Globaalimuutoksen tutkimusohjelma (FIGARE)

Tavoitteet
Ohjelman tavoitteena oli etsiä sellaisia luonnontieteellisiä, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa globaalimuutokseen tai auttaa siihen sopeutumisessa. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin globaalimuutosta, sen syitä ja vaikutuksia eri aikoina ja eri alueilla sekä analysoitiin ja ennakoitiin globaalimuutoksen ympäristö- ja sosioekonomisia vaikutuksia. Ohjelman odotettiin tuottavan tietoa sekä kansallisen että kansainvälisen päätöksenteon tueksi.

Ohjelma täydensi kansainvälistä tutkimusta erityisesti vaikutuksiltaan tai suunnittelun kannalta Suomelle merkittävissä kysymyksissä. Tällaisia olivat muun muassa pohjoisuus, arktisuus, boreaalisuus, suomalainen tekninen osaaminen ja kehitysmaita koskevat globaalimuutoskysymykset.

Sisältö
Tutkimusohjelmassa oli kaksi limittäistä teema-aluetta. Globaalimuutoksen syyt ja vaikutukset -osiossa tutkittiin muutosten taustalla vaikuttavia luonnon ja ihmistoiminnan prosesseja, analysoitiin muutoksia ekosysteemeissä ja yhteiskunnissa sekä ennakoitiin  muutosten sosioekonomisia vaikutuksia. Keskeisiä tutkimusaiheita olivat ilmakehän aerosolien ja otsonikerroksen tutkimus, ilmastohistorian ja ilmastoennusteiden yhteensovittaminen, jäätiköiden, ikiroudan ja merijään muutokset ilmaston muuttuessa, kehitysmaiden maankäytön muutokset, hiilen kierto ekosysteemeissä ja kasvillisuuden muutokset.

Globaalimuutoksen torjunta, hallinta ja siihen sopeutuminen -osiossa etsittiin mahdollisuuksia vähentää ihmisen aiheuttamia globaalimuutoksia, hahmotettiin yhteiskuntien muutoksiin sopeutumismahdollisuuksia sekä erilaisia ratkaisumalleja ja arvioitiin niiden vaikutuksia. Keskeisiä tutkimusaiheita olivat ilmastosopimusten juridinen täytäntöönpano ja taloudelliset vaikutukset, ihmisoikeuksien toteutuminen globalisoituvassa maailmassa, maa- ja metsätalouden muutospaineet ja  mahdollisuudet reagoida muutoksiin sekä pohjoisten alueiden globaalimuutos.

Globaaleissa luonnon omissa ja ihmistoiminnan aiheuttamissa muutoksissa syiden ja seurausten verkko toimii vuorovaikutteisesti. Ongelmakenttää tutkittiin ohjelmassa sekä luonnontieteellisestä että yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta.

Laajuus
Ohjelmaan valittiin 36 hanketta. Tutkimusohjelmassa työskenteli noin 100 tutkijaa muun muassa seuraavissa organisaatioissa: Helsingin yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, ympäristöhallinto sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ja Maatalouden tutkimuskeskus.

Rahoitus
Ohjelman kokonaisbudjetti oli 40 miljoonaa markkaa (6,7 miljoonaa euroa). Suomen Akatemia rahoitti ohjelmaa 25 miljoonalla markalla. Ohjelman muut rahoittajat olivat kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ulkoasiainministeriö ja ympäristöministeriö.

Kesto
1999-2002

Tutkimusohjelman arviointi
Tietoa tutkimusohjelman arvioinnista on tutkimusohjelmasta laaditussa englanninkielisessä arviointiraportissa.

Tutkimusohjelman koordinaatio
Tutkimusohjelmaa koordinoi Jukka Käyhkö, Turun yliopisto, Maantieteen laitos.

www.aka.fi/figare
Tutkimusohjelman alkumuistio
Johtoryhmä

Viimeksi muokattu 10.1.2011

Lisätietoa  päättyneistä ohjelmista voi tilata Suomen Akatemian ohjelmayksiköstä