Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia

Hakuihin liittyvät kysymykset, haku 2014-2019

(päivitetty 19.12.2012)

Kuinka paljon rahoitusta yksi huippuyksikkö voi saada?
Rahoituksen määrä vaihtelee melko paljon tutkimuksen luonteen mukaan. Huippuyksikköhaussa 2012–2017 ensimmäisen kolmivuotiskauden keskimääräinen myöntö oli 3 miljoonaa euroa huippuyksikköä kohden. Huippuyksikköjen kokonaiskustannuksista Akatemian osuus oli 13-76 %. Viimeisin haku toteutettiin kokonaiskustannusmallilla. 

Mille ajanjaksolle hakemus tehdään?
Huippuyksikön rahoitussuunnitelma laaditaan kolmivuotiskaudelle 1.1.2014–31.12.2016 Akatemian verkkoasioinnissa. Liitteenä olevan aiesuunnitelman/tutkimussuunnitelman tulee kuitenkin kattaa koko kuuden vuoden huippuyksikkökausi (2014–2019).

Miten budjetti laaditaan Akatemian verkkoasiointiin?
Kokonaiskustannusmallin mukainen kustannusarvio laaditaan muista Akatemian hauista poikkeavalla tavalla:

• Verkkoasioinnissa hakemuksen kustannusarvioon täytetään vain Akatemialta haettava ja tutkimuksen suorituspaikoilta tuleva omarahoitusosuus ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle, vuosille 2014–2016. Tämän kustannusarvion kokonaisuudesta Akatemian rahoitusosuus voi olla enintään 80 %.
• Aiesuunnitelmassa/ tutkimussuunnitelmassa kuvataan hankkeen kokonaisbudjetti kuudelle vuodelle ja eritellään myös muiden rahoittajien rahoitusosuudet. Huippuyksikköohjelmaan valitut hankkeet hakevat loppukauden 2017–2019 rahoituksen erikseen vuonna 2016.

Mitä huippuyksikkörahoituksella rahoitetaan?
Huippuyksikkörahoitus on tarkoitettu kaikkiin hankkeen kustannuksiin, jotka syntyvät esimerkiksi tutkimusryhmän tutkijoiden palkoista, tutkimuskuluista, matkoista, kotimaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä ja liikkuvuudesta aiheutuvista kuluista. Huippuyksikkörahoituksessa noudatetaan Akatemian yleisiä sääntöjä hankerahoituksesta.

Pitääkö jokainen palkkakulu kirjata erillisenä?
Palkat voi ilmoittaa tutkijanura-kohtaisina kokonaissummina. Kaikkien tutkijakoulutettavien palkat ilmoitetaan verkkoasioinnissa yhdellä rivillä, kaikkien post doc -tutkijoiden seuraavalla rivillä jne. Huomaa, että verkkoasioinnissa ilmoitetaan vain Akatemialta haetun ja suorituspaikoilta tulevan rahoituksen kattamat palkka- ym. kulut.  

Pitääkö kaikkien hankkeeseen osallistuvien tutkijoiden tiedot luetella tutkimusryhmät-sivulla vai riittävätkö tutkimusryhmien johtajien tiedot?
Kaikkien tiedossa olevien osallistujien tiedot luetellaan tutkimusryhmät- sivulla. Jatkossa tämä helpottaa hankkeen tulosten ja siinä tapahtuneiden muutosten raportoimista, sillä hakemus toimii myös raportointilomakkeen pohjana. Tutkimusryhmien kuvaus tulee olla yhteneväinen aie/tutkimussuunnitelman kanssa.

Mitä tutkimusryhmien henkilökuvausten FTEs kohtaan tulee ilmoittaa?
FTE (Full-time equivalent) on henkilötyökuukausi, jolla mitataan henkilön osallistumista kyseiseen projektiin. Tässä ilmoitetaan kunkin henkilön huippuyksikkötyöhön liittyvät henkilötyökuukaudet. Esimerkiksi huippuyksikön johtajien henkilötyökuukausien oletetaan olevan täydet 72 kk (6 vuotta x 12 kk). Mikäli henkilö osallistuu huippuyksikön toimintaan vain osittain, voi henkilötyökuukausia olla esim. 24 kk (6 vuotta x 4 kk). 

Mitä yleiskustannus- ja henkilösivukuluprosentteja budjetissa käytetään, jos hakemukseen osallistuu useita organisaatioita?
Hakemukselle laaditaan yksi yhteinen budjetti. Akatemian verkkoasioinnissa budjettia laadittaessa käytetään vain yhtä yleiskustannus- ja henkilösivukulu-prosenttia. Nämä voivat olla hakevan huippuyksikön ensisijaisen suorituspaikan käyttämät tai huippuyksikön yhdessä sopimat ja suorituspaikkojen hyväksymät prosentit. Akatemian myöntämä rahoitus osoitetaan huippuyksikön johtajan suorituspaikalle. Hakemuksessa mukana olevia organisaatioita kehotetaan sopimaan etukäteen siitä, miten ja mitä yleiskustannus- ja henkilösivukulu-prosenttia käyttäen rahoitus jaetaan organisaatioiden kesken. 

Onko aiehakemuksen budjetti sitova?
Huippuyksikköhaun aiehakemuksen budjetti ei ole sitova. Haun toisessa vaiheessa esitetty budjetti on sitova ja lopullisesta rahoituksesta sovitaan sopimusneuvotteluissa. 

Voiko huippuyksikössä olla mukana ulkomaalaisia tutkimusryhmiä?
Kansainvälinen yhteistyö on kiinteä osa tutkijan työtä ja Suomen Akatemia toivoo, että mahdollisimman moni rahoitetuista hankkeista olisi kansainvälisiä. Myös huippuyksikköohjelmilla edistetään suomalaisen tieteen kansainvälistymistä. Huippuyksiköt voivat rekrytoida huippuyksikkörahoituksella tutkijoita ulkomailta.

Huippuyksikkörahoitus myönnetään huippuyksikön johtajan suorituspaikalle ja näin ollen kaikki rahaliikenne kulkee tämän organisaation kautta, oli kyseessä sitten kansallinen tai kansainvälinen tutkimusyhteistyö. Ulkomainen organisaatio ei kuitenkaan voi olla huippuyksikön rahoitussopimuksen sopijaosapuolena. 

Monessako huippuyksikössä tutkija voi olla mukana?
Huippuyksikön johtaja voi olla mukana vain yhdessä huippuyksikössä. Ryhmän jäsen voi olla mukana useammassa huippuyksikössä perustelluista syistä.

Kuinka monta yksikköä tulevassa ohjelmassa rahoitetaan?
Ohjelmaan valittavien huippuyksiköiden lukumäärää ei ole ennalta määritelty. Suomen Akatemian huippuyksikkö-kohtaista rahoitusta pyritään lisäämään, mikä voi tarkoittaa rahoitettavien huippuyksiköiden lukumäärän vähentämistä. 

Mihin asioihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota?
Tutkimuksen huippuyksikköohjelman arviointikriteerit ja valintaperusteet on tarkistettu vuonna 2009 Kansallisen tutkimuksen huippuyksikköstrategian linjaamisen yhteydessä. Arviointikriteerit ja valintaperusteet löytyvät Akatemian verkkosivuilta kohdasta Etusivu > (Ohjelmat ja yhteistyö) > Huippuyksiköt > Valinta.

Löytyykö huippuyksikköhakemusten arviointilomake verkosta?
Linkki arvioijien käyttämään arviointilomakkeeseen löytyy Akatemian verkkosivuilta kohdasta Etusivu > (Ohjelmat ja yhteistyö) > Huippuyksiköt > Haku 2014-2019.

Miten hakuprosessi etenee hakemuksen jättämisen jälkeen?
Koko hakuprosessi on kuvattu Akatemian verkkosivulla Etusivu > (Ohjelmat ja yhteistyö) > Huippuyksiköt > Haku 2014-2019.