihon sähkönjohtavuutta, aivosähkökäyrässä näkyvää vasemman ja oikean otsalohkon aktiivisuutta ja kasvosensitiivisiä herätevasteita). Kasvojen välittämän tunneinformaation ja vauvan havaintotoimintojen yhteyttä tutkitaan myös silmänliikekameran avulla mittaamalla mihin vauvan katse kohdistuu toisen ihmisen kasvonilmeissä.
Tutkimushankkeen tulokset antavat uutta tietoa kasvojen havaitsemiseen liittyvistä tunnereaktioista ja niiden kehittymisestä. Näistä ilmiöistä saatava uusi tieto edistää mahdollisuuksiamme ymmärtää normaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta kriittisten havaintotoimintojen kehittymistä. Tuloksilla tulee olemaan merkitystä myös sellaisten menetelmien kehittämisessä, joiden avulla autismi voidaan diagnosoida varhaisessa kehitysvaiheessa.
Yhteystiedot: jari.hietanen(at)uta.fi, puh. +358 3 3551 7720