UUTISKIRJE 2/2011
Tässä uutiskirjeessä:
HAASTEITA TIEDEYHTEISTÖLLE JA SUOMEN AKATEMIALLE
Haasteesta on tullut muotisana niin meillä kuin muuallakin. Aikaisemmin yhteiskunnassa ja erilaisissa organisaatioissa oli ongelmia, nyt ongelmia ei enää ole, on vain haasteita. Viime aikoina sana haaste on hiipinyt myös tiedepolitiikan retoriikkaan. Kyse on ihmiskunnan suurista ongelmista, mutta näkökulmana ovat tieteen mahdollisuudet tarjota välineitä niiden ratkaisemiseksi. Kukaan ei kuvittele, että tiede pystyisi yksin ratkaisemaan vaikeita ihmiskunnan kysymyksiä. Siihen tarvitaan poliittista tahtoa ja laajaa yhteiskunnallista hyväksyntää. Mutta toisaalta tieteellisin tutkimuksen keinoin voidaan saada tarkempi kuva haasteiden todellista luonteesta ja löytää sitä kautta keinoja niiden ratkaisemiseksi. Koska tieteelliseen tutkimukseen liittyy aina tutkijakoulutus, haasteiden ratkaisemisen yksi väline on sellaisen tutkijasukupolven kasvattaminen, jolla on metodisia ja tiedollisia valmiuksia pureutua näihin monitieteisiin kysymyksiin.
Ihmiskunnan ja yhteiskunnan haasteiden ottaminen tutkimusagendalle liittyy laajempaa keskusteluun tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Rintamalinjat ovat tässä selvät. Hieman karrikoiden voidaan väittää, että poliitikot vaativat kaikelta tieteelliseltä tutkimukselta nopeaa hyödynnettävyyttä, kun taas tutkijat vakuuttavat, että temaattisesta ohjailusta vapaa tutkimus tuottaa pitkän päälle parhaan yhteiskunnallisen hyödyn. Kumpikin äärinäkökanta on käytännön näkökulmasta toteuttamiskelvoton. Tarvitaan sekä täysin vapaata perustutkimusta että tutkimuksen suuntaamista etukäteen valituille aloille. Tämä on ollut jo pitkään myös Suomen Akatemian linja. Volyymiltaan ylivoimaisesti laajin rahoitusmuoto on ollut ja on edelleen kaikille avoin hankerahoitus. Noin 10 % rahoituksesta käytetään kuitenkin ohjelmiin, joissa tematiikka määritellään etukäteen, mutta yksittäiset rahoituspäätökset perustuvat tieteellisten asiantuntijoiden määrittelemään laatuun.
Euroopan tasolla ja monissa tutkimuksen kärkimaissa on listattu ihmiskunnan polttavia kysymyksiä, joihin pitäisi löytää ratkaisuja tutkimuksen keinoin. Suomen Akatemian hallitus päätti laatia kuitenkin oman suurten haasteiden listansa, jossa korostuisi Suomen näkökulmaa niihin. Pitkän sisäisen pohdinnan ja toimikunnista saadun palautteen jälkeen hallitus hyväksyi ”haastelistan” kesäkuussa 2011. Tässä kertauksena haasteiden otsikot: pohjoinen ilmasto ja ympäristö, kestävä energia, kulttuurien vuoropuhelu, terve arki kaikille, oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa sekä väestön ja yksilön ikääntyminen. Lista ei ehkä ole kovin omintakeinen, mutta myös tutulta tuntuvien teemojen takana on uusia nimenomaan suomalaiselle tutkimukselle osoitettuja osakysymyksiä.
Haasteiden joukossa on oikeastaan vain yksi sellainen, jota ei ole tiettävästi esitetty missään vastaavassa listassa aikaisemmin, nimittäin oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa. Se on niin uusi teema, että sille oli vaikea keksiä sopivaa nimeä. Itse asian kyllä kaikki ympäristöään tarkkailevat ihmiset tunnistavat. Räjähdysmäisesti laajentuva sosiaalisen median ja muu internetin käyttö vaikuttaa mullistavasti yhteiskunnan toimintamuotoihin. Se on jo heijastunut ja heijastuu jatkossa vielä enemmän myös erilaisten tuotteiden ansaintalogiikkaan. Vielä suurempia ja vielä ennakoimattomia vaikutuksia uusilla toimintamuodoilla on ihmisten aivojen toimintaan ja siihen mitä he osaavat. Tämä taas heijastuu monin tavoin tulevaisuuden yhteiskuntaan: miten demokratia toimii, miten kansalaiset saavat tietonsa, millaisilla ominaisuuksilla varustettuja työntekijöitä yrityksen rekrytoivat, kuinka moni osaa lukea perinteisiä monisivuisia kirjoja. Näissä kysymyksissä olemme suurten muutosten edessä. Tutkimusaiheita riittää monille eri tieteenaloille.
Arto Mustajoki
Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja
OHJELMOITAVAT MATERIAALIT– MITÄHH ??
Anssi Mälkki
Ohjelmoitavat materiaalit –ohjelman ohjelmapäällikkö
Akatemian syyskuun 2011 haussa on mukana uusi tutkimusohjelma, jonka nimenä on Ohjelmoitavat materiaalit (lyhyesti OMA). Mitä ovat ohjelmoitavat materiaalit? Materiaalista vielä lienee itse kullakin oma käsityksensä, mutta että ohjelmoitava materiaali?
Materiaalitutkimus on monitieteinen tutkimusala, joka hyödyntää varsinkin fysiikan, kemian ja biologian ilmiöitä. Ala on tällä hetkellä yksi luonnontieteellisen tutkimuksen kuumimpia aloja, myös Suomessa. Materiaalien kehitys on aina vienyt yhteiskuntaa teknistaloudellisesti eteenpäin ja sillä on pitkät juuret: jo muinaisen Egyptin kulttuurissa tunnettiin eri materiaalit ja niitä osattiin verrata mm. kovuuden suhteen, mikä oli tärkeää rakennettaessa. Tänä päivänä materiaalitutkimus on yksi ns. mahdollistavista avainteknologioista (Key Enabling Technologies), joilla nähdään olevan oleellinen rooli haettaessa ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin.
Materiaalitutkimus on kehittymässä kohti materiaalien ominaisuuksien yhä parempaa hallintaa ja ennustettavuutta. Ominaisuudet voivat olla mekaanisia, itseään korjaavia tai optisia, ne voivat liittyä esimerkiksi läpäisykykyyn, reagointiin ulkoisten olosuhteiden muutokseen, muodon muistamiseen, tiheyteen tai sähkönjohtokykyyn. Ominaisuuksien suunnittelu ja rakentaminen edellyttävät materiaalien rakenteen hallintaa molekyyli- tai nanoskaalasta makroskooppisiin kokoluokkiin.
Ohjelmoitavat materiaalit muodostavat uuden, nousevan tutkimusalan, jonka kehityksessä Suomi voi toimia aloitteentekijänä. Tällaisilla materiaaleilla on sisäänrakennettu kyky prosessoida ympäristöltään saamaansa tietoa, ja niillä on sovelluskohteita sekä mikroskooppisissa että makroskooppisissa systeemeissä. Esimerkkejä ohjelmoitavuudesta voi löytää siirryttäessä biologisista materiaaleista biologisia toimintoja jäljitteleviin materiaaleihin. Sovelluskohteita voivat olla ihmisen varaosat ja ympäristöön reagoivat antiseptiset materiaalit.
Ohjelmoitavuus materiaaleissa voidaan ymmärtää hyvin monella tavalla ja yllä on mainittu vain yksi mahdollinen esimerkki. Akatemia ei halua ennalta rajata mitään ohjelmoitavuuden määritelmää pois ja haastaa tutkijat esittämään oman näkemyksensä. Saamamme palautteen mukaan tätä arvostetaan - mikä on ollut erittäin mukava kuulla.
Ohjelman aiehaku avautui Akatemian syyskuun haun yhteydessä ja hankkeet valitaan keväällä 2012. Arvioitu rahoitus ohjelmalle tulee olemaan 8-10 miljoonaa euroa. OMA jatkaa Akatemian vahvaa tukea materiaalitutkimukselle ja pyrkii samalla luomaan uutta tutkimusta, jossa tulevien materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoitusta voi vain arvailla.
Lisää OMA-tutkimusohjelmasta osoitteessa http://www.aka.fi/oma
TEMAATTISET VERKOSTOT
Temaattiset verkostot ovat uusi toimintatapa, jonka tavoitteena on vahvistaa Akatemian strategisesti valitsemia temaattisia aloja ja lisätä niiden kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Tutkijoiden verkottumisella lisätään Akatemian rahoittaman tutkimuksen vaikuttavuutta ja vahvistetaan Akatemian kumppanuuksia. Verkostolla ymmärretään joukkoa Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita, joiden voidaan aiheensa, tutkimuskohteensa tai tutkimusmenetelmän kautta nähdä olevan toisiaan lähellä. Yhtenä ensimmäisistä verkostoista kokoamme materiaalitutkimuksen verkostoa. Muut Akatemian suunnittelemat verkostot ovat Ilmastonmuutoksen verkosto sekä Venäjä-toimintaohjelma.
Ensimmäisinä materiaalitutkimuksen verkoston toimenpiteenä olemme kesän aikana keränneet yhteen tiedot viime vuosina Akatemialle lähetetyistä materiaalitutkimuksen hanke-ehdotuksista. Päätavoitteena on ollut selvittää kattavasti, millaiseen tutkimukseen rahoitusta on haettu ja myönnetty sekä ketkä tutkimusta tekevät ja missä.
Tutkijalle verkosto tulee aikanaan näkymään Akatemian lisääntyneenä aktiivisuutena materiaalitieteen alalla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi Akatemian järjestämiä temaattisia seminaareja, tutkijatapaamisia tai vierailuja. Materiaalitutkimuksen verkoston osalta keskeisenä foorumina toimii OMA-tutkimusohjelma, jonka puitteissa kommunikaatio Akatemian ja tutkijoiden välillä sekä erilaiset tapahtumat järjestetään. Samaa toimintamallia tullaan pääosin noudattamaan muissakin käynnistettävissä verkostoissa.
KESTÄVÄ ENERGIA ON YKSI IHMISKUNNAN SUURISTA HAASTEISTA
Saila Seppo
SusEn -tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö
Energian riittävyys ja sen ympäristö- ja ihmisystävällisyys ovat maailmanlaajuisia ongelmia. Energiaa tarvitaan runsaasti jäähdyttämiseen ja lämmittämiseen. Kun Suomessa kaikki menevät tulipalopakkasella saunaan, on energian riittävyys kovilla. Kun Egyptissä on helle ja kaikki käynnistävät jäähdytinkoneensa, saattaa sähkönsaanti katketa. Energiatarpeet ovat eri puolella maapalloa erilaisia ja luonnon mahdollisuudet energiantuotantoon ovat myös erilaisia. Energiaongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä ja laaja-alaista energiatutkimusta. Temaattinen tutkimusverkosto toisi tutkijoita tehokkaasti tiedon toreille - toivottavasti.
Ihmiskunnan suurista haasteista energiakysymysten mittakaava ja vakavuus vaatii tiukkoja toimenpiteitä ja tasokkainta tutkimusta. Kyse ei ole vain siitä saammeko sähköä vaan riittääkö maailman väestölle ruokaa.
Suomen Akatemia on sijoittanut SusEn -tutkimusohjelmassa oleviin, tieteellisen kilpailun kautta valittuihin, tutkimuksiin yhteensä 13,2 miljoonaa euroa. Ohjelman valmisteluun ovat osallistuneet kaikki Akatemian toimikunnat, sillä energia liittyy tavalla tai toisella usean tieteenalan tutkimuksiin ja monitieteistä lähestymis- ja tarkastelukulmaa tarvitaan.
Akatemian Kestävä Energia tutkimusohjelma, SusEn, on erittäin kansainvälinen ohjelma. SusEnilla on yhteisrahoitusta 12 maan kanssa ja sitä rahoittaa myös suomalainen teollisuus (UPM, Neste, Fortum) sekä Maj ja Tor Neslingin säätiö. SusEnissa tehdään tutkimusta 31 hankkeessa. Niukka enemmistö tutkimushankkeista on löytänyt tiensä SusEniin kansainvälisten hakujen kautta. Kaukomaiden, Kiinan, Brasilian ja Chilen tutkimusrahoittajaorganisaatioiden kanssa rahoitetaan 11 hanketta ja pohjoisten maiden yhteisen haun kautta viittä sekä eurooppalaisen materiaalitutkimusverkoston kautta yhtä hanketta.
Kansalliset tutkimusprojektit ovat nelivuotisia ja kansainväliset kolmivuotisia. Ohjelman ensimmäiset haut olivat 2007 ja viimeiset 2010. Kullekin haulle sovittiin sopivat teemat. Nyt keskusteluissa nousee enemmän esille energiatehokkuustutkimus, energiamarkkinat sekä hajautettu energiatuotanto.
SusEnin hankkeissa tutkitaan biodieselin valmistusta levistä, ydinreaktoreita, biojalostamokonsepteja, biokaasuja, aurinkokennoja, hiukkaspäästöjä, energiakasveja, sähkökäyttöjä, biopolttoaineita, puun biomassaa, leijukerrosten monifaasiprosesseja ja tehoelektroniikkaa sekä montaa muuta energiakysymystä.
Lisää SusEn-tutkimusohjelmasta osoitteessa www.aka.fi/energia
ASU LIVES! - asumisen tulevaisuuden tutkimusohjelmasta
Petteri Pietikäinen
Suomessa ei monien muiden länsimaiden tapaan ole asumisen oppituoleja eikä juurikaan asumisen - toisin kuin arkkitehtuurin – tutkimuksen perinnettä. Asumista kuitenkin tutkitaan täälläkin, maamme omien maantieteellisten, yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja asumispoliittisten erityispiirteiden ristivalossa. Asumisen tulevaisuus (ASU) -tutkimusohjelma pyrkii vahvistamaan asumisen tutkimusta Suomessa, tuomaan yhteen hajanaisia tutkijaresursseja ja kehittämään alan tutkijakoulutusta. Yhdellä nelivuotisella tutkimusohjelmalla ei maata mullisteta eikä asumisen tutkimuksesta tehdä noin vain uutta suomalaisen tieteen vahvuusaluetta, mutta tärkeää on saada tutkimus kestävämmälle pohjalle.
ASU-ohjelmaa jäsentää kolme toisiinsa liittyvää teemaa: elinkaaret, tilat ja yhteiskunta eli ihmisen asumistarpeet eri elämänvaiheissa, ne fyysiset paikat joissa ihminen elää sekä ne sosiaalisen ympäristön rakenteet, instituutiot ja prosessit jotka muodostavat asumisen kontekstin. Nämä teemat kytkeytyvät kysymyksiin asunnosta yhdyskuntasuunnitteluun ja aina poliittisen päätöksenteon ja sen vaikutusten tutkimiseen asti. Tarkastelun keskiössä on aina asukkaan näkökulma.
Asumisen monitieteisellä tutkimisella on vahvat siteet ympäröivään fyysiseen ja sosiaaliseen todellisuuteen. Nämä siteet ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Keskeinen muutos on asumistason laadullinen parantaminen käyttäjäkeskeisyyden, esteettisyyden ja esteettömyyden korostumisen myötä. Samalla sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat yhä enemmän asumiseen. Asumistarpeet muuttuvat ihmisten elämänkaaren myötä ja esimerkiksi aktiiviset seniorit ovat huomattava asukasryhmä tulevaisuudessa. Kansainvälistyminen ja muuttoliike tuottavat kulttuuristen vaikutteiden virtoja, jotka heijastuvat asumisen monimuotoistumiseen.
Muuttuvat asumistarpeet tuovat haasteita erityisesti yhdyskuntasuunnittelulle, ympäristötekniikalle, arkkitehtuurille, asuntotuotannolle sekä asukkaan kuluttaja-aseman kehittämiselle. Kun asukkaat kokevat asuinympäristönsä viihtyisäksi, on sillä suora vaikutus hyvinvointiin. Asuinympäristön yhteisöllisyyden vahvistaminen on keskeisessä asemassa asumisen kehittämisessä ja asukkaan hyvinvoinnin lisäämisessä. Samalla pyrkimykset ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen ovat muuttaneet sekä asumista että käsityksiä hyvästä asumisesta. Niiden myötä asuntosuunnittelusta on tullut osa ympäristösuunnittelua. Kun rakennusten käyttöikä saattaa olla jopa satoja vuosia, on suunniteltava huolellisesti olemassa olevien asuntoalueiden korjaaminen ja kehittäminen. Suunnitteluvastuu ulottuu pitkälle tulevaisuuteen ja avaa näkökulman kestävään asumiseen ylisukupolvisena kysymyksenä.
ASU-ohjelmassa on mukana viisi konsortiota ja yhdeksän yksittäistä hanketta. Esimerkkeinä: Taina Rantasen hankkeessa tutkitaan vanhuusiän elinpiiriä ja liikuntakykyä, Liisa Tyrväisen konsortiossa luontoympäristöjen terveysvaikutuksia tulevaisuuden asuinympäristöissä, Colin Michael Hallin konsortiossa asumisen monipaikkaisuutta ja arkielämää vapaa-ajan ympäristöissä ja Matti Kortteisen hankkeessa puolestaan kaupunkiköyhyyttä ja lähiöiden peruskorjausta. Ohjelma käynnistyy syyskuussa 2011 ja avajaisseminaari järjestetään Helsingissä 21.-22. marraskuuta. ASU liputtaa paremman asumisen puolesta!
Lisää ASU-tutkimusohjelmasta osoitteessa www.aka.fi/asu
UUDET HUIPPUYKSIKÖT
SA:n hallitus nimennyt 6.6. 2011 uudet huippuyksiköt kaudelle 2012-2017. Lista uusista yksiköistä on näkyvissä Akatemian verkkosivulla. Tässä uutiskirjeessä esittelemme yhden uusista huippuyksiköistä.
Monitieteisesti ja -teknologisesti tietoa immuunijärjestelmästä
ja sen sairauksista
Matej Orešič
Director, Finnish Centre of Excellence in Molecular Systems Immunology and Physiology Research
We consider the awarded CoE in Molecular Systems Immunology and Physiology Research (SyMMyS) as an important landmark and recognition of several lines of research including clinical research in type 1 diabetes, molecular immunology, metabolomics and computational systems biology which all have converged into this CoE. We have been assembled together to tackle the questions of how the immune system is controlled and how it interacts with other physiological systems, such as metabolism, in health and disease. These are important topics since the immune system responds to genetic and biochemical variations in an adaptive manner that may, however, contribute to autoimmune disease. Furthermore, the immune system plays an important role in many other diseases, but the interplay of the immune system and other physiological systems is poorly understood. In our CoE we aim to translate the new knowledge into novel treatment and prevention strategies of inflammatory/ immune-mediated disorders, with specific focus on type 1 diabetes.
The translational approach adopted by CoE may lead to novel predictive and health monitoring biomarkers applicable in healthcare setting, as well as to new disease prevention strategies testable in a clinical setting. Our systems approach will help elucidate the mechanisms behind the physiological changes manifested as biomarkers. New knowledge and understanding of immune system and how it interacts with other physiological system, specifically metabolism, is potentially paradigm shifting and may open a whole new domain of research of high relevance to several medical fields and disease areas. Given this CoE is translational at its core, success stories with important public health impact will be an important demonstration of how basic science and technology, when integrated with clinical research and large clinical cohort studies, can benefit a society.
Aiheesta lisätietoja: Tutkimusprofessori Matej Orešič, VTT, p. 020 722 4491, matej.oresic(at)vtt.fi, http://sysbio.vtt.fi/
Kiinan suuntaan kohisten
Pääjohtaja Markku Mattilan ja Kiinan NSFC:n johdon vuosittainen tapaaminen järjestettiin tänä vuonna Kiinassa syyskuun alussa helteisessä säässä mutta muuten suotuisien tuulien vallitessa. NSFC:n kansainvälisen yhteistyön resurssit kaksinkertaistuvat vuonna 2012, mikä tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia myös suomalais-kiinalaisen tutkimusyhteistyön edistämiselle. Kiinassa NSFC:n kansainväliset haut on suunnattu NSFC:n rahoitusta ennestään nauttiville tutkimusryhmille, ja Suomessa haut ovat avoimia kaikissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toimiville tutkijoille, haun alasta riippuen. Vuodesta 2002 lähtien Akatemia on rahoittanut NSFC:n kanssa järjestetyissä hauissa 25 suomalais-kiinalaista hanketta yhteensä 7,8 miljoonalla eurolla.
Vierailun aikana sovittiin ensi vuoden haun teemaksi metsäntutkimus ja päätettiin selvitellä rahoitusyhteistyön mahdollisuutta aurinkoenergian tutkimuksen alalla mahdollisesti yhteistyössä kolmannen tutkimusrahoittajan, esimerkiksi Saksan DFG:n kanssa. Asiantuntijavierailuja ja virkamiesvaihtoa päätettiin myös tiivistää jatkossa. 
Pääjohtaja Mattila ja presidentti Sun Qixin tapasivat Yanglingin kaupungissa sijaitsevassa Northwest University of Agriculture and Forestryssä, jolla on mittavaa tutkimusyhteistyötä suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Ohjelmissa tapahtuu loppuvuonna 2011
Asumisen tulevaisuus (ASU) – tutkimusohjelman avajaisseminaari järjestetään Helsingissä 21.-22. marraskuuta. Seminaarin ilmoittautuminen avataan lokakuun aikana ja sen ohjelma päivitetään pian ohjelman verkkosivuille http://www.aka.fi/asu.
Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelma (WORK) päättyy kuluvan vuoden lopussa. Ohjelman loppuseminaari järjestetään Helsingissä Suomen Akatemiassa 24.-25. marraskuuta. Samassa tilaisuudessa julkistetaan Petteri Pietikäisen toimittama ohjelman tuloksia esittelevä kirjoituskokoelma. Ilmoittautuminen seminaariin avataan lokakuussa. Ohjelma päivitetään lokakuun aikana verkkosivuille http://www.aka.fi/work.
Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät –ohjelman seminaari 2.11.2011. Seminaarin aiheena on kuvantaminen. Esitellään mm. NASAn kaukokartoitusta ja lisäksi ohjelman hankkeet esittäytyvät. Tilaisuuden ohjelma: http://www.aka.fi/fi/A/Tutkimusohjelmat/kaynnissa/Fotoniikka-ja-modernit-kuvantamismenetelmat/Tapahtumat/
Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä (MOTIVE) –ohjelman seminaari järjestetään 20.10.2011 Helsigissä. Seminaarin aiheena on kuinka nopeasti muuttunut viestintä (Facebook yms.) on vaikuttanut viestinnän tutkimukseen. Ohjelma päivitetään lähiaikoina ohjelman nettisivulle http://www.aka.fi/fi/A/Tutkimusohjelmat/kaynnissa/Jokapaikan-tietotekniikka-ja-monimuotoinen-viestinta/Tapahtumat/
Synteettisen biologian tutkimusohjelman tutkiva työpaja järjestetään 4.11.2011 Helsingissä Paasitornissa. Tutkijoille ja muille synteettisestä biologiasta kiinnostuneille tarkoitettu avoin tilaisuus pohtii tämän uuden moni- ja poikkitieteellisen alan tulevaisuutta, haasteita ja tutkimuksellisia tarpeita. Lisätietoa päivitetään sivuille http://www.aka.fi/fi/A/Tutkimusohjelmat/Valmistelussa-olevat-tutkimusohjelmat/Synteettinen-biologia/
Ajankohtaista
ERC
Euroopan tutkimusneuvostossa (European Research Council, ERC) on avoinna useita hakuja syksyn 2011 aikana. Perustutkimuksen piiriin liittyviä hakemuksia voi jättää kaikilta tutkimusaloilta, ja hakijana toimivat yksittäiset tutkijat/ tutkijaryhmät. Hakuajat päättyvät porrastetusti kolmen eri tutkimusalajaon mukaisesti: PE= Physical Sciences & Engineering; LS= Life Sciences; SH= Social Sciences & Humanities.
- ERC Starting Grant (StG): haku avautunut 20.7.2011, päättyy PE 12.10., LS 9.11., SH 24.11.
- ERC Advanced Grant (AdG): haku avautuu 16.11.2011, päättyy 2012 PE 16.2., LS 14.3., SH 11.4.
- ERC Synergy, 2-4 :lle toisiaan komplementaarisesti täydentäville tutkijaryhmille: haku avautuu 25.10.2011, päättyy 25.1.2012
Lisätiedot ja yksityiskohtaiset hakuohjeet ovat luettavissa ERC:n verkkosivuilta http://erc.europa.eu.
Suomen Akatemia on muuttanut
Uusi osoite ja yhteistiedot ovat 1.9.2011 alkaen:
Hakaniemenranta 6, PL 131, 00531 Helsinki
Puhelinvaihde (09) 774 881 ja kirjaamon faksi (09) 7748 8299
etunimi.sukunimi(at)aka.fi
...
Toivomme aktiivista palautetta lukijoilta osoitteeseen elina.sarro(at)aka.fi.