Luonto virkistää, elvyttää ja edistää terveyttä

Luonnon terveysvaikutukset on nostettu kuumaksi aiheeksi jo Euroopan kaupunkipolitiikkapapereissa. Suomen Akatemian rahoittamissa ASU-LIVE -tutkimusohjelman viheraluehankkeissa pyritään selvittämään, miten luontoympäristöt edistävät terveyttä tulevaisuuden asuinympäristöissä. Viheralueiden stressinpoisto-ominaisuuksia tutkitaan yhdessä japanilaisten kanssa.

Lehmus kuuluu Liisa Tyrväisen suosikkipuihin. Professorin iloksi Metlan Vantaan toimipaikan pihalla kasvaa useita komeita lehmuksia.

Suomessa riittää metsää ja vesistöjä niin paljon, että metsät ovat kuuluneet luonnostaan suomalaiseen kaupunkikuvaan. Luonnossa oleskelu ja liikkuminen on ollut pitkään myös useimpien kaupunkilaisten ulottuvilla. Nyt tutut ja rakkaatkin kaupunkien viheralueet ovat toinen toisensa jälkeen peittyneet tai olleet vaarassa jäädä asuinrakentamisen jalkoihin – lukuisten asukkaiden vastalauseista huolimatta.

”Suomalaisissakin kasvukeskuksissa on selkeästi meneillään luontoympäristöjen häviämisprosessi tiivistämisrakentamisen myötä. Kun luonnosta irtaudutaan yhä urbaanimpaan asuinympäristöön, ihmiset joutuvat kohta ajamaan autolla ulos kaupungista päästäkseen luontoalueelle virkistäytymään”, toteaa Metsäntutkimuslaitoksella ja Lapin yliopistossa työskentelevä luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun professori Liisa Tyrväinen.

”Luonnon vaaliminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä olisi erittäin tärkeää, mutta tieto  ja ymmärrys sen vaikutuksista on puutteellista.  Kaupungistumisen ja tiivistä rakentamista suosivan kaupunkisuunnittelun myötä on entistä tärkeämpää ymmärtää, minkälaiset luontoalueet edistävät asukkaiden hyvinvointia”, täsmentää Tyrväinen.

Luontoympäristö liikuttaa

ASU-LIVE -tutkimusohjelman viheraluehankkeet pohjaavat jo aiemmin kerättyyn valtakunnalliseen kyselytutkimusmateriaaliin. Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kerätään uusi aineisto asukkaiden ympäristöodotuksista ja terveydentilasta sekä miten he kokevat viheralueet ja pystyvät hyödyntämään niitä. Kerättyjä tietoja pyritään jalostamaan ja kiteyttämään kaupunkisuunnittelijoille, jotta nämä pystyisivät paremmin ottamaan näitä arvoja huomioon suunnitellessaan kokonaisten sukupolvien ympäristöön vaikuttavia alueellisia asioita.
Viheraluetutkimusaihe on kummunnut myös siltä pohjalta, että liikkumattomuus, diabetes, stressi, masentuneisuus ja ylipainoisuus ovat jatkuvasti lisääntyneet  länsimaissa. Näitä kaikkia voitaisiin osittain ehkäistä ja hoitaa liikkumalla säännöllisesti ja nimenomaan viheralueilla. Aiempien kansainvälisten tutkimusten mukaan viheralueilla asuvat ihmiset ovat terveempiä kuin tiiviisti rakennettujen ympäristöjen ihmiset.

Ulkoilu luonnonvaraisilla ja ihmisen rakentamilla viheralueilla edistää terveyttä vähentämällä stressiä ja virkistämällä mieltä.

Lukuisat suomalaiset ovat jo iät ja ajat osanneet hoitaa terveyttään mökkeilemällä sekä patikoimalla, sienestämällä ja marjastamalla metsissä. Luontoliikunta on hyvä tapa hoitaa kuntoa, koska metsässä liikkuessaan tulee kuntoilleeksi jo aivan huomaamattaankin.

”Viheralueet ovat myös sosiaalisen kanssakäymisen ja tekemisen paikkoja. Ruotsin Malmössa ongelmalähiöt muuttuivat myönteiseen suuntaan, kun siellä ryhdyttiin harrastamaan koko perhettä yhdistävää kaupunkiviljelyä. Nuorten ilkivaltakin väheni selvästi”, kertoo Tyrväinen. 

Japanissa korostuu metsien esteettinen arvo

Liisa Tyrväinen on mukana molemmissa ASU-LIVE -tutkimusohjelman viheraluehankkeissa, joista toinen toteutetaan yhdessä Japanin metsäntutkimuslaitoksen, Chiban yliopiston ja Nippon Medical Schoolin tutkijoiden kanssa. Kummassakin hankkeessa on mukana Tampereen yliopisto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomalaisessa tutkimusryhmässä on mukana yhteensä 12 tutkijaa.

”Japanissa on tutkittu jo 10 vuoden ajan metsien virkistyskäytön fysiologisia vaikutuksia stressihormoneihin, verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen yhdessä lääketieteilijöiden kanssa. Meillä ympäristöpsykologisin menetelmin tehdyt kyselytutkimukset ovat koskeneet luonnon käytön psykologisia vaikutuksia. Nyt on tarkoitus yhdistää voimat ja kehittää mittausmenetelmiä, joilla fysiologisia ja psykologisia vaikutuksia voidaan tutkia samanaikaisesti.”

Metsä elvyttää tehokkaasti

Suomessa kenttäkokeita tehdään Helsingissä kolmessa eri paikassa, joiden kontrollialue on ydinkeskustassa ja kaupunkiluontokohteet puistoissa ja metsässä. Vapaaehtoiset 18-70 -vuotiaat koehenkilöt istuvat mittauspisteen alueella vartin ajan ja kävelevät puoli tuntia. Kokeen aikana mitataan verenpaineen ja sykkeen muutoksia sekä stressihormonien eritystä sekä mielialan muutoksia.

Suomen ja Japanin yhteistyötutkimuksessa pyritään mittauksilla selvittämään, miten erilaiset kaupunkiympäristöt elvyttävät ihmistä työpäivän jälkeen.

”Jo aikaisemmissa Suomen Akatemian rahoittamassa, Helsingissä ja Tampereella toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että metsät ja luonnonvaraiset ympäristöt olisivat elvyttävämpiä kuin rakennetut viheralueet”, kertoo Tyrväinen.

Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi