Taustamuistio

TAUSTAMUISTIO 20.12.2002

SITRA:n vuonna 1998 julkistamassa raportissa maamme muotoilun tilasta ja tulevaisuudesta sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä muotoilupolitiikasta - Muotoilu 2005! (2000) - korostetaan muotoilun laaja-alaisen tutkimustoiminnan kehittämisen pikaista tarvetta. Asiakirjojen lähtökohtana on kansallisen kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä muotoilualan koulutusta ja tutkimusta sekä kytkemällä teollinen muotoilu kansalliseen innovaatiojärjestelmään tuotantorakenteiden uudistamiseksi ja monipuolistamiseksi. Muotoilun perus- ja soveltava tutkimus tuottaa lisäarvoa kuluttajien elämänlaadun ja arkiympäristön kehittämiseen ja parantamiseen. Myös yhteiskunnallinen murros kohti tietoyhteiskuntaa asettaa muotoilulle - sekä suunnitteluprosessille että lopputuotteille - uusia haasteita.

Teollisen muotoilun tutkimus on nuorta ja vailla tutkimustraditiota ja vakiintuneita metodeja, joten tämän tradition muotoutumisen tukeminen sekä tutkijankoulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen ovat tarpeen.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta asetti kokouksessaan 16.2.2001 työryhmän, jonka tehtävänä oli järjestää tutkiva työpaja ja sen pohjalta valmistella kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalle ja luonnontieteiden ja tekniikan toimikunnalle esitys teollisen muotoilun suunnatuksi hauksi. Työryhmän puheenjohtajana toimi professori Lauri Suurpää (KY), ja jäseninä dosentti Kaija Heikkinen (KY), professori Markku Kivikoski (LT) ja professori Marja-Liisa Riekkola (LT).

Työryhmä järjesti keväällä 2001 tutkivan työpajan ja esitti sen pohjalta Teollisen muotoilun suunnatun haun järjestämistä. Suunnattua hakua valmisteltiin rinnan Tekesin kanssa, joka marraskuussa 2001 päätti käynnistää Muotoilun teknologiaohjelman. Tarkoituksena oli, että Akatemia ja Tekes samanaikaisesti suuntaisivat rahoitusta muotoilun monitieteiseen tutkimukseen, ja avaisivat näin erinomainen mahdollisuuden perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutukseen.

Tekesin vuosina 2003-2005 toteutettavan Muotoilun teknologian teknologiaohjelman kokonaisrahoitus on 27 milj. euroa, josta noin puolet on Tekesin rahoitusta. Tekesin ohjelmassa rahoitetut hankkeet kattavat jossain määrin myös tutkimusalueita, jotka alkujaan linjattiin esitykseen Akatemian muotoilun tutkimuksen suunnatuksi hauksi. Akatemian rahoittaman Muotoilun tutkimusohjelman käynnistäminen siirtyi vuoteen 2004. Uuden esityksen pohjana oli, että Akatemia osallistuisi muotoilun tutkimuksen rahoituksella Tekesin Muotoilun teknologiaohjelmaan ja suuntaisi määrärahaa ensi sijassa niille temaattisille alueille, joita Tekesin ohjelmaan ei sisälly.

Teollisen muotoilun tutkimusohjelma monialainen ja monitieteinen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikuntien välinen rajapintahanke, jossa mukana on myös kestävän kehityksen näkökulma. Monialaisuudella tarkoitetaan sitä, että tutkimuksen kohteena on koko teollisen muotoilun järjestelmä osatekijöinään mm. muotoilun käytäntö, teknologinen tuotekehitys, materiaalitutkimus, markkinointi, kulutus sekä tuotteiden kulttuurinen vaikuttavuus. Monitieteisyydellä pyritään siihen, että teollista muotoilua tulee tarkastella niin liiketaloustieteen ja teknisten tieteiden kuin yhteiskuntatieteiden ja kulttuurintutkimuksen välinein. Suunnatun haun kokoavana näkökulmana toimii ajatus teollisesta muotoilusta muotoilijan, tuotannon ja käyttäjän välisenä kommunikatiivisena vuorovaikutusprosessina.

Teknologian kehitys ja sen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen teollisessa muotoilussa asettavat tutkimukselle suuria haasteita mm. uusien materiaalien ja valmistustekniikoiden osalta. Tietotekniikasta on hyvää vauhtia tulossa teollisen muotoilun uusi "materiaali", jonka rooli suunnitteluprosessissa on keskeinen. Miten uusi insinööritaito (esim. kolmiulotteinen tietokonemallinnus, virtuaaliset prototyypit tai pikamallit) kanavoidaan perinteiseen muotoilun kenttään tai miten uutta informaatioteknologiaa voidaan käyttää hyväksi suunnittelussa? Miten idea tuotteistetaan ja mikä on tuotekehitysketjun luonne?

Kuluttajien tarpeiden ja arvojen kartoitus on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi suunnittelua. Muotoilulla on siten potentiaalisesti tärkeä merkitys ideoiden tuotteistamisessa ja tuotteiden kaupallistamisessa ja sen avulla voidaan edistää uusien tuotteiden ja palvelujen kilpailukykyä. Puhutaan myös markkinalähtöisestä suunnittelusta. Käyttäjien erilaisten kulttuuritaustojen sekä erilaisten tuotteiden ja palveluiden muotoilun kulttuurisidonnaisuuden huomioonottaminen on haaste globaalissa toimintaympäristössä. Myös kestävän kehityksen periaatteet voivat tulevaisuudessa muodostua kilpailuvaltiksi.

Suora yhteys suunnittelijoiden ja käyttäjien välillä on keskeinen muotoilumetodinen haaste. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja käytettävyysnäkökohdat ovat tulossa jatkuvasti tärkeämmiksi näkökohdiksi teollisessa muotoilussa; käyttäjien tarpeet on tunnistettava ja pystyttävä siirtämään muotoiluun. Eräs muotoilututkimuksen haasteista on selkiyttää ja täsmentää kuvallisen viestinnän roolia suunnitteluprosessissa. Muotoilu on olennaisesti visuaalista toimintaa ja muotoilun keskeistä työmenetelmää, visuaalista hahmotusta, toteutetaan nykyään myös tietokoneella mallintaen. Tuotesuunnittelun ja valmistuksen kehityskaari on kulkenut käsityöläisyydestä eli manuaalisuudesta tietoteknisiin ratkaisuihin. Minkälainen on muotoilijan nykyaikainen rooli muotoiluprosessin asiantuntijana?

Myös kulttuurintutkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen keinoin tulisi tarkastella kuluttajien tarpeita ja arvoja. Muotoilun kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen asemaan liittyvää tutkimusta tarvitaan tarkastelemaan muotoilun asemaa suomalaisessa kulttuuripolitiikassa ja sen kansainvälistä vertailtavuutta. Tarvitaan myös tutkimusta, joka tarkastelee yhteiskuntapolitiikan painotusten sekä eettisten kysymysten huomioon ottamista muotoilussa (ecodesign, tuotelähtöinen ympäristösuojelu). Mitkä ovat muotoilun eettiset pelisäännöt ja sosiaalinen vastuu? Mikä rooli muotoilulla on hyvinvoinnin edistämisessä; mitä annettavaa muotoilulla voisi olla yhteiskunnallisten palvelujen kentässä?

Muotoilualat, teknilliset tieteet, kauppatieteet, kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet. Myös kestävän kehityksen näkökulma sisältyy ohjelmaan.

Suomen Akatemian tutkimusohjelman teema-alueet

Teollisen muotoilun tutkimusohjelman teemoja ovat:

• Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus (teknologian käytettävyys)
• Tietoympäristöön ja -välineisiin liittyvä työntutkimus (esim.
• tietovirtojen hallinta, työn muuttumisen myötä tulevat ergonomia- ja käytettävyysvaatimukset)
• Kulttuurintutkimus ja siihen liittyen mm. semiotiikkaa ja trenditutkimus
• Teollisen muotoilun taiteellisen aspektin tutkimus
• Tutkimus teollisen muotoilun käytöstä, keinoista, hyödyistä, systematiikasta (tuotekehittelyn systeemitason tutkimusta)
• Uudet valmistustekniikat
• Kestävä kehitys muotoilussa

Akatemian Muotoilun tutkimusohjelma toteutetaan yhteistyössä Tekesin Muotoiluohjelman kanssa. Suomen Akatemialla on edustus Tekesin ohjelman johtoryhmässä, ja Tekesin edustaja osallistuu Akatemian tutkimusohjelman ohjelmaryhmään.

TEOLLISEN MUOTOILUN TUTKIMUSOHJELMA

PERUSTELUT