Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008
Peloton pk-yritys ponnistaa vauhdilla maailmalle
Globaali kasvu vaatii keskittymistä ja kumppanuuksia – kahisevaa unohtamatta
”Suomalaisista pk-yrityksistä tähtää kansainväliseen kasvuun erittäin pieni, mutta kansantaloudellisesti sitäkin tärkeämpi osa”, totesi Turun kauppakorkeakoulun professori Niina Nummela Liike2- ja Liito-tutkimusohjelmien yhteisseminaarissa, jossa pohdittiin suomalaisten pk-yrityksen kasvua globaalissa taloudessa. Eväitä kansainvälistymiseen etsittiin kahden liiketoimintaosaamisen kehittämiseen keskittyvän ohjelman tuoreista tutkimustuloksista.
Rohkea hakee rahoitusta
”Perinteisessä lähestymistavassa pk-yritys on ensin hankkinut kotimaassa vahvan aseman, minkä jälkeen kansainvälistyminen on hiljalleen aloitettu lähimarkkinoilta”, kertoi Nummela. ”Uudenlaisessa kasvumallissa yritys suuntautuu nopeasti globaaleille markkinoille.” Ratkaisevaksi resurssiksi hän nimesi rahan: “Globaalin kasvun strategiassa haetaan heti aloittaessa rahoitusta, vaikka itse tuote olisi kesken.”
Vastaavasta asetelmasta ponnisti maailmalle joensuulainen ohjelmistoyritys Blancco, jonka toimitusjohtaja Kim Väisänen kehotti pk-yrityksiä etsimään rohkeasti ulkopuolista rahoitusta. "Näin toimitaan Hollywoodissakin. Ei kukaan Renny Harlinia parempi elokuvaohjaaja kiinnitä käsikirjoitukseen penniäkään omaa rahaa.”
Niina Nummelan mukaan ulkopuolinen rahoitus ja siitä kumpuavat pääomasijoittajien odotukset johtavat luontevasti globaalin kasvun strategiaan. Perheomisteiset tai räätälöityjä ratkaisuja tarjoavat yritykset puolestaan etenevät useammin perinteisesti. Nummela kuitenkin torjui harhaluulot oikotiestä onneen: ”Kansainvälistymisen malli tulisi aina valita tilannekohtaisesti, sillä yhtä oikeaa ratkaisua tietylle toimialalle ei löydy.”
Ketterät pärjäävät
Kim Väisäsen mukaan kasvuun mielivän yrityksen tulisi lähtökohtaisesti omaksua globaali asenne. ”Suomessa markkinat käyvät äkkiä liian pieniksi, vaikka tuote myytäisiin jokaiselle Pihtiputaan mummolle”, hän huomautti. ”USA:ssa kiinnitettiin 1960-luvulla koko kansakunnan resurssit siihen, että ensimmäinen ihminen saatiin kuuhun. Kaikkien kansainvälistyvien pk-yritysten pitäisi asettaa itselleen suuri tavoite, johon panostaa.”
Palloa valloittavan pk-yrityksen koetinkiveksi nostettiin kokonaisuuden hallinta, kun toiminnot hajautuvat maantieteellisesti. Väisänen varoitteli liiallisesta markkina-alueiden haalimisesta: “Blanccossa on nähty välttämättömäksi keskittää resurssit tarkoin valituille pienille alueille. Seuraavaksi pyrimme omistajuuteen ja sen myötä ohjautuvuuteen.” Nummela puolestaan rohkaisi tekemään nopeasti vaikeitakin päätöksiä ja mainitsi strategisen ketteryyden yhdeksi menestyksen avaimista.
Verkoista vetoapua
Seminaarin loppupuolella pureuduttiin verkottumiseen ja kumppanuuksien kautta kasvamiseen. Tutkimustietoon peilattiin oululaisen teknologiayrityksen Nethawkin kasvutarinaa.
"1990-luvun alussa ei pienellä start-up-yrityksellä ollut mahdollisuutta hankkia ulkopuolista rahoitusta, joten sovimme asiakkaan kanssa yhteiskehityksestä. Tämä ensimmäinen kumppanuus mahdollisti koko bisneksen", kertoi Nethawkin Executive Vice President Pertti Paakkolanvaara.
Paakkolanvaara myönsi suhtautuneensa verkostoteorioihin epäilevästi, mutta näki lopulta kumppanuuksien olleen konkreettisesti läsnä kansainvälistymisen kaikissa eri vaiheissa. "Jo asiakkuudet ovat verkostoitumista, sillä osaamista, tietoa ja tavaraa siirtyy kahteen suuntaan", hän huomioi.
Professori Tuija Mainela Oulun yliopistosta näki Nethawkin oivallisena esimerkkinä siitä, kuinka kumppanuudet lävistävät koko yritystoiminnan aina sisäisestä organisaatiosta markkinoiden kehittymiseen. "Kaikki yritykset ovat uppoutuneina verkostoihin ja voimakkaasti muiden toimijoiden vaikutuksen alaisena”, valotti Mainela. ”Tärkeää on nähdä riittävän herkästi kansainvälisen pelikentän tapahtumat ja reagoida nopeasti niihin.”
Ostaisitko mahdollisuuden?
Globaalin verkostoitumisen prosessit ovat sekä rinnakkaisia, päällekkäisiä että viime kädessä yhteen kietoutuvia. "Kun kehitetään uudenlaista liiketoimintaa, saattavat kansainväliset asiakkaat esittää suoria vaateita", totesi Mainela teknologioiden ja innovaatioiden luomiseen liittyvästä prosessista. ”Seurauksena koko liiketoiminnan ydin voi muuttaa muotoaan."
”Nethawkin tapauksessa kasvua ruokkineet innovaatiot olivat lähtöisin asiakkailta”, vahvisti Paakkolanvaara. "Nimenomaan asiakkaan aloitteesta otimme merkittävän teknologisen askeleen, mikä puolestaan tarjosi ainutlaatuisen kilpailuedun."
Mainela painotti globaalien verkostojen rakentuvan mahdollisuuksien ympärille. "Juuri mahdollisuudet vetävät yrityksiä toimimaan yhteistyössä – ei niinkään resurssit tai kyvykkyydet. Varsinkin alkuvaiheessa on tärkeää rakentaa uskottavuutta ja vakuuttaa muut tarjotuista mahdollisuuksista."
Liike2- ja Liito-ohjelmien yhteisseminaari järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Suomen Akatemian rahoittaman ja HSE:n koordinoiman Liike2-ohjelman tavoitteena on tutkia suomalaisen talouden kannalta keskeisenä pidetyn liiketoimintaosaamisen eri ulottuvuuksia. Tekesin rahoittama Liito-ohjelma puolestaan pyrkii parantamaan Suomessa toimivien yritysten kansainvälistä kilpailukykyä rahoittamalla ja verkottamalla uutta liiketoimintaosaamista.
TEKSTI: Viola Isokallio, Nauku Inc.
Seminaarin ohjelma: