Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta
Mikä on tutkimusinfrastruktuurien tiekartta?
Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on suunnitelma seuraavien 10-15 vuoden aikana tarvittavista uusista tai rakentamisvaiheessa olevista kansallisista tutkimusinfrastruktuureista, tai olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien merkittävästä uudistamisesta. Tiekarttaan sisällytetään myös uusiin kansainvälisiin hankkeisiin osallistuminen sekä kansainvälistä yhteistyötä sisältävien hankkeiden merkittävät uudistamiset tai laajentamiset. Tiekarttaraporttiin kirjataan myös olemassa olevat kansainväliset tutkimusinfrastruktuurien jäsenyydet ja merkittävät kansalliset tutkimusinfrastruktuurit.
Tutkimusinfrastruktuurien tiekartan saattaminen ajan tasalle tuottaa aineiston hankkeista, jotka halutaan säilyttää tai nostaa kansalliselle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien kenttä on monin tavoin selkeytynyt vuoden 2009 tiekartan laatimisen jälkeen. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista korvata vanha tiekartta kokonaisuudessaan uudella.
- Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa innovaatiotoiminnan eri vaiheissa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön, tukee organisoitunutta tutkimustyötä, tutkijankoulutusta ja yliopistoissa tapahtuvaa opetusta sekä ylläpitää ja kehittää tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia.
Keskitetty (single-sited) tutkimusinfrastruktuuri on tarkoituksenmukainen aloilla, jotka vaativat suuria investointeja kalliisiin tutkimuslaitteisiin.
Hajautettu (distributed) tutkimusinfrastruktuuri on luonteva aloille, jossa käytettävät resurssit ovat maantieteellisesti erillään.
Virtuaalisia (virtual) tutkimusinfrastruktuureja ovat esimerkiksi tietokannat, arkistot, yms., joihin tutkijat pääsevät käyttäjiksi omilta työasemiltaan.
Lisää tutkimusinfrastruktuurien tunnusmerkeistä "Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit - Nykytila ja tiekartta 2009" -asiakirjasta sivulla 22.
Taustaa tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivitykseen
Ensimmäinen kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta valmistui vuonna 2009 (Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit - Nykytila ja tiekartta, Opetusministeriö 2009). Siihen sisältyi:
- 24 olemassa olevaa kansallista infrastruktuuria,
- 10 suurta kansainvälistä olemassa olevaa infrastruktuuria, joissa Suomi on jäsenenä,
- 7 muuta kansainvälistä infrastruktuuria, joihin Suomi osallistuu ja
- 19 tiekartalle valittua tutkimusinfrastruktuuria, joista 13 edusti eurooppalaisella ESFRI (European Strategy Forum on Research Infrastructures) -tiekartalla olevia tutkimusinfrastruktuureja.
- Lisäksi vuoden 2009 tiekartalla mainittiin 13 kansallista tai kansainvälistä ehdotusta, joilla katsottiin olevan edellytykset kehittyä merkittäviksi kansallisiksi infrastruktuureiksi.
Suomalainen tutkimusinfrastruktuurien nykytila ja tiekarttaraportti on vasta vajaan neljän vuoden ikäinen, mutta se on jo monilta osin vanhentunut. Tämä johtuu eurooppalaisesta ja kansallisesta kehityksestä. Eurooppalainen tiekartta (European Strategy Forum on Research Infrastructures, ESFRI) päivitettiin jo kolmannen kerran vuonna 2010. ESFRI:llä on ollut kansallisia tutkimusinfrastruktuurien rakenteita ohjaava ja rakentava vaikutus. Yhä useammalla alalla on tapahtunut tutkimusinfrastruktuurien ja niiden tuottamien palveluiden kansallista verkottumista, työnjakoa ja uusien toimintamallien omaksumista. Teknologinen kehitys ja uusien globaalien haasteiden entistä selkeämpi tunnistaminen EU:n tiedepolitiikassa ovat ohjanneet tutkimuksen infrastruktuurien kehitystä. Päivitystarvetta lisää myös se, että kansallisella tiekartalla olevien ESFRI -tutkimusinfrastruktuurien valmistelu on edennyt vaiheeseen, joka edellyttää pitkäaikaista sitoutumista jäsenmaksujen maksamiseen ja kansallisen infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien rakentaminen ja ylläpitäminen edellyttää isäntäorganisaatioiden ja muiden rahoittajatahojen pitkäaikaista sitoutumista.
Kansainvälisen ja kansallisen kehityksen vuoksi vuoden 2009 tutkimusinfrastruktuurien nykytila ja tiekartta on päivitettävä. Raportissa lueteltujen olemassa olevien kansallisten tutkimusinfrastruktuurien nykyinen asema, tiekartalle valittujen 19 tutkimusinfrastruktuurin hankkeen edistyminen sekä 13 kehittyvän tutkimusinfrastruktuurin nykytila on saatettava ajantasaiseksi. Vuonna 2013 päivitettävä asiakirja korvaa vanhan. Siihen voidaan ottaa mukaan olemassa olevia tai uusia tutkimusinfrastruktuurihankkeita vain hanke-esitysten perusteella. Valtiosopimuksiin perustuvien suurten kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien (CERN, EMBL, ESA, ESFR, ESO, FAIR, ITER) tiedot päivitetään ilman hanke-esitystä.
Tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivittäminen on annettu Suomen Akatemian nimittämän kansallisen laajapohjaisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmän (FIRI -asiantuntijaryhmän) tehtäväksi vuoden 2013 aikana. FIRI -asiantuntijaryhmän tehtävänä on myös hankkeiden kiireellisyyden arviointi sekä ehdotusten laatiminen koskien priorisointia, toimeenpanoa ja rahoitusta. Päivityksessä tullaan noudattamaan samoja tutkimusinfrastruktuurien kriteerejä kun vuoden 2009 tutkimusinfrastruktuurien nykytila ja tiekartta- raportissa, mutta tarkoitus on painottaa esitysten arvioinnissa entistä enemmän hakkeiden merkitystä suomalaiselle tiedeyhteisölle, käyttäjäkunnan laajuutta ja tulevien vuosien rahoitustarvetta ja kaikkien rahoitukseen osallistuvien tahojen sitoutumista. Nyt toteutettava nykytilan ja tiekartan päivitys ei kuitenkaan ole rahoitushakemus, mutta se tuottaa merkittävää taustatietoa priorisoinnin ohella myös myöhempiä rahoitusratkaisuja varten.
Hanke-esityksiä tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle voi jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin. Esitysten ilmoittamisaika päättyy verkkoasioinnissa 1.2.2013.
Tutustu myös ohjeisiin hanke-esitysten jättämiseksi tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivityssivulta.