Liike2-ohjelman loppuseminaari Suomen haasteet globaalissa liiketoimintaympäristössä – antaako tutkimus eväitä menestymiseen?

Tutkimuksesta eväitä elinkeinoelämälle

Liike2-ohjelman loppuseminaarissa korostettiin tarvetta tutkijoiden ja yritysten väliseen vuoropuheluun

Suomen Akatemian liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma (Liike2) huipentui Kansallismuseossa 30.8.2010 järjestettyyn loppuseminaariin. Seminaarissa tarkasteltiin Suomen haasteita globaalissa liiketoimintaympäristössä sekä pohdittiin tutkimuksen tarjoamia ratkaisuja näihin haasteisiin.

Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila totesi avauspuheenvuorossaan, että tutkimusohjelma näyttäisi saavuttaneen varsin hyvin tavoitteensa. – Tutkimustiedon ja elinkeinoelämän vuorovaikutus on vahvistunut, ja on lupa odottaa, että hankkeen puitteissa toteutetut tutkimukset näkyvät parempana toimintana monella saralla, Mattila iloitsi.

Kone Oyj:n toimitusjohtaja Matti Alahuhta totesi, että relevanttien tutkimustulosten aikaansaaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä johtavien yritysten kanssa, ja tutkimukseen yhdessä yritysten kanssa tarvitaan innovatiivisia malleja. Liiketoimintaosaamisen päähaasteet Alahuhta jaotteli markkina-, asiakas- ja käyttäjälähtöisyyteen, funktionaaliseen osaamiseen ja johtamiseen.

– Koko liiketoimintasysteemin kääntäminen asiakaslähtöiseksi on mahdollisuus, jossa on vielä tavattomasti oppimista, Alahuhta totesi. Hän ennusti, että jatkossa asiakas- ja käyttäjälähtöisyys liiketoiminnan perustana nousee merkittäväksi tutkimusalueeksi. Alahuhta kehotti myös kääntämään katseet Aasiaan: – Tällä hetkellä Suomessa on Venäjän-osaamista, mutta erityisesti Kiinan ja Intian markkinoihin liittyvää tutkimusta tulisi vahvistaa.

Laajavaikutteisimmaksi yksittäiseksi liiketoimintaosaamisen kehityskohdaksi Alahuhta nimesi liiketoimintaprosessien systemaattisen kehittämisen. – Yksinkertaistaminen monimutkaistuvassa ympäristössä on niin tärkeää, että alue on jatkossakin huomioitava tutkimuksessa. Mitä yksinkertaisempaa yrityksen toiminta on, sitä parempaa se todennäköisesti on, hän muistutti.

– Monimutkaistuvassa ympäristössä erityisesti globaalin yrityksen organisaation johtaminen on kiehtova tutkimuskohde, Alahuhta jatkoi. Hän aprikoi, tyytyvätkö suomalaiset yritykset helposti liian vähään ja asetetaanko tavoitteet riittävän selkeästi. – Tavoitteiden asettaminen kunnianhimoisesti ja kiehtovasti edesauttaa hyvän taisteluvireen luomista yritykseen.

Eläke-Tapiolan toimitusjohtaja Satu Huber puolestaan näki Suomen suuriksi haasteiksi ikääntymisen, ihmisten jaksamisen työssä, julkisen talouden kestävyyden ja kuntarakenteen tehokkuuden. Huber peräänkuulutti konkreettisen yhteistyön lisäämistä yksityisen ja julkisen sektorin välillä.

– Yksityisellä puolella on liian vähän osaamista julkisen puolen toiminnasta ja päinvastoin, hän totesi.
 – Oy Suomi Ab:tä ei voi johtaa niin kuin Nokiaa, Sampoa tai Konetta, mutta löydettävissä on monta välimuotoa.

Huber toivoikin liiketaloudelliselta tutkimukselta uusia näkökulmia julkisen sektorin johtamiseen:
– Tukeeko tutkimus sitä, että julkisella puolella saataisiin aikaiseksi välttämättömiä tuottavuushyötyjä, ja mietitäänkö tutkimuksessa, miten julkisen sektorin toimintoja voisi kehittää?

Loppuseminaarissa kuultiin myös Liike2-ohjelmassa väitelleiden tutkijoiden alustuksia. Tutkimustensa tuloksia valottivat KTT Mika Ruokonen, KTT Päivi Myllykangas sekä FT Pasi Koski. Ohjelma on poikinut uusia tutkimusavauksia muun muassa yritysten kansainvälistymisestä, liiketoiminnan vastuullisuudesta ja organisatorisista innovaatioista.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun koordinoiman ja Suomen Akatemian rahoittaman Liike2-ohjelman tavoitteena on ollut tutkia suomalaisen talouden kannalta keskeisenä pidetyn liiketoimintaosaamisen eri ulottuvuuksia. Vuonna 2006 alkaneessa ohjelmassa on ollut mukana 25 hanketta eri yliopistoista.

Teksti: Viola Isokallio, Nauku Inc.

Aika: Maanantai 30.8.2010 kello 13–18
Paikka: Kansallismuseon Auditorio, Mannerheimintie 34