UUTISKIRJE 1/2012

Tässä uutiskirjeessä:

Pääkirjoitus
Synteettinen biologia – uusi tieteidenvälinen avaus
Torontossa pohdittiin riippuvuuksien kehittymiseen johtavia varhaisia kehityksellisiä tekijöitä
Tutkimusyhteistyötä energia-alalla Brasilian ja Chilen kanssa
MOTIVE-tutkimusohjelman vierailu Japanissa
Huippuyksikköohjelmissa tapahtuu - vierailijoita Virosta 
Akatemialta ERC-kannusterahaa
Tutkimusohjelmien tapahtumia
Huhtikuussa haettavana

PÄÄKIRJOITUS
Riitta Mustonen, Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja

Viimeaikaisissa Suomea koskeneissa tutkimus- ja innovaatiopoliittisten selvitysten johtopäätöksissä on korostunut Suomen tieteen ja tutkimuksen vähäinen kansainvälisyys muihin kehittyneisiin maihin verrattuna. Tieteen ja tutkimusjärjestelmän kansainvälisyys on paitsi arvo sinänsä niin myös erittäin merkittävä väline tutkimuksen laadun nostamisessa, tutkijoiden verkottamisessa, hyvässä tutkijankoulutuksessa, tutkijan uran edistämisessä sekä korkeatasoisten ja vaikuttavien tutkimusympäristöjen kehittämisessä.

Suomen Akatemian tutkimusohjelmastrategia on vuodelta 2009. Sen mukaan tutkimusohjelman kansainvälinen yhteistyö on keino ”parantaa tutkimuksen laatua ja kilpailukykyä ja lisätä suomalaisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kansainvälistä merkittävyyttä ja houkuttelevuutta”. Tavoitteena on tutkimusohjelmien linkittäminen kansallista laajempiin kokonaisuuksiin erityisesti eurooppalaisen tutkimusalueen yhteisiin ohjelmiin sekä ns. BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) kanssa tehtävään rahoitusyhteistyöhön. Tutkimusohjelmien kansainvälinen yhteistyö erityisesti luo suomalaisille tutkijoille edellytyksiä verkottua parhaiden ulkomaisten kumppaneiden kanssa.

Akatemian tutkimusohjelmissa kansainvälistä yhteistyötä on tehty 2000-luvun alusta lähtien ja siitä on vaihtelevia kokemuksia. Yleisesti ottaen yhteistyö on onnistunut hienosti. On kuitenkin tullut ajankohtaiseksi tarkastella, olemmeko tutkimusohjelmien kansainvälisellä yhteistyöllä saavuttaneet, mitä on tavoiteltu ja ottaa opiksi kokemuksista. Koska kansainvälinen yhteistyö on lähtökohtaisesti pitkäjänteistä työtä ja vaatii onnistuakseen riittävät resurssit, on tarpeen myös tarkastella, miten kansainvälisyystavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti.  Tavoitteenammehan on kaiken kaikkiaan kehittää tutkimusohjelmakonseptia edelleen ja pohtia, miten ohjelmien avulla parhaiten edistetään suomalaista tutkimusta tärkeiksi katsotuissa teemoissa ja verkotetaan tätä tutkimusta kansainvälisesti.

SYNTEETTINEN BIOLOGIA – UUSI TIETEIDENVÄLINEN AVAUS 

Professori Matti Sintonen, Synteettisen biologian tutkimusohjelman valmisteluryhmän jäsen

Suomen Akatemia on käynnistämässä synteettisen biologian tutkimusohjelmaa. Synteettinen biologia on nopeasti  etenevä tieteidenvälinen tutkimusala, jossa yhdistetään biotieteellistä, fysikaalis-kemiallista ja teknis-tieteellistä osaamista. Synteettinen biologian tieteenalaprofiili on kiintoisa, koska siinä tavoitteena ei ole pelkästään ymmärtää kompleksisten  biologisten organismien rakennetta, vaan eri alojen yhteistyöllä pyritään uusien biologisten osien (esim. biokatalyytit tai geneettiset piirit) muokkaamiseen ja räätälöimiseen. Hieman samalla tavalla kuin elektroniikkateollisuudessa käytetään massamitassa tuotettuja standardikomponentteja apparaattien rakentamiseen, synteettisessä biologiassa luodaan biologisia komponentteja, joiden avulla on mahdollista rakentaa sellaisia biologisia laitteita ja tuotantojärjestelmiä, joita ei luonnossa tavata. Kun synteettistä biologiaa tutkitaan, tutkitaan juuri sitä, millaisin periaattein ja menetelmin synteettinen biologia toimii. Ohjelman tavoitteena on nostaa suomalainen synteettinen biologia tutkimuksen kärkeen.

Näin luonnehdittuna synteettisellä biologialla on tärkeitä sosiokulttuurisia ulottuvuuksia. Tieteenfilosofian ja tieteen- ja teknologian sekä innovaatioiden tutkimus tutkii uusia tiedon tuottamisen muotoja kuten vaikkapa mallinnuksen ja simuloinnin asemaa tutkimustiedon luomisessa ja tieteidenvälisen tutkimuksen problematiikkaa. Edelleen, synteettinen biologia voi herättää maailmankatsomuksellisia intohimoja, sikäli kuin pelätään (tai toivotaan) että ihminen itse ryhtyy bioräätäliksi ja mahdollisesti luo uusia elämän muotoja. Tällaisten pelkojen (tai jopa epärealististen odotusten) valossa on tärkeää tuoda selvästi esiin, että synteettisen biologian tulevaisuus on aivan jossain muualla kuin Frankensteinin laboratoriossa. Suomen kannalta on tärkeää olla eturintamassa kehittämässä kestäviä energiamuotoja, vähemmän ympäristöä rasittavissa teollisia prosesseja, jne. 

On selvää, että synteettiseen biologiaan liittyy paljon avoimia moraalisia, taloudellisia, yhteiskuntapoliittisia ja oikeudellisia kysymyksiä. Filosofinen bioetiikka voi tutkia sitä, miten synteettinen biologia vaikuttaa näkemyksiimme ihmisyydestä, arvoista ja oikeudenmukaisuudesta, sekä sitä, miten julkisia huolenaiheita tulisi käsitellä. Synteettinen biologia tuo mukanaan myös juridisia kysymyksiä ja ongelmia, joista esimerkkinä voisi mainita immateriaalioikeudet. Keskeinen kysymys on synteettisen biologian julkinen ymmärrys ja laajemminkin biotieteiden ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen järjestäminen. Euroopan tiedesäätiön (ESF) konferenssisarjassa on tarkoitus vahvistaa (bio)tieteiden ja (bio)yhteiskunnan välisiä suhteita saattamalla uudet biotieteet, politiikka, innovaatioihin tähtäävä teollisuus, rahoittajat ja biosektoria seuraava media yhteen. 

Synteettisen biologian tutkimusohjelman yhtenä tavoitteena on, että ihmistieteilijät olisivat tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden tieteenalojen edustajien kanssa. Mielellään jopa siten, että hankkeissa pyrittäisiin uuteen ymmärrykseen ja uusiin tapoihin hahmottaa tulevaisuuden bioteknologiatiede. Menestyshän rakentuu teknologian lisäksi myös kulttuurisille, yhteiskunnallisille ja taloudellisille tekijöille.

TORONTOSSA POHDITTIIN RIIPPUVVAISUUKSIEN KEHITTYMISEEN JOHTAVIA VARHAISIA KEHITYKSELLISIÄ TEKIJÖITÄ
Ohjelmapäällikkö Jukka Reivinen

  Suomen Akatemian ”Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS)” sekä ”Päihteet ja addiktio (ADDIKTIO)” –tutkimusohjelmat järjestivät lokakuussa 2011 kaksipäiväisen seminaarin Torontossa yhdessä kanadalaisen tutkimusrahoittajan ”Canadian Institutes of Health Research (CIHR)” ja USAlaisen ”National Institute on Drug Abuse (NIDA)” kanssa. Kolmen maan tutkijoiden ja tutkimustulosten hyödyntäjien kesken vaihdettiin kokemuksia riippuvuuksien kehittymiseen liittyvästä tutkimuksesta, keskusteltiin tutkimustuloksista ja tulevaisuuden tutkimustarpeita, sekä tietysti tutkimusrahoituksen haasteista. Riippuvuudet ilmenevät eri kulttuureissa eri tavoin, mihin vaikuttavat mm. historiallis-kulttuuriset tekijät. Kansainvälisellä yhteistyöllä tutkimusohjelmissa on mahdollisuus laajentaa vertailupohjaa eri kulttuurien välillä. Tästä hyötyvät sekä tutkijat, tutkimusrahoittajat, että ympäröivä muu yhteiskunta parempana asioiden ymmärtämisenä.

TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ ENERGIA-ALALLA BRASILIAN JA CHILEN KANSSA  
Ohjelmapäällikkö Saila Seppo

Suomen Akatemia pyrkii tunnistamaan nousevat tiedemaat.  Yhteistyön prioriteettimaita ovat muun muassa Brasilia ja Chile. Brasilia on Euroopan kokoinen pinta-alaltaan ja maailman kuudenneksi suurin talous. Rio de Janeirossa järjestään 2014 jalkapallon MM-kisat ja vuonna 2016 olympialaiset. Bioenergiatutkimuksessa Brasilia on maailman ykkönen ja isot maat kuten USA ja Kiina tekevät tutkimusrahoittajayhteistyötä sen kanssa. EU on todennut Brasilian tärkeäksi Euroopan ulkopuoliseksi tutkimusyhteistyökumppaniksi ja EU-hankkeissa on rekisteröity Brasilia-yhteistyötä erittäin runsaasti. Brasiliassa valtion yliopistot kilpailevat keskenään ja niillä on rahaa hankkia erittäin hyvä laitekanta. Brasilian yliopistot on arvioitu Etelä-Amerikan parhaiksi. Kun Akatemia aloitti yhteistyön Brasilian kanssa, maata ei kovin hyvin tunnettu vielä suomalaisissa yliopistoissa, mutta viime vuonna energiaseminaariin Rio de Janeirossa tulijoita oli runsaasti. Brasiliassa autot kulkevat etanolilla, joten Brasilia on ainutlaatuinen tutkimusympäristö selvittää biopolttoaineiden vaikutuksia vaikkapa ilman laatuun.

Chile puolestaan on mielenkiintoinen valtio ilmastonsa vuoksi. Nimenomaan Chilen rannikko on todettu maailmassa erityisen otolliseksi aaltoenergialle. Chilessä on samanlaista metsää kuin Suomessa. Chile on pitkä maa etelä-pohjoinen suunnassa ja leveyssuunnassa se ulottuu mereltä vuorille. Maassa on siis lukuisia erilaisia mikroilmastoja. Maa on näin ollen kokeellisessa tutkimustyössä ihanteellinen ympäristö. Chile on ollut Etelä-Amerikan liike-elämän keskus, sillä maa toimii maanosan maista eniten eurooppalaisittain. Chile tuo maahan lähes kaiken tarvitsemansa energian, joten energiakysymykset ovat tässä maassa tärkeitä. Chile on erittäin aktiivinen energiatutkimuksessa.

Tutkija saattaa saada ainutlaatuisen arvokkaita tutkimustutkimustuloksia tehdessään yhteistyötä hyvin erilaisen maan kanssa. Empiirisessä tutkimuksessa ei välttämättä huomaa lainalaisuuksia, kun koko ajan tutkii samanlaista eli suomalaista koeaineistoa. Erilainen materiaali ja siitä tehdyt kokeet saattaa auttaa ymmärtämään tai keksimään uuden oivalluksen. Tutkimuksen kautta avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueella, jossa markkinat kasvavat.

Yhteistyöllä tavoitellaan suomalaisten tutkijoiden nousua maailman huippujen joukkoon. Yhteistyö brasilialaisten kanssa tuo mukaan lisää yhteistyökumppaneita jostain muualta. Yhteistyösopimuksia solmittaessa keskustellaan win-win periaatteella. Päänavauksen jälkeen toivotaan yhteistyön jatkuvan jossain muodossa tai jonkun toimesta. Suomalaisten toivotaan liittyvän maailman huippujen tutkimusryhmiin. 

MOTIVE-TUTKIMUSOHJELMAN VIERAILU JAPANISSA 
Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas 

Suomen Akatemian Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä (MOTIVE) -tutkimusohjelma vieraili Japanissa 11.–18. joulukuuta 2011. Ohjelmapäällikköjen vetämässä ryhmässä oli mukana 18 hankejohtajaa ja tutkijaa sekä johtoryhmän jäsen, Japani-asiantuntija dosentti Katja Valaskivi Tampereen yliopistosta. Matkan tavoitteena oli tutustua UBI-maailman (UBI = Ubiquitous computing/communication – joka paikassa läsnä oleva tietotekniikka ja viestintä) ja alan tutkimuksen viimeisimpiin ilmiöihin ja trendeihin alan johtavassa maassa. Matkalla pyrittiin myös vahvistamaan suomalaisten ja japanilaisten tutkijoiden pitkäjännitteistä yhteistyötä, luomaan uusia tutkijakontakteja ja yhteistyöideoita sekä tukemaan Suomen Akatemian yhteistyötä JSPS:n (Japan Society for the Promotion of Science) ja Tekesin kanssa. Viikon ohjelma oli varsin tiivis: ryhmä vieraili kolmessa yliopistossa ja kahdessa tutkimuslaitoksessa, osallistui yhteen kokopäivän seminaariin ja vieraili Panasonicin Showroomissa. Lisäksi MOTIVE järjesti puolipäiväisen seminaarin.

Kiotossa tutustuttiin Doshishan yliopiston Department of Information System Design –laitokseen, jolla on yhteistyötä Helsingin yliopiston sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa; National Institute of Information and Communications Technologyyn (NICT); sekä Advanced Telecommunications Research Instituteen (ATR) Viimeisessä kohteessa esiteltiin muun muassa liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävää automaattista ajotaidon arviointisovellusta.               

Tokion ohjelmaan kuului aluksi TRON-symposiumi (TRONSHOW2012). TRONSHOWn isä on tunnettu tiedemies Ken Sakamura, joka on kehittänyt mm. kameroissa, autoissa ja monissa kodinkoneissa käytetyn TRON-käyttöjärjestelmän. Esityksissä  käsiteltiin sulautettujen järjestelmien kehitystä tutkimuksen kannalta ja mahdollisia uusia sovelluksia langattoman verkon kehittyessä nopeammaksi ja kattavammaksi.

Tokion ohjelma jatkui vierailulla Wasedan yliopistossa, joka on yksi Japanin arvostetuimmista yksityisistä yliopistoista. Pofessori Mikihito Tanaka kertoi tutkimuksestaan ja työstään webjournalismin parissa sekä laajemmin tiedeviestinnästä kansalaisille ja Tatsuo Nakajima esitteli tutkimustaan ohjelmistojen kehityksestä läsnä-älysovelluksiin. Tokion yliopistossa vierailtiin monitieteisessä Interfaculty Initiative of Information studies -laitoksessa.

Matkan huipentumana MOTIVE  järjesti Suomen suurlähetystössä yhteistyössä Japanin Suomi-instituutin sekä JSPS:n kanssa suomalais-japanilaisen seminaarin ”Research in Ubiquitous Communication and Services”. Seminaarin avasi suurlähettiläs Gustafsson. Ohjelmana kuultiin esitykset eHealth-palveluista, mediabisneksestä sekä multimodaalisesta viestinnästä siten, että kustakin aihepiiristä oli esitys sekä japanilaiselta että suomalaiselta tutkimusryhmältä. Verkottuminen tilaisuuden jälkeen pidetyllä vastaanotolla oli ilahduttavan vilkasta – myös paikalle tulleiden japanilaisten kesken.

HUIPPUYKSIKKÖOHJELMISSA TAPAHTUU - VIERAILIJOITA VIROSTA  
Tiedeasiantuntija Hannele Lahtinen 

Huippuyksikköohjelman 2012-2017 hankkeet ovat päässeet toiminnassaan alkuun. Joulukuussa 2011 järjestetyssä aloitusseminaarissa uusia huippuyksikköjä evästettiin käytännön asioissa sekä kansainvälisen yhteistyön ja viestinnän mahdollisuuksissa. Seminaarin ohjelma ja esitysmateriaali löytyvät Akatemian huippuyksikkösivujen Tapahtumat -kohdasta (http://www.aka.fi/fi/A/Huippuyksikot_/Tapahtumat/Kaudelle-2012-2017-nimettyjen-huippuyksikoiden-aloitusseminaari/ ). 

Kaikille huippuyksikköohjelmille tarkoitettu vuosiseminaari 2011 pidettiin aloitusseminaarin jälkeisenä iltapäivänä (päivän ohjelma ja esitykset edellisestä linkistä), ja sen teemana oli kansainvälinen yhteistyö. Vierailijoina oli Viron Archimedes-säätiön edustajia ja tutkijoita heidän huippuyksikköohjelmastaan. 

Huippuyksiköiden johtajista professori Eva-Mari Aro kertoi esityksessään huippuyksikkönsä tieteidenvälisestä fotosynteesitutkimuksesta systeemibiologian tasolla sekä sen monista kansainvälisistä haasteista, tehtävistä ja velvollisuuksista. Professori Kai Kaila kävi läpi eestiläisen tutkimuksen nousujohteista kehitystä tilastojen valossa ja nosti esille joitakin potentiaalisia keinoja edistää suomalais-eestiläistä tutkimusyhteistyötä, joka on tähän saakka ollut vielä vähäistä. 

Vierailijoista Archimedes säätiön toiminnanjohtaja Madis Saluveer valotti eestiläisten huippuyksikköohjelmien taustoja, rahoitusta ja tavoitteita. Säätiön kautta on tähän mennessä rahoitettu yhteensä 22 eri alan huippuyksikköä, joista ensimmäiset aloittivat toimintansa vuonna 2002 (10 kpl) ja seuraavat vuosina 2008 (7 kpl)  ja 2011 (5 kpl). Professori Mart Min Tallinnan Teknillisestä yliopistosta esitteli huippuyksikön ’Integrated Electronic Systems and Biomedical Engineering’ tutkimusta ja sen menestyksekästä toimintaa osana lääketieteellisten elektroniikan innovaatioketjua. Vanhempi tutkija Krista Fischer Viron Genomikeskuksesta Tartusta kertoi huippuyksikkönsä mielenkiintoisista tutkimusprojekteista, joissa on päästy laajaan kansainväliseen yhteistyöhön sekä geeniteknologiassa että systeemisen genomien vertailun tasolla.  Lisätietoja Viron huippuyksiköistä http://str.archimedes.ee/et/struktuurifondid/toetatud/Majanduskeskkonna-arendamise-rakenduskava-raames-toetatud-projektid/tippkeskused

Uusi huippuyksikköohjelmahaku on käynnissä
Haku huippuyksikköohjelmaan 2014-2019 on avautunut Akatemian huhtikuun haun 2012 yhteydessä. Aiehakemuksia voi jättää Akatemian verkkoasioinnissa 25.4.2012 saakka. Lisätietoja itse hakuprosessista, hakuun liittyvästä ohjeistuksesta sekä arvioinnista löytyy Akatemian verkkosivuilla kohdasta Huippuyksiköt/Haku 2014-2019 (http://www.aka.fi/fi/A/Huippuyksikot_/Haku/ ). Sivulta löytyy myös vastauksia hakijoiden usein esittämiin kysymyksiin. 

 
AKATEMIALTA ERC-KANNUSTERAHAA

Suomen Akatemia voi myöntää vuonna 2009 tehdyn linjauksen mukaisesti kannusterahoitusta niille suomalaisille tutkijoille, jotka ovat menestyneet hyvin Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) haussa, mutta jääneet ilman rahoitusta. Akatemian ERC-kannusterahoituksesta päättää Hallituksen yleisjaosto, joka punnitsee hakukierroskohtaisesti tuen tarpeen. 13.3.2012  yleisjaosto päätti tukea vuoden 2011 ERC-haun rahoittamatta jääneitä suomalaisia tutkijoita noin 1,4 miljoonalla eurolla seuraavin perustein: Tukea saivat kaikki 2011 Starting Grant (StG) -haussa toiselle kierrokselle päässeet ei rahoitetut kahdeksan tutkijaa sekä kolme parhaiten Advanced Grant (AdG) -haussa menestynyttä rahoitusta vaille jäänyttä tutkijaa. Rahoitus voi olla enintään 50% ERC-hakemuksen vuotuisesta budjetista ja se on tarkoitettu korkeintaan 12 kk:n mittaiseen tutkimukseen. Ehtona on, että hakija jättää uuden hakemuksen seuraavaan mahdollisen ERC-hakuun. ERC:ltä sai rahoitusta vuoden 2011 hauissa kaikkiaan 10 Starting Grant ja neljä Advanced Grant -rahoitusta hakenutta suomalaista tutkijaa, joista kaksi sijoittui ulkomaiseen organisaatioon.

Seuraava ERC:n hakukierros avautuu syksyllä 2012
Korkeatasoisen perustutkimuksen piiriin liittyviä hakemuksia voi jättää ERC:lle kaikilta tutkimusaloilta, ja hakijoina toimivat yksittäiset tutkimusryhmien vetäjät. Vuoden 2012 haut avautuvat kesän/syksyn aikana ja hakuajat päättynevät vuoden loppuun mennessä. Tarkemmat hakuaikataulut ja ohjeet ovat luettavissa myöhemmin ERC:n verkkosivuilta osoitteesta http://erc.europa.eu.

TUTKIMUSOHJELMIEN TAPAHTUMIA  

Synteettisen biologian tutkimusohjelman info- ja verkottumistilaisuus 23.4.2012
Tilaisuudessa käydään läpi ohjelmamuistiota ja kerrotaan tarkemmin tutkimusohjelman teemoista, tavoitteista sekä haku-, arviointi- ja päätöksentekoprosessista. Lisäksi vastataan hakijoita askarruttaviin kysymyksiin ohjelman hakuun liittyen. Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumisohjeet päivitetään ohjelman verkkosivuille www.aka.fi/finsynbio

VALTA Suomessa -tutkimusohjelman loppuarviointiraportti julkistetaan 23.4.2012. Tilaisuudessa käsitellään raportin sisältöä ja suosituksia. Iltapäivällä järjestetään johdettu keskustelutilaisuus, jonka tavoitteena on ennakoida tutkimusohjelman aihepiiriin liittyviä tulevaisuusnäkymiä. Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumisohjeet laitetaan VALTA-ohjelman verkkosivuille www.aka.fi/valta 

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -tutkimusohjelman vuosiseminaari järjestetään 10.5.2012. Seminaarissa käsitellään tutkimustyön eettisiä kysymyksiä, ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät ohjelman verkkosivuilta http://www.aka.fi/SKIDI-KIDS

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelma (ASU-LIVE) sekä strategisen huippuosaamisen keskittymät SalWe Oy ja RYM Oy järjestävät 3.5.2012 Helsingissä Wanhassa Satamassa iltapäiväseminaarin aiheesta "Hyvinvointi ja tila". Lisäksi  ASU-LIVE järjestää yhdessä Arkkitehtuurimuseon kanssa seminaarin “The future and the environments of housing”. Seminaari pidetään 17.-18.9.2012 Helsingissä, Design-paviljongilla. Lisätietoja kummastakin seminaarista http://www.aka.fi/asu

HUHTIKUUSSA HAETTAVANA

Tarkemmat hakuohjeet ja lisätiedot kaikista avoinna olevista hauista löytyvät huhtikuun 2012 hakujulisteesta.

Tutkimusmäärärahahaku lasten ja nuorten syrjäytymisen tutkimuksen aihealueelle
Akatemia avaa ”Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS)” -tutkimusohjelman alla määrärahahaun syrjäytymisen ja siihen johtavien syiden tutkimiseen. Haussa painotetaan syrjäytymisen riskeihin liittyviä kehityksellisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa jo hyvin varhain, mutta toisaalta myös syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä. Hakuun on varattu 5 miljoonaa euroa.

Tutkimuksen huippuyksikköohjelman 2014-2019 aiehaku
Huippuyksikkörahoitus on tarkoitettu kansainvälisen tason huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen.

IHMISEN MIELI -tutkimusohjelman (MIELI-MIND) aiehaku
Ohjelmassa pyritään tukemaan erityisesti sellaisia hankkeita, jotka vastaavat tutkimusohjelman tavoitteisiin ja joilla on edellytyksiä edistää kansallisesti merkittävien tutkimusyksiköiden muodostumista mielen tutkimuksen alalla.

Kehitystutkimuksen suunnattu haku: ilmastonmuutos
Suomen Akatemia ja ulkoasianministeriö järjestävät vuonna 2012 kehitystutkimuksen haun ilmastonmuutoksen alalta. Haussa rahoitetut hankkeet liitetään osaksi Akatemian ilmastonmuutoksen FICCA-tutkimusohjelmaa.