28.6.2005
Korkeita sinilevien tuottamien hermomyrkkyjen pitoisuuksia on mitattu kirkasvetisistä, karuista tai vain lievästi rehevöityneistä järvistä, joissa sinilevien massaesiintymät ovat olleet runsaudeltaan suhteellisen vähäisiä. Lisäksi professori Liisa Lepistön johtamassa hankkeessa on osasta sinileväkukintanäytteitä tavattu suuria pitoisuuksia voimakasta hermomyrkkyä, saksitoksiinia, jota ei aiemmin ole Suomesta havaittu. Sinilevien yhteydessä on esiintynyt ihmisten terveydelle mahdollisesti haitallisia bakteereita, sinilevien kasvua edistäviä ja ehkäiseviä bakteereita sekä löytynyt ennen tuntemattomia uusia bakteerilajeja. Hanke on osa Suomen Akatemian Mikrobit ja Ihminen -tutkimusohjelmaa (MICMAN).
MICMAN-hankkeessa on selvitetty sinileväpitoisen veden myrkyllisyyden, levälajiston jasekä sinilevien yhteydessä elävien bakteerien yhteyttä oireisiin, joita ihmisille on aiheutunut leväpitoiselle vedelle altistumisen jälkeen. Yhteensä on tutkittu yli 300 vesinäytettä, joista noin 250 on ollut sinileväkukintanäytteitä järvistä ja rannikkoalueilta. Yli kymmenesosaan näytteistä on liittynyt pääasiassa lapsille aiheutuneita oireita. Kesällä 2003 alkanut hanke on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Myrkytystietokeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) yhteinen tutkimus, joka jatkuu vielä tämän kesän ajan.
Myrkytystietokeskuksen puhelinpäivystykseen tulee vuosittain noin 100 kyselyä sinileville altistuneilta henkilöiltä. Yleisimpiä sinileviin liittyviä oireita ovat vatsaoireet kuten vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu ja ripuli sekä lämmönnousu, iho-oireet ja lihaskivut. Uiminen on yleisin tapa altistua sinileville, mutta alustavien tulosten mukaan eniten oireita aiheuttaa sinileväpitoisen veden käyttäminen saunassa löylyvetenä.
Noin puolet sinilevien massaesiintymistä on myrkyllisiä. Maksamyrkylliset sinileväesiintymät ovat yleisempiä kuin hermomyrkylliset esiintymät. Varsinaisten myrkkyjen lisäksi sinilevät voivat tuottaa muita yhdisteitä, jotka aiheuttavat vatsaoireita, ihottumaa, kuumeilua ja heinänuhan kaltaisia oireita. Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös sinilevien yhteydessä elävät bakteerit tai niiden sisältämät toksiinit.
Lisätietoja:
- ylitarkastaja Jarkko Rapala, STTV, p. (09) 3967 2810, jarkko.rapala@sttv.fi
- professori Liisa Lepistö, SYKE, p. 040 740 1697, liisa.lepisto@ymparisto.fi
- ohjelmapäällikkö Soile Juuti, Mikrobit ja Ihminen -tutkimusohjelma, p. (017) 201163, soile.juuti@ktl.fi
Epäillyistä sinilevien aiheuttamista oireista pyydetään ilmoittamaan Myrkytystietokeskukseen p. (09) 471 977.
Muissa sinileväkysymyksissä neuvoo Kansalaisten levälinja arkisin klo 9.00-16.00 p. 010 808 898.
Tiedottajat
Suomen Akatemian viestintä, tiedottaja Tiina Pohjois-Koivisto, p. 09-7748 8327, 040-833 2978, tiina.pohjois-koivisto@aka.fi
Suomen ympäristökeskus, Viestintäharjoittelija Heli Pessala, p. 09-4030 0710, heli.pessala@ymparisto.fi