Tutkimusohjelmamuistio (MATRA)
Ohjelman taustaa
Materiaali- ja rakennetutkimus ovat nopeasti kehittyviä tutkimusaloja, joilla on merkittäviä sovelluksia teollisuudessa ja biotekniikassa sekä muiden tie-teenalojen, esim. lääketieteen perustutkimuksessa. Tutkimushankkeet ovat usein tieteidenvälisiä; niissä käytetään fysiikan ja kemian menetelmiä sovellettuina esim. tekniikan tai molekyylibiologian kysymysten käsittelyyn.
Johtavissa teollisuusmaissa käytetään huomattavasti resursseja materiaalitieteen perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Ruotsissa perustettiin vuonna 1990 yksitoista laajaa tieteidenvälistä materiaalitutkimuksen ja materiaaliteknologian konsortiota, joita rahoittavat yhdessä teknologian kehittämiskeskus NUTEK ja luonnontieteellinen toimikunta NFR.
Suomen Akatemia on viime vuosina rahoittanut materiaali- ja rakennetutkimusta noin 19 miljoonalla markalla vuosittain. Pääasiassa luonnontieteellisen ja teknistieteellisen toimikunnan myöntämien tutkimusmäärärahojen ja - virkojen lisäksi luonnontieteellisellä toimikunnalla on ollut erityinen materiaalitutkimuksen tutkijankoulutusohjelma. Myös rakennetutkimuksen tutkijankoulutuksen on todettu tarvitsevan lisätukea alan nopean kehityksen vuoksi.
Materiaali- ja rakennetutkimusta katsottiin kuitenkin voitavan tukea entistä paremmin keskittämällä rahoitusta aiempaa suurempiin tutkimuskokonai-suuksiin eri toimikuntien yhteistyönä. Samaa menettelyä on sittemmin esittänyt Akatemian toimintaa arvioinut kansainvälinen asiantuntijaryhmä Akatemian tutkimusrahoituksessa yleisemminkin noudatettavaksi periaatteeksi.
TEKESillä on useita teknologiaohjelmia materiaalitutkimuksen eri aloilla. Materiaalitutkimuksella on suuri merkitys teollisuuden modernisoinnissa ja uusteollistamishankkeissa. Soveltavan tutkimuksen ja teollisen toiminnan lisääntyminen edellyttää myös perustutkimuksen ja tutkijakoulutuksen vahvistamista.
Suomi on mukana useissa kansainvälisissä tutkimusohjelmissa ja -laitoksissa (mm. ESRF, CERN, EMBL sekä EY:n tutkimusohjelmat). Sopimusten ja käytettävissä olevien huippulaitteistojen optimaalinen hyödyntäminen edellyttää riittävää kotimaista tutkimuskapasiteettia ja -tasoa mm. materiaali- ja rakennetutkimuksessa.
Valtion vuoden 1993 kolmannessa lisätalousarviossa esitetään Suomen Akatemialle 25 milj. markan lisämäärärahaa käytettäväksi tutkijankoulutukseen ja tutkimusapulaisten palkkaamiseen erityisesti uusteollistamisen kannalta tärkeillä aloilla kuten biotekniikan ja molekyylibiologian, tietotekniikan, tieto-liikennetekniikan, materiaalitutkimuksen ja teollisen muotoilun aloilla. Suunniteltu tutkimusohjelma vastaa omalta osaltaan erittäin hyvin tämän määrärahan käyttötarkoitusta.
Ohjelman tavoitteet ja rakenne
Suomen Akatemian luonnontieteellinen, teknistieteellinen ja lääketieteellinen toimikunta järjestävät yhteistyössä materiaali- ja rakennetutkimuksen ohjelman, joka ajoittuu vuosille 1994 - 2000. Vuosina 1996 - 1997 järjestetään väliarviointi kansainvälisten asiantuntijoiden avulla.
Tutkimusohjelman tavoitteena on eri alojen tutkimusryhmien työpanosta ja asiantuntemusta yhdistämällä luoda huipputason osaamista joillakin tieteellisesti keskeisillä, nopeasti kehittyvillä materiaali- ja rakennetutkimuksen aloilla.
Ohjelmassa rahoitetaan yhteishankkeita, joihin osallistuu eri tutkimusaloja edustavia tutkimusryhmiä. Yhteishankkeeseen osallistuvien tutkimusryhmien kanssa tehdään tutkimussopimus yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Tutkimusryhmiin tulisi kuulua sekä ansioituneita senioritutkijoita että väitöskirjaa valmistelevia tai äskettäin väitelleitä nuoria tutkijoita. Ryhmiin voi kuulua myös vierailevia ulkomaisia tutkijoita. Ryhmät voivat järjestää tutkijakoulutusta.
Ohjelma painottuu perustutkimukseen. Rahoituspäätösten perusteina ovat (tässä järjestyksessä) tutkimuksen tieteellinen taso ja merkitys, yhteistyön kautta saavutettava tieteellinen synergiaetu, tutkijakoulutus uusilla tutkimusaloilla sekä tutkimuksen merkitys sovellusten kannalta.
Ohjelmaan hyväksyttävissä yhteishankkeissa tutkimusta tulisi tehdä useasta näkökulmasta, joita ovat esim. molekyylitason rakennetutkimus, materiaalien valmistus ja valmistusmenetelmien kehittäminen, karakterisointi (kokeellinen, teoreettinen, laskennallinen), materiaalien rakenteen ja ominaisuuksien väliset yhteydet sekä tulosten hyödyntäminen käytännön sovelluksissa.
Ohjelman hallinto
Ohjelmaa koskevat rahoituspäätökset tehdään Suomen Akatemian luonnontieteellisessä, teknistieteellisessä ja lääketieteellisessä toimikunnassa. Toimikunnilla on yhteinen jaosto rahoituspäätösten valmistelua sekä tutkimusohjelmaa koskevien käytännön asioiden hoitamista varten.
Kullekin ohjelmaan hyväksytylle yhteishankkeelle asetetaan johtoryhmä, johon kuuluvat:
- yhteishankkeeseen osallistuvien tutkimusryhmien johtajat,
- Suomen Akatemian ao. toimikuntien edustajat,
- muiden rahoittajien edustajat (korkeakoulut, TEKES, SITRA),
- mahdollisesti teollisuuden tai muiden soveltajien edustajia,
- muita asiantuntijoita.
Ohjelman rahoitus
Suomen Akatemia myöntää ohjelmaan 19 - 25 milj. mk vuosittain, minkä lisäksi ohjelman tutkijat voivat saada tutkijan virkoja tai varttuneen tieteenharjoittajan apurahoja. Tutkimusohjelman rahoitus saadaan osittain entisistä määrärahoista, joita kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, osittain Akatemialle vuoden 1993 kolmannessa lisätalousarviossa myönnettävästä lisämäärärahasta. Rahoitus jakautunee toimikuntien kesken seuraavasti:
- luonnontieteellinen toimikunta 10 - 13 milj. mk/v,
- teknistieteellinen toimikunta 6 - 8 milj. mk/v,
- lääketieteellinen toimikunta 3 - 4 milj. mk/v.
Ohjelman budjetti on vain ohjeellinen, koska myönnettävän rahoituksen määrä riippuu hakemusten laadusta. Osa rahoituksesta voidaan aluksi budjetoida toimikunnille yhteisenä.
Toimikunnat tekevät kukin omalta osaltaan ja omilla perusteillaan päätökset ryhmien rahoituksesta ja myönteisessä tapauksessa solmivat yhteisen tutkimussopimuksen yhteishankkeeseen osallistuvien ryhmien kanssa. Yhteishankkeen hyväksyminen ohjelmaan edellyttää myönteistä rahoi-tuspäätöstä kaikilta toimikunnilta, joilta siihen on haettu rahoitusta.
Tutkimusohjelmaan voidaan hyväksyä myös tutkimusryhmä, jolla on ennestään Akatemian myöntämää rahoitusta, jos ryhmä osallistuu ohjelmaan hyväksyttyyn yhteishankkeeseen.
Rahoituspäätökset tehdään yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ensimmäinen haku ohjelmaan on syksyllä 1993, jolloin jaettaneen yhteensä 50 - 60 milj. mk vuosille 1994 - 1996. Vuosittain on täydentävä haku, jolloin jaettavan rahan määrä on huomattavasti pienempi.
Ohjelmaan osallistuvien tutkimusryhmien edellytetään saavan rahoitusta myös asianomaisilta korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta. Muita rahoittajia voivat olla mm. TEKES, SITRA, teollisuus ja säätiöt. Parhaiden ryhmien tulisi hakea aktiivisesti rahoitusta EY:n tutkimusohjelmista.
Hakumenettely
Suunnitellusta yhteishankkeesta tehdään yksi yhteinen hakemus, jonka liitteinä ovat hankkeeseen osallistuvien tutkimusryhmien hakemukset asianomaisille toimikunnille.
Tutkimussuunnitelmat laaditaan englannin kielellä, jotta voidaan pyytää lausuntoja myös ulkomaisilta asiantuntijoilta.
Valmistelujaosto hankkii tarvittavat lausunnot ja tekee ehdotuksen ohjelmaan hyväksyttävistä yhteishankkeista. Hakemukset, jotka eivät vastaa ohjelman periaatteita, siirretään asianomaisten toimikuntien käsiteltäviksi tavallisina tutkimusmäärärahahakemuksina.