Rahoitettavat hankkeet (Mediakulttuurin tutkimus)

Mediakulttuurin tutkimusohjelmaan valittiin yhdeksän hanketta 55 hakeneesta tutkimusryhmästä. Mukaan valitut hankkeet edustavat monitieteistä tutkimusnäkökulmaa mediakulttuuriin. Hankkeet arvioinut kansainvälinen asiantuntijapaneeli piti hakemusten tasoa korkeana. Ohjelman budjetti on 15 miljoonaa markkaa.

Tutkimusohjelman keskeisenä lähtökohtana on mediakulttuurin murroksen tarkastelu ja sen merkitys sekä vaikutukset ihmisten arkeen. Ohjelmassa painotetaan median murroksen tutkimusta erityisesti kulttuuriselta kannalta. Tutkimushankkeissa keskeisiksi kohteiksi nousevat ihmisten jokapäiväinen mediankäyttö ja sen sisältö.

Hankkeissa tutkitaan mediamaailman muovautumista nykyisenkaltaiseksi. Välinekohtainen ja teknispainotteinen lähestyminen jäävät tässä ohjelmassa taka-alalle – ne ovat mukana lähinnä yhteistyössä olevien Tekes-hankkeiden kautta. Sen sijaan mediatuotannon taloudellinen tarkastelu ja mediakasvatus sisältyvät ohjelmaan.

Kaksivaiheisen haun ensimmäisestä karsinnasta vastasi kotimainen viisihenkinen asiantuntijapaneeli. Toisen vaiheen arvioinnin suoritti kansainvälinen nelihenkinen asiantuntijapaneeli. Rahoituspäätokset teki Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta asiantuntija-arviointien ja toimikunnan jäsenistä koostuvan nelihenkisen valmisteluryhmän esitysten pohjalta.

Lisätietoja:

Ohjelman koordinaattori, tutkimusjohtaja, dosentti Päivi Hovi-Wasastjerna
phovi@uiah.fi, p. (09) 7563 0527


Mediakulttuurin tutkimusohjelmassa 1999-2002 rahoitettavat hankkeet:


Kansalaiset, terveys ja muuttuva mediakulttuuri

2,4 miljoonaa markkaa

Tutkimushankkeen vastuuhenkilö: professori Mariam Ginman, Åbo Akademi
Tutkimusohjelman yksi suurimpia hankkeita on Åbo Akademin yhdessa Oulun ja Tampereen yliopistojen kanssa toteuttama Kansalaiset, terveys ja muuttuva mediakulttuuri. Projektissa tutkitaan mediakulttuurin muutoksia suhteessa kansalaisten terveystietouteen. Tarkoituksena on tutkia kuinka tiedotusvälineiden sisältö, terveyskuvat ja ideologiat muovaavat kansalaisten toimia terveysasioissa heidän jokapäiväisessä elämässään. Näitä kysymyksiä analysoidaan kuudessa eri osaprojektissa.


Tietotekniikka, media ja kulttuuriset tulkinnat

1,7 miljoonaa markkaa

Tutkimushankkeen vastuuhenkilö: professori Seppo Knuuttila, Joensuun yliopisto

Tietotekniikka, media ja kulttuuriset tulkinnat -hankkeen aiheena on tietotekniikan (viestintä- ja informaatioteknologia) ja sen käytäntöihin kytkeytyvien mediasisältöjen kulttuuriset tulkinnat ihmisten – yksilöiden ja yhteisöjen - arjessa. Projektissa tutkitaan mm. yhteisöllisyyden, identiteetin ja paikallisuuden muotoutumista tietoverkkojen aikakaudella. Hankkeeseen osallistuu monitieteinen joukko nuoria tutkijoita Joensuun ja Tampereen yliopistoista.


Murrostuva suomalainen mediakulttuuri:
tekijän, tekstin ja nuoren kohtaamisia vuosituhannen vaihteessa

1,05 miljoonaa markkaa

Tutkimushankkeen vastuuhenkilö: dosentti Minna-Riitta Luukka, Jyväskylän yliopisto

Projekti tarkastelee suomalaisen mediakulttuurin murrostumista 2000-luvun kynnyksellä luotaamalla tekijän (journalistin), tekstin ja nuorten kohtaamisia (uus)mediassa. Tutkimuskohteena ovat murrokset mediatekstien muotojen, merkitysten ja nuorten mediakäytön näkökulmasta.


Oppimisen ja median kohtaaminen kyberavaruudessa.
Avoimen oppimisen tutkimushanke

0,8 miljoonaa markkaa

Tutkimushankkeen vastuuhenkilö: professori Kari E. Nurmi, Helsingin yliopisto

Median ja kasvatuksen uudet keskinäiset suhteet avoimessa, multimediaan perustuvassa yhteistoiminnallisessa opiskeluympäristössä luovat uusia käsityksiä oppimisesta ja tiedosta sekä kasvatuksen tavoitteista. Samalla tutkimuksissa kyseenalaistetaan perinteisiä käsityksiä oppimisympäristöistä.


Ääni ja vimma –media-arjen murros 1960-luvun Suomessa

1,5 miljoonaa markkaa

Tutkimushankkeen vastuuhenkilö: professori Matti Peltonen, Helsingin yliopisto

Kuluttajan arkipäivää ja mediamaailmaan johtanutta kehitystä tarkastellaan tässä Helsingin yliopiston hankkeessa. Hankkeessa lähestytään aihetta toisaalta mentaliteettien historian tutkimuksen kautta ja toisaalta arkipäivän ja kulutuksen historian tutkimuksen avulla. Tutkimusaiheena on mm. sosiaalihistoria, television vaikutus julkiseen kielenkäyttöön ja mainonta.


Mediatalous, sisältö ja moninaisuus

2 miljoonaa markkaa

Tutkimushankkeen vastuuhenkilö: professori Robert G. Picard, Turun kauppakorkeakoulu

Mediakulttuurin muutosta tarkastellaan ohjelmassa myos tuotantotalouden näkökulmasta. Tässä tutkimushankkeessa selvitetään niitä muutoksia Suomen viestintäkentän rakenteessa, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisten viestintäyritysten strategisiin ja operationaalisiin valintoihin sekä tarjonnan sisältöön.


Yhteinen kansallinen kulttuuri – mahdottomuusko?
Informaatio ja viihde suomalaisten radio- ja televisio-ohjelmien historiassa 1945-2000

1,9 miljoonaa markkaa

Tutkimushankkeen vastuuhenkilö: professori Raimo Salokangas, Jyväskylän yliopisto

Tutkimusohjelmassa selvitetaan myös suomalaisen radio- ja televisio-ohjelmiston lajityyppeja ja erityisesti niissä tuotetut kansalaisen ja kansalaisuuden diskurssit, tulkinnat ja merkitykset. Kattokäsitteinä hankkeissa ovat journalismi - faktaohjelmat - ja toisena kohdealueena fiktio-ohjelmat - radio- ja televisioviihde.


Media-arki, käyttö ja kokemus

1,4 miljoonaa markkaa

Tutkimushankkeen vastuuhenkilö: professori Jukka Sihvonen, Turun yliopisto

Media-arki, käytto ja kokemus eli MEDUSA-projektissa tarkastellaan mediaa osan arjen elämäntavallista jatkumoa. Lähtökohtana tutkimushankkeelle on, että 1990-luvun mediakulttuurin ymmärtäminen ei voi nojautua yksinomaan teknologiavisioihin tai käsityksiin mediatuotteiden sosiaalisista ja psykologisista vaikutuksista. Media-arkeen ovat vaikuttaneet sekä menneet tulevaisuudet että menneet nyt-hetket, joissa mediakokemus on muovautunut kulloisenkin kontekstin mukaan.


Geenin valta

1,5 miljoonaa markkaa

Tutkimushankkeen vastuuhenkilö: professori Esa Väliverronen, Helsingin yliopisto

Mediakulttuurin tutkimusohjelmassa tarkastellaan myös modernin bioteknologian kansallisia kertomuksia ja yleisöjä metaforateoreettisesta näkökulmasta. Suomalaisessa julkisuudessa moderni bioteknologia näyttäytyy muista Euroopan maista poiketen kansallisena projektina, jonka piirteitä ovat mm. vankka luottamus tieteeseen, vahva usko uuden teknologian mahdollisuuksiin ja halu menestyä alalla sekä julkisen keskustelun kapeus.