Laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimuskeskus

Teknillinen korkeakoulu

Johtaja Akatemiaprofessori Kimmo Kaski
p. (09) 451 4825
f. (09) 451 4830
kimmo.kaski@hut.fi


Yksikkö keskittyy laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimukseen, käsittäen kompleksisten fysikaalisten, teknisten ja kognitiivisten prosessien ja järjestelmien mallinnuksen, analysoinnin ja visualisoinnin. Lisäksi yksikössä tehdään laskenta-algoritmien, graafisen visualisoinnin ja animaation, sekä rinnakkaislaskennan menetelmäkehitystä moniin informaatioteknologisiin sovelluksiin. Tutkimusta tehdään kolmella toisiaan läheisesti tukevalla alalla:

Laskennallinen materiaalitutkimus (professori Jukka Tulkki) keskittyy materiaalien ja mikro- ja nanoelektroniikan komponenttien rakenteellisiin, elektronisiin ja optisiin ominaisuuksiin. Viimeaikaisia tutkimusaiheita ovat metallien, puolijohteiden ja kompleksisten materiaalien kuten älykkäiden nesteiden ja kuitukomposiittien murtuma- ja kasvuominaisuudet; uusien puolijohderakenteiden esim. kvanttipisteiden ja -lankojen elektroniset ja optiset ominaisuudet; ja elektroniset, optoelektroniset ja mikroelektromekaaniset komponentit.

Laskennallisen informaatiotekniikan (professori Jouko Lampinen) tutkimus keskittyy kompleksisten fysikaalisten, teknisten ja taloudellisten prosessien, sekä paljon dataa sisältävien systeemien mallinnukseen ja analysointiin. Tutkimuksessa käytetään kehittyneitä todennäköisyys- ja informaatioteoreettisia menetelmiä, ja keinotekoisiin neuroverkkoihin perustuvaa laskentaa. Näitä menetelmiä kehitetään ja sovelletaan hahmontunnistukseen, konenäköön, datan louhintaan ja älykkäisiin ihminen -kone -liittymiin.

Kognitiivisen tieteen ja teknologian (akatemiaprofessori Mikko Sams) tutkimus keskittyy ihmisen kommunikaation neurokognitiivisiin mekanismeihin. Tutkimustietoa sovelletaan informaatioteknologiassa mm. kehittämällä käyttöliittymiä, jotka sallivat ihmiselle luontaisen vuorovaikutuksen. Tästä esimerkkinä on järjestelmä ("puhuva pää"), joka tuottaa ja tunnistaa audiovisuaalista puhetta. Ihmisen kommunikaatiomekanismien tuntemusta voidaan hyödyntää mm. suunniteltaessa kehittyneitä apuvälineitä aistivammaisille.

Yksikössä on 5 professoria, 7 dosenttia, 9 tohtoritutkijaa, 20 jatko-opiskelijaa, 8 diplomityöntekijää ja sihteeri, yhteensä 50 henkilöä.


Huippuyksikön omat sivut