Hakemusten arviointi ja yksiköiden valinta

Akatemian hallitus valitsee tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan pääsevät huippuyksiköt. Hallituksen jäsenet edustavat laajasti Suomen tiedettä ja tutkimusta. Arviointikriteereitä ja valintaperusteita on useita. Tärkein niistä on tutkimuksen korkea kansainvälinen taso. Viime vuosina huippuyksikköohjelman hakukierroksen loppuvaiheessa mukana olleet yksiköt ovat kansainvälisten arvioiden mukaan olleet erinomaisia. Korkeatasoisia tutkimusryhmiä on paljon, joten huippuyksiköiden valinta on vaikea tehtävä.

Huippuyksikköohjelman haku on kaksivaiheinen ja valintaprosessi kestää noin puolitoista vuotta. Valinnan taustalla on huolellinen kansainvälinen vertaisarviointi. Ohessa on kuvattu huippuyksiköiden valintaprosessin vaiheet ja ohjelmakauden elinkaari.
 
 
Arviointikriteerit  

Huippuyksiköiden hakemusten arvioinnissa sovelletaan Akatemian käyttämiä arviointikriteereitä:

• tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus
• tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus
• hakijan/tutkimusryhmän pätevyys
• tutkimuksen yhteistyösuhteet
• tutkimushankkeen merkitys ammattimaisen tutkijan uran edistämiselle ja tutkijankoulutukselle.

Lisäksi arvioidaan huippuyksikköhakijan asema suhteessa oman tieteenalan kansainväliseen kärkeen, huippuyksikkötoiminnan tuottama lisäarvo, tutkimuksen merkitys ja vaikuttavuus yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta. Lähtökohtana on, että rahoitettava hanke palvelee suomalaista tutkimusta, yhteiskuntaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

Ensisijainen arviointikriteeri on tutkimus- ja toimintasuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus.

Korkeaan tavoitetasoon ja uusiin avauksiin pyrkiviin tutkimushankkeisiin sisältyy aina myös epäonnistumisen riski, joka otetaan arvioinnissa huomioon. Tavoitteena on, riskeistä tietoisena, antaa mahdollisuus tieteellisiin läpimurtoihin sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen uusiutumiskykyä.

Valintaperusteet

Suomen Akatemian tutkimusrahoitus suunnataan kilpailuun perustuen parhaille tutkijoille ja tutkimusryhmille sekä lupaavimmille tutkijoille tieteellisesti kunnianhimoisten hankkeiden toteuttamiseen. Akatemian hallitus valitsee tutkimuksen huippuyksiköt ohjelmaryhmän ehdotuksesta. Rahoituspäätökset tehdään kansainvälisten vertaisarviointien (ks. arviointikriteerit yllä) ja tutkimuspoliittisten näkökohtien perusteella. Rahoitus myönnetään kuudeksi vuodeksi.

Valintaan vaikuttaa huippuyksikköhakijan asema suhteessa oman tieteenalan kansainväliseen parhaimmistoon. Eri alojen yksiköitä ei suoraan verrata keskenään.
Kunnianhimoisiin ja uusiin avauksiin pyrkiviin tutkimushankkeisiin sisältyy aina myös epäonnistumisen riski. Hakemuksia arvioitaessa sekä rahoituspäätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tämä ei ole este myönteiselle päätökselle.

Rahoituspäätöksiä tehtäessä huomiota kiinnitetään myös muihin Akatemian hyväksymiin tutkimuspoliittisiin tavoitteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi

• luovien tutkimusympäristöjen kehittäminen
• hankkeen tutkimusympäristöään vahvistava vaikutus
• tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen
• tutkijanuran edistäminen ja tukeminen
• tutkimuksen kansainvälistäminen
• laajempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttaminen
• hankkeen vastuullisen johtajan taito ja kokemus tutkimushankkeen johtamisessa
• huippuyksikön ja sen taustaorganisaatioiden strategioiden yhteensopivuus
• yhteiskunnallinen vaikuttavuus (sisältäen mm. elinkeinoelämän, vaikutukset ympäristöön, vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, strategisen huippuosaamisen keskittymiä palvelevan tutkimuksen edistäminen).

Jos jatkokautta hakeva ja uusi hakija arvioidaan tieteellisesti samanvertaisiksi, nimetään huippuyksiköksi uusi hakija, ellei molempia voida nimetä.

Hakemuksista päätettäessä otetaan huomioon hyvään tieteelliseen käytäntöön sekä aineettomiin oikeuksiin liittyvät seikat. Vastuullisen tutkijan tulee tarvittaessa selvittää hakemuksensa tutkimussuunnitelmassa, miten tutkimushankkeessa on otettu huomioon eettiset kysymykset.

paluu