UUTISKIRJE 1/2011
Suomen Akatemian ohjelmayksikkö on perustanut uutiskirjeen kertomaan tutkimusohjelmien ja huippuyksikköohjelmien tapahtumista ja muusta toiminnasta. Lisäksi uutiskirjeessä tiedotetaan ajankohtaisista ohjelma-asioista tutkijoille, yhteistyökumppaneille ja kaikille tieteestä kiinnostuneille. Uutiskirje ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa. Toivomme, että lukijat jakaisivat uutiskirjettä eteenpäin ja että asiasta kiinnostuneet ilmoittautuisivat postituslistallemme.
Toivomme aktiivista palautetta lukijoilta!
Yhteistyöterveisin toimituskunta
Tässä uutiskirjeessä
PÄÄKIRJOITUS
Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila
Suomi tunnetaan korkean tieteen ja tutkimusosaamisen maana. Korkea tutkimuksen taso on osa suomalaista erinomaista koulutusta ja korkeinta opetusta. Se on ehdoton Suomen vahvuus. Tieteen maailma, myös Suomessa, on universaali. Aivan kuten suomalainen yhteiskunta on avautunut viime vuosikymmeninä, on myös suomalainen tiede avautunut ja kansainvälistynyt. Suomen Akatemia on antanut tärkeän panoksen tähän suomalaisen tieteen menestystarinaan rahoituksellaan ja tiedepolitiikallaan, tieteen edistämisellään.
Yksi Akatemian menestystarina ovat tutkimusohjelmat ja huippuyksikköjen tukeminen. Ne antavat suomalaistutkijoille uusia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteiskunnallisesti merkittävien ilmiöiden tutkimukseen. Akatemia osallistuu tutkimusohjelmien kautta aktiivisesti tiedeyhteistyöhön ja yhteiskunnan avainkysymysten ja suurten haasteiden tutkimukseen niin globaalisti kuin myös eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Tällä hetkellä yhteistyötä kehitetään EU:n yhteisohjelmoinnin, Joint Programming Initiative kautta, mikä nostaa Akatemian monitieteisten tutkimusohjelmien ja huippuyksiköiden merkitystä entisestään. Akatemia on toiminut kansainvälisenä pioneerina tutkimusohjelman toimintamallin kehittämisessä, ja aiomme jatkossakin olla edelläkävijöitä.
Ihmiskunnan suuret haasteet, kuten energiakysymys, väestörakenteen muutokset ja uuden teknologian yhteiskunnallinen hyödyntäminen, vaativat voimakasta tutkimuspanostusta. Akatemiassa ollaan viemässä ohjelmia kohti temaattista tutkimusverkostoa, jossa tutkimusohjelman tai tärkeän teeman ympärille rakennetaan uudenlainen tapa verkottua. Sen sijaan, että pysyttäisiin tieteenalojen institutionaalisten rajojen sisällä tai kerättäisiin tutkijoita yhteen tutkimusohjelmaan tai huippuyksikköön, aletaankin koota eri tieteenalojen tutkijoita yhteistyöhön tietyn laajan teeman tai suuren haasteen ympärille. Nämä monitieteiset, joustavat ja muuttuvat tutkimusverkostot vastaavat uudella tavalla suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin ja ovat samalla aktiivisesti mukana etsimässä ratkaisuja ihmiskunnan suuriin kysymyksiin.
Akatemiassa tutkimusohjelmista ja huippuyksiköiden tuesta vastaa ohjelmayksikkö. Tämä on ohjelmayksikön ensimmäinen e-lehti. Tässä kerrotaan lyhyesti ohjelmatoiminnasta, sen ajankohtaisista asioista. Tässä numerossa puhutaan niin vallasta, addiktioista kuin ilmastonmuutoksista – kaikki Akatemian joko päättyneiden tai juuri alkaneiden tutkimusohjelmien teemoja. Lehdessä kerrotaan myös tulevista tutkimusohjelmista, huippuyksikköohjelmien kuulumisista ja itse ohjelmayksikön työntekijöistä. Toivottavasti viihdytte näiden pienten ”ohjelmajuttujen” parissa!
TUTKIMUSOHJELMAT
Ilmastonmuutoksen tutkimusta holistisesti FICCA-ohjelmassa
Paavo-Petri Ahonen, FICCA-tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö
Tutkimukselta odotetaan vastauksia moniin yksilöiden ja yhteiskuntien kysymyksiin aina ihmiskunnan suuriin haasteisiin asti. Onkin selvää, että pystyäksemme ratkaisemaan vaikkapa ympäristön, energian, rakennetun ympäristön, kulttuurien sekä terveyden ja hyvinvoinnin suuria kysymyksiä, tutkijoiden tarjoama tieto ja siten apu päätöksenteolle ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Suomen Akatemia vastaa FICCA-tutkimusohjelmalla (2011–2014) ilmastonmuutokseen liittyvään tieteellisen tutkimuksen tarpeisiin. Ilmastonmutos on globaali haaste, jonka moninaisuus ja mittasuhteet ovat sellaiset, että niitä varten yhä enemmän tarvitaan monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta. FICCA on rakennettu lähtökohtaisesti niin, että tutkijoiden tulee tarttua tutkimuskysymyksiin monitieteisesti.
FICCA:n kansalliset konsortiohankkeet käynnistyivät vuoden 2011 alussa. Vankan tieteellisen kilpailun tuloksena rahoitusta myönnettiin 11 tutkimuskonsortiolle yhteensä 12 miljoonaa euroa. Hankkeet kestävät neljä vuotta. Lisäksi rahoitetaan kansainvälisiä yhteistutkimushankkeita, joka kasvattaa ohjelman kokonaisrahoituksen noin 16 miljoonaan euroon.
Ilmastonmuutoksen tutkimusohjelman taustalla on tarve tehdä nykyistä enemmän alan tieteidenvälistä ja eri traditioihin nojaavaa tutkimusta. Perustietoa luonnosta ja ympäristöstä tarvitaan edelleen, mutta samalla myös halutaan edistää yhteiskunnallista keskustelua ja tukea kansallisia ja kansainvälisiä ilmastonmuutokseen liittyviä päätöksiä. FICCA-hankkeissa on edustettuna laajasti eri tutkimus- ja tieteenaloja, ja ohjelman tutkimuskohteiksi tavoitellut ympäristön ja yhteiskunnan väliset vuorovaikutukset ovat hyvin esillä. Tutkimuskonsortioissa yhdistyvät esimerkiksi kasvatustiede ja ympäristötutkimus sekä toisaalta esimerkiksi geotieteet ja kulttuurien tutkimus.
FICCA-tutkimusohjelman hankkeissa muun muassa tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta ja siihen sopeutumista arktisissa ympäristöissä, ilmastonmuutoksen ja veden kiertokulun suhteita, ilmaston viilentämistä aerosoliteknologioilla sekä energia- ja käytäntöinnovaatioita osana hiilineutraalisuutta. Tutkimuksen kohteena on myös se miten ilmasto vaikuttaa Itämeren ekosysteemiin, rakennetun ympäristön sopeuttamista sekä metsien sopeutuminen ilmastonmuutokseen.
Kansallista yhteistyötä tehdään Tekesin Tie kestävään talouteen -ohjelman ja sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ilmastopolitiikkaa tukevan SETUILMU-tutkimuskokonaisuuden kanssa.
Suomen Akatemia ja käytännössä FICCA-ohjelma kuuluu Euroopan unionin rahoittamaan eurooppalaiseen ilmastonmuutoksen rahoittajien CIRCLE-2 ERA-Net -verkostoon. Lisäksi ohjelmassa tullaan rahoittamaan kansainvälisiä yhteistyöhankkeita ainakin Kiinan ja Venäjän tutkimusrahoitusorganisaatioiden kanssa.
VALTA-ohjelma loppui mutta vallan tutkimus jatkuu
Petteri Pietikäinen, VALTA-ohjelman ohjelmapäällikkö
Akatemian VALTA-ohjelma (2007-2010) on päättynyt, mutta valtatutkimus onneksi jatkuu. Tutkimusohjelmassa harjoitettiin moniäänistä vallan anatomiaa: ohjelman tutkijoina oli niin sosiologeja, politiikan tutkijoita, historioitsijoita kuin taloustieteilijöitä, oikeustieteilijöitä ja viestinnän tutkijoita.
Koska valta läpäisee koko ihmisen maailman, sitä on tarkasteltava monitieteisesti, niin kuin VALTA-ohjelmassa on tehty. Tämä on ainutlaatuista jopa kansainvälisessä vertailussa. En tiedä vastaavaa moniäänistä tutkimusohjelmaa vallasta muualla Euroopassa, kaikkein vähiten muissa Pohjoismaissa.
Mitä VALTA-ohjelma sai selville vallasta? Muun muassa sen ei niin yllättävän asian, että valta Suomessa ei ole 2000-luvulla samaa valtaa kuin 1970- tai 80-luvuilla. Toki meillä ovat monet vallan rakenteet ja institutionalisoidut muodot pysyneet samankaltaisina: eduskunta, virkamiehistö, etujärjestöt, poliittiset puolueet ja elinkeinoelämä jossain määrin. Mutta valta ei ole vain näillä toimijoilla eikä se varsinkaan ole samanlaista valtaa kuin 70-luvulla.
Valtaa tuotetaan muuttuvissa sosiaalisissa ympäristöissä, joissa eri osapuolet pyrkivät vaikuttamaan toistensa toimintaan omaksi edukseen. Osa toimijoista pääsee vallan keskuksiin, osa päätyy marginaaleihin, mutta valtasuhteet eivät ole pysyviä: ne heikkenevät ja katoavat, syntyvät ja vahvistuvat. Valta virtaa historiallisessa ajassa ja paikassa eikä pysy paikallaan.
Vallankäyttöä on yhä edelleen alaisen pompottelu ja lakien säätäminen, mutta suuri osa vallasta ei ole näin räikeää ja näkyvää. Valta on joskus suoraan iholla, mutta se on myös puun takana ja sanojen seassa. Valta on jotakin joka elää ja liikkuu ja muuttaa väriään ja muotoaan. Vallankäytöllä on myös ennustamattomia seurauksia, joista kaukonäköisinkään yhteiskuntainsinööri tai poliitikko ei voi tietää.
Vallasta puhuminen ja vallan tutkiminen on aina tärkeää, ei pelkästään silloin kun Akatemia tai joku muu rahoittaja alkaa tukea valtaa tutkivia hankkeita ja ohjelmia. Oma valtaunelmani on, että tulevaisuuden valtatutkijat voivat todeta vallan Suomessa olevan läpinäkyvää ja entistä enemmän valveutuneiden kansalaisten omissa käsissä.
VALTA-ohjelman tutkijat olivat usein julkisuudessa, minkä uskon lisänneen kansalaiskeskustelua vallasta ja vallattomuudesta. Keskustelu puolestaan voi lisätä kansalaisten tietoisuutta vallan muotoutumisesta, oikeuttamisesta sekä näkyvästä ja näkymättömästä vallan käytöstä.
Päätän juhlallisesti: Sitten kun vallan valistuneena vahtikoirana oleminen on kansalaishyve, on Suomi selväpiirteisemmin sivistysvaltio.
Murheellisten laulujen maa – kulttuurisia ja geneettisiä kertomuksia
Mika Tirronen, Päihteet ja addiktio-ohjelman ohjelmapäällikkö
Suomessa kulutetaan runsaat kymmenen litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden vuodessa. Kehitys on ollut johdonmukaista: viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana alkoholin kulutus on kolminkertaistunut. Kehityskulku on eurooppalaisittain erityinen, sillä useimmissa Länsi-Euroopan maissa kulutus on viime vuosikymmeninä pysynyt tasaisena tai jopa vähentynyt. Suomalaiset kuluttavat henkeä kohden enemmän alkoholia kuin esimerkiksi italialaiset, eikä ero viinien ja väkevien suurmaahan Ranskaan ole enää kovin suuri. Pohjoismaissa Suomi on jo ottanut kärkipaikan monipuolistuneilla juomatavoillaan.
Miksi Suomi juo? Miksi juominen on niin rajusti lisääntynyt? Entä miten juomatavat ja niiden haitat jakaantuvat eri yhteiskuntaluokissa? Onko myös nuorten juominen kasvussa? Ja ennen muuta: kuinka päihteiden käyttöä ja haittoja voitaisiin tehokkaasti ehkäistä?
Näitä kysymyksiä tutkittiin Päihteet ja addiktio –tutkimusohjelmassa, joka käynnistyi keväällä 2006 vain kaksi vuotta sen jälkeen, kun alkoholiveron lasku oli aiheuttanut viimeisen suuren hyppäyksen suomalaisten alkoholin kulutuksessa. Tutkimusohjelman valmistelu ajoittui 90-luvun laman jälkeiseen aikaan, ja sen yhtenä tavoitteena oli tarkastella kuluneen kymmenen vuoden aikana tapahtuneiden murrosten, kuten laman, EU-jäsenyyden, tuonnin vapautumisen sekä verotuksen vaihteluiden vaikutuksia suomalaisten alkoholin käyttöön ja muihin päihdeongelmiin.
Ohjelma tuotti runsaasti tietoa päihteiden käytön ja riippuvuuksien ennustekijöistä, epidemiologiasta, biologiasta, mielikuvista ja hoidoista, ja sen tuloksia on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa niin ongelmakäyttäjien kuntoutuksessa kuin lääkekehityksessäkin. Ohjelmassa onnistuttiin tunnistamaan suomalaiselle geeniperimälle ominainen, harvinainen geenimuunnos, joka lisää merkittävästi riskiä väkivaltaiseen impulsiiviseen käytökseen alkoholin vaikutuksen alaisena. Myytti murheellisten laulujen maasta sai näin lisäluvun modernin genetiikan sekvenssianalyyseistä, mutta tiedon ei tarvitse lisätä vain tuskaa vaan se voi tuoda myös toivoa: yksityiskohtaisen geenitiedon avulla on mahdollista kehittää hoitoja, joilla ongelmakäyttäytymistä ja sen haittoja voidaan kenties tulevaisuudessa ehkäistä.
Riippuvuudet muodostavat monimuotoisen ongelmakentän, jonka tarkastelussa yksilöpsykologiset, yhteiskunnalliset, taloudelliset, biologiset sekä lääketieteelliset näkökulmat yhdistyvät. ”Uudet addiktiot”, kuten peli- ja nettiriippuvuus sekä shoppailu ovat sekoittaneet kuvaa ja nousseet yhteiskunnallisessa keskustelussa perinteisten riippuvuuksien rinnalle. Siinä missä huumeongelma koskettaa marginaaliin ajautunutta kansanosaa kuormittaen sosiaalihuoltoa ja poliisia, on shoppailu trendikästä ja sen työllistävä vaikutus koetaan positiivisena ja markkinoita voimaannuttavana. Myös alkoholiin liittyvät mielikuvat ovat kontekstista riippuen positiivisia tai kielteisesti värittyneitä, ja alkoholin käyttö ja sen ilmentymät ovat sosiaalisesti hyvin jakautuneita; kun eniten juova kymmenen prosenttia juo puolet kaikesta alkoholista, on selvää, että käytön ilmentymät ovat janan ääripäissä kovin eriluonteisia.
Päihteet ja addiktio –tutkimusohjelman päättyminen herättää tutkijakunnassa aiheellisen kysymyksen alan tutkimusrahoituksen tilasta Suomessa. Erityisesti alkoholitutkimuksen resursseja on leikattu Suomessa viime vuosina rajusti. Tämä ei johdu suinkaan siitä, että tutkimusaihe olisi menettänyt yhteiskunnallisen merkittävyytensä vaan siitä, että säästötoiminnan ja tuottavuuden nimissä on luovuttu olemassa olevista tutkimusyksiköistä ja resursseista, jotka ovat tehneet Suomesta päihdetutkimuksen suurmaan ja suomalaisista tutkijoista kansainvälisesti siteerattuja asiantuntijoita. Toivottavasti tulevina vuosina kurssi korjautuu niin, että meillä on käytössämme muuta kuin vain synkkiä tilastoja suomalaisen päihteidenkäytön murheellisista ominaispiirteistä, nykypäivän Turmiolan Tommeista.
Akatemia valmistelee tutkimusohjelmia neljältä aihealueelta
Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA-tutkimusohjelma). Ohjelman avulla on tarkoitus parantaa Suomen vesitutkimuksen tieteellistä tasoa ja toteuttaa Suomen vesisektorin tavoitteita. Eräänä pontena tutkimusohjelmalle on ollut Suomessa tehtävän vesitutkimuksen tason arviointi kansainvälisen asiantuntijaryhmän toimesta vuonna 2007. AKVA-ohjelman ensimmäinen haku on suunnitteilla Akatemian syyskuun 2011 haussa.
Ihmisen mieli – tutkimusohjelman aiheena on ihmisen mieli ja sen rakentuminen ja toiminta kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa. Tutkimusta voidaan hyödyntää monien ajankohtaisten kysymysten ja haasteiden käsittelyssä. Tällaisia ovat esimerkiksi oppiminen, ikääntyminen, mielen terveys ja sairaus, globalisaation ja konfliktien synnyttämät kulttuurien kohtaamiset ja yhteentörmäykset, sähköinen media sekä yhdyskuntasuunnittelu. Tutkimusohjelman ensimmäinen haku ajoittuu todennäköisesti huhtikuun hakuun 2012. Lisätietoja ohjelmasta http://www.aka.fi/fi/A/Tutkimusohjelmat/Valmistelussa-olevat-tutkimusohjelmat/Ihmisen-mieli/
Ohjelmoitavat materiaalit (http://www.aka.fi/oma). Ohjelman avulla on tarkoitus tuottaa kansainvälisesti merkittäviä uusia avauksia ohjelmoitavien materiaalien tutkimuksessa. Suomen kaltaiselle korkean teknologian yhteiskunnalle materiaalitieteen ja -teknologian merkitys on suuri. Tutkimusohjelman ensimmäinen haku on suunnitteilla syyskuun 2011 haussa.
Synteettinen biologia on monitieteinen tutkimusala, joka integroi mm. biotieteitä, fysikaalis-kemiallisia ja teknisiä tieteitä ja jonka eräs tavoite on räätälöidä ja rakentaa uusia biologisia komponentteja (esim. biokatalyyttejä tai geneettisiä piirejä) sekä koota niistä hallitusti biologisia laitteita ja tuottosysteemejä. Tutkimusohjelman tavoitteena on integroida Suomessa toimivista tutkijoista kriittisen massan ylittävä kansainvälisesti kilpailukykyinen tieteellinen yhteisö. Osa ohjelman kansainvälisestä yhteistyöstä toteutunee mahdollisesti käynnistettävän synteettisen biologian ERA-NETin kautta. Tutkimusohjelman ensimmäinen haku ajoittuu todennäköisesti vuodelle 2012. Lisätietoa ohjelmasta http://www.aka.fi/fi/A/Tutkimusohjelmat/Valmistelussa-olevat-tutkimusohjelmat/Synteettinen-biologia/
HUIPPUYKSIKÖT
Uusien huippuyksikköhakemusten arviointi meneillään, käynnissä olevat ohjelmat puolessavälissä ja loppusuoralla
Haussa
Vuonna 2012 alkavassa huippuyksikköohjelman haussa on edetty varsinaisten hakemusten arviointivaiheeseen. Varsinainen hakemus pyydettiin aiehakemusten perusteella 36 tutkimusyksiköltä. Kevään aikana kansainväliset arvioijat tulevat arvioimaan yksiköt hakemusten ja Suomen Akatemiassa pidettyjen haastattelujen pohjalta. Akatemian hallitus tekee päätökset huippuyksikköohjelmaan valittavista ryhmistä kesällä 2011.
Puolessavälissä
Tällä hetkellä käynnissä on kaksi huippuyksikköohjelmaa. Vuonna 2008 alkanut ohjelma on nyt puolessavälissä kauttaan. Siihen kuuluvat 18 yksikköä kävivät neuvottelut toisen kolmivuotiskautensa budjetista syksyllä 2010. Neuvotteluissa todettiin, että kaikki yksiköt olivat ensimmäisen kautensa aikana menestyneet erinomaisesti, mikä näkyi selvästi yksiköiden tieteellisten tukiryhmien raporteissa. Kaikki yksiköt saivat jatkorahoituksen. Yhteensä Suomen Akatemian hallituksen yleisjaosto myönsi 7.12.2010 yksiköille 30 340 000 euroa vuosille 2011-2013.
Loppusuoralla
Vuosien 2006-2011 huippuyksikköohjelma on aloittanut viimeisen toimintavuotensa. Ohjelman 23 ryhmän odotetaan järjestävän viimeiset tieteellisten tukiryhmien tapaamiset vuoden 2011 aikana. Yksikköjä on myös kehotettu jo hyvissä ajoin suunnittelemaan niin sanottu exit-strategia, jonka avulla tutkijoiden siirtyminen huippuyksikkörahoituksesta muuhun rahoitukseen tapahtuu mahdollisimman sujuvasti. Useat huippuyksikköjen johtajat ovat hakeneet uutta huippuyksikkökautta vuonna 2012 alkavassa ohjelmassa. Varsinaiselle hakukierrokselle edenneistä 36 hakemuksesta 12 on vuoden 2006-2011 ohjelmassa mukana olleiden huippuyksiköiden johtajien hakemuksia.
Huippuyksiköt pärjäävät hyvin ERC-hauissa
Noin puolet Suomeen tulevista Euroopan tutkimusneuvoston eli ERC:n rahoittamista tutkimushankkeista kuuluu huippuyksikköihin. ERC rahoittaa tutkijalähtöistä, pienten tutkimusryhmien tekemää korkeatasoista perustutkimusta. Vuonna 2007 toimintansa aloittaneen ERC:n hauista on nopeasti muodostunut eräänlainen epävirallinen 
tutkijoiden tason mittari eurooppalaisessa vertailussa. ERC:llä on kaksi rahoitusmuotoa: ERC Starting Grant nuorille, itsenäistymisvaiheessa oleville tutkijoille tarkoitettu tutkimusrahoitus ja ERC Advanced Grant jo tutkijanurallaan pitkälle edistyneille tutkijoille. Yhteensä 31 Suomessa työskentelevää tutkijaa on tähän mennessä saanut ERC:n rahoituksen. Heistä 16 kuuluu tai on kuulunut huippuyksikköön rahoituksen saadessaan.
Erinomainen esimerkki ERC-hauissa menestyneestä huippuyksiköstä on Tampereen ja Helsingin yliopistoissa toimiva professori Howard Jacobsin johtama Suomalainen mitokondriotautien ja ikääntymisen huippuyksikkö. Jacobsille myönnettiin Advanced Grant vuonna 2008, yksikön tutkija Alberto Sanzille Starting Grant vuonna 2010 ja yksikön varajohtaja Anu Wartiovaaralle Advanced Grant vuonna 2011. "Kovassa kilpailussa menestyminen on aina jossain määrin onnenkauppaa. Omaan huippuyksikköömme kertynyt ERC-tuki ilmaisee kuitenkin selkeästi sen, että tutkimuksemme nähdään eurooppalaisessa tutkimusympäristössä merkittävänä ja kilpailukykyisenä. ERC-tason merkittävä pitkäaikainen rahoitus todella mahdollistaa uutta avaavan, riskejä kaihtamattoman perustutkimuksen" toteaa Wartiovaara.
OHJELMAYKSIKKÖ ESITTÄYTYY
Ylärivi vasemmalta: Mikko Ylikangas, Jukka Reivinen, Leila Häkkinen, Jaana Roos, Petteri Pietikäinen, Paavo-Petri Ahonen. Keskirivi vasemmalta: Elina Sarro, Hanna-Kaisa Haaksi, Maiju Gyran, Melisa Huhtakangas, Anssi Mälkki. Eturivissä Mika Tirronen ja Arja Kallio. Kuvasta puuttuvat Ritva Helle, Saila Karvinen ja Merja Kärkkäinen.
Ohjelmayksikössä ei tehdä TV-ohjelmia (niin kuin eräs sukulaispoika uumoili) vaan rakennetaan, ohjataan ja arvioidaan Akatemian temaattisia tutkimusohjelmia ja huippuyksikköohjelmia. Yksikön 17:sta työntekijästä suurin osa on mukana tutkimusohjelmatyössä: kaikki kahdeksan ohjelmapäällikköä ja kolme projektisihteeriä työstävät kerrallaan 12-15 tutkimusohjelmaa. Jokaisen tontilla on useampi kuin yksi ohjelma, ja sen lisäksi ohjelmayksikköläiset ovat niin kansainvälisiä, niin kansainvälisiä: Meitä on mukana Akatemian maatiimeissä, EU:n ERA-Net –verkostoissa ja tutkimusohjelmien kansainvälisessä rahoitus- ja tutkijayhteistyössä. Toinen tärkeä yksikön vastuualue on huippuyksikköohjelmien hallinnointi ja tukeminen: niistä vastaavat kaksi tiedeasiantuntijaa ja projektisihteeri. Kaikki me otamme tosissamme (muttemme tosikkomaisesti) Akatemian moton ”tieteen parhaaksi” ja yksikön moton "yhdessä tehden tapahtuu"!
OHJELMISSA TAPAHTUU KEVÄÄLLÄ 2011
Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta AKVA -tutkimusohjelman tutkiva työpaja järjestetään loppukeväästä. Lisätietoa nettisivuilta http://www.aka.fi/akva
Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ELVIRA -tutkimusohjelman loppuseminaarissa Helsingissä 7.-8.3.2011 tutkimusohjelman kaikki 15 hanketta esittelevät tutkimustuloksiaan. Lisätietoa ja ilmoitautumisohjeet http://www.aka.fi/fi/A/Tutkimusohjelmat/kaynnissa/ELVIRA/Tapahtumat/
Ihmisen mieli -tutkimusohjelman tutkiva työpaja pidetään Helsigissä, Paasitornissa 19.4.2011. Työpajassa, johon ovat tervetulleita kaikki Suomessa toimivat mielen tutkijat, pohditaan alan tarpeita ja haasteita sekä hahmotellaan tavoitteita tutkimusohjelmalle ja sen kansalliselle ja kansainväliselle yhteistyölle. Lisätietoja ja ohjelma lähiaikoina http://www.aka.fi/fi/A/Tutkimusohjelmat/Valmistelussa-olevat-tutkimusohjelmat/Ihmisen-mieli/
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma LASTUn vuosiseminaarin aiheena on laskennallisen tieteen menetelmät eri tieteenaloilla. Seminaarissa kuullaan keynote-esitelmiä sekä nuorten tutkijoiden omia esityksiä, suullisesti ja postereilla. Seminaari järjestetään 6.-8.4.2011 Tuusulassa. Lisätietoa seminaarista http://www.aka.fi/fi/A/Tutkimusohjelmat/kaynnissa/Laskennalliset-tieteet/Tapahtumat/
Ohjelmoitavat materiaalit -tutkimusohjelman ohjelmamuistio julkaistaan 15.4.2011 ohjelman verkkosivuilla http://www.aka.fi/oma
Synteettisen biologian tutkimusohjelman tutkiva työpaja järjestetään touko-kesäkuussa Helsingissä myöhemmin ilmoitettavassa paikassa. Tutkijoille ja muille synteettisestä biologiasta kiinnostuneille tarkoitettu avoin tilaisuus pohtii tämän uuden moni- ja poikkitieteellisen alan tulevaisuutta, haasteita ja tutkimuksellisia tarpeita. Lisätietoa päivitetään sivuille http://www.aka.fi/fi/A/Tutkimusohjelmat/Valmistelussa-olevat-tutkimusohjelmat/Synteettinen-biologia/
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS ja Kansanterveyden haasteet SALVE -tutkimusohjelmien yhteinen vuosiseminaari järjestetään Naantalissa 10.-12.5.2011. Lisätietoa tulossa lähiaikoina www.aka.fi/skidi-kids
AJANKOHTAISTA
Uusi ohjelmaesite on julkaistu, klikkaa kuvaa ja käy tutustumassa!
ERC Advanced Grant 2011 hakujen deadline:t!
Physical Sciences and Engineering (PE) 9.2.2011
Life Science (LS) 10.3.2011
Social Science and Humanities (SH) 6.4.2011
Huhtikuussa 2011 haettavana
Akatemia valmistelee Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta FICCA-tutkimusohjelman yhteishankehakuja Venäjän humanistisen rahaston (RFH) sekä Kiinan tiedeakatemian (CAS) ja Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian (CASS) kanssa. Lisätietoja myöhemmin FICCAn sivulla www.aka.fi/ficca ja Akatemian hakuilmoituksissa.
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma LASTUn www.aka.fi/lastu toiseen hakuun vuonna 2011 haetaan kunnianhimoisia hankkeita eri tieteenaloilta, erityisesti biologian, lääketieteen sekä yhteiskuntatieteiden aloilta. Metodologisten valmiuksien osalta toisessa haussa painopisteenä ovat erityisesti laskennallisten menetelmien kehittäminen, mukaan lukien matemaattinen mallintaminen, sekä dataintensiivinen tietojenkäsittely.
Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ELVIRA -ohjelmassa avataan yhteishankehaku elintarvikebiotekniikan alalla yhdessä Intian Department of Biotechnology DBTn kanssa www.aka.fi/elvira
Toimituskunnan yhteystiedot: elina.sarro(at)aka.fi