Julkisen valinnan huippuyksikkö

Huippuyksikössä tutkitaan ilmiöitä ja instituutioita, jotka liittyvät politiikan ja talouden teoreettiseen ja käytännölliseen vuorovaikutukseen. Yksikkö on siten aidosti monitieteinen: siihen kuuluu taloustiedettä, politiikantutkimusta ja yhteiskuntafilosofiaa.

Klassisessa julkisessa valinnassa sovelletaan mikrotaloustieteellistä käsitteistöä politiikan tutkimukseen. Yksikössä tutkitaan myös tämän klassisen näkemyksen rajoja eli: miten pitkälle politiikkaa voidaan ymmärtää rationaalisen valinnan valossa.

Huippuyksikön tutkijat edustavat alansa suomalaista huippua tieteellisten julkaisujen määrällä mitattuna. Yksikön tutkijat ovat myös laatineet useita merkittävien ulkomaisten kustantamoiden julkaisemia kirjoja julkisen valinnan eri aloilta. Yksikön tutkijat tekevät paljon kansainvälistä yhteistyötä. Turussa – jonne julkisen valinnan tutkimus Suomessa keskittyy – on järjestetty useita alan kansainvälisiä tapahtumia.

Tutkimustyön tavoitteet

Tavoitteena on luoda kokonaiskuva demokraattisen hallinnan ja instituutiosuunnittelun periaatteista. Erityisesti tutkitaan monijäsenisten päätöksentekoelinten (esim. parlamentit, komiteat) demokraattisia valintatapoja, toimintaa ja kehitystä. Tutkimuskysymyksiä ovat esimerkiksi: Miten voidaan monipuolistaa äänestäjien mahdollisuuksia ilmaista ehdokkaita tai politiikkavaihtoehtoja koskevia näkemyksiään? Mikä rooli on annettava julkiselle keskustelulle demokraattisessa päätöksenteossa? Mitä käytännön seuraamuksia on sosiaalisen valinnan teorian tuloksilla? 

Keskeisenä tutkimuskohteena ovat myös yhteistoiminnan kustannusten ja hyötyjen jaon periaatteet. Kansallisten parlamenttien ohella tutkitaan varsinkin Euroopan unionin instituutioita. Ajankohtaisen pontimen EU:n tarkastelulle antavat perustuslaillisen sopimuksen arviointi ja muutosehdotukset. Erityisesti EU:n budjettiallokaatioon liittyvät tutkimukset ovat keskeisiä. Tärkeitä tutkimuskysymyksiä ovat: Millainen kustannusten ja hyötyjen jako jäsenvaltioiden kesken on realistinen ja riittävän oikeudenmukainen? Minkälaiset päätössäännöt unionin instituutioissa takaavat yhtäältä riittävän toimintakyvyn, toisaalta vähemmistösuojan?  

Julkisen ja yksityisen sektorin keskinäissuhteet kuuluvat julkisen valinnan teorian perinteisimpiin kohteisiin. Nyt tarkastelussa ovat julkisen sektorin kokoon ja rakenteeseen vaikuttavat tekijät, elinkeinoelämän ja hallituksen suhteet sekä tulonjakojärjestelmät eri maissa. Tavoitteena on selvittää muun muassa, miten globalisaatioon liittyvät muutokset vaikuttavat hallitusten toimintaan ja toimintakykyyn.

Huippuyksikön organisaatio

Huippuyksikköä johtaa akatemiaprofessori Hannu Nurmi, joka on Turun yliopiston yleisen valtio-opin professori. Yksikön muodostavat Turun yliopiston filosofian, taloustieteen ja valtio-opin laitokset, Turun kauppakorkeakoulun yleisen taloustieteen laitos sekä Hampurin yliopiston sosiaalitaloustieteen instituutti.

Yksikössä työskentelee 9 vähintään dosentin pätevyyden omaavaa tutkijaa, 2 tohtorintutkinnon suorittanutta tutkijaa sekä 8 tutkijakoulutettavaa, yhteensä 19 henkilöä. Näiden lisäksi yksikössä vierailee vuosittain 2–3 tutkijaa muutaman kuukauden ajan. Yksikössä on mukana myös Hampurin yliopiston sosiaalitalouden instituutti.

Yhteystiedot

professori Hannu Nurmi, Turun yliopisto, Valtio-opin laitos, p. (02) 333 7652, etunimi.sukunimi@utu.fi