Huippuyksikköhakemusten arviointi ja huippuyksiköiden valinta

Akatemian hallitus valitsee tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan pääsevät huippuyksiköt. Hallituksen jäsenet edustavat laajasti Suomen tiedettä ja tutkimusta. Arviointikriteereitä ja valintaperusteita on useita. Tärkein niistä on tutkimuksen korkea kansainvälinen taso. Viime vuosina huippuyksikköohjelman hakukierroksen loppuvaiheessa mukana olleet yksiköt ovat kansainvälisten arvioiden mukaan olleet erinomaisia. Korkeatasoisia tutkimusryhmiä on paljon, joten huippuyksiköiden valinta on vaikea tehtävä.

Huippuyksikköohjelman haku on kaksivaiheinen ja valintaprosessi kestää noin puolitoista vuotta. Valinnan taustalla on huolellinen kansainvälinen vertaisarviointi. Arviointiprosessi on kuvattuna HAKU-välilehdellä. 

Akatemian hallituksen 22.9.2009 linjaus huippuyksikköstrategiaan (vuodelta 1997)

Huippuyksikön määritelmä

Huippuyksikkö on tutkimus- ja tutkijankoulutusyhteisö, joka kuuluu oman alansa kansainväliseen parhaimmistoon. Se voi koostua yhdestä tai useasta korkeatasoisesta tutkimusryhmästä, jotka toimivat yliopistossa, tutkimuslaitoksessa tai useassa eri organisaatiossa, mahdollisesti myös yhteistyössä yritysten kanssa.

Huippuyksikkö

• on luova ja tavoitteellinen tutkimusympäristö, jossa yhdistyvät kansainvälinen huippututkimus ja korkeatasoisen tutkijauran edistäminen ja tukeminen kaikissa uran vaihessa
• uudistaa tieteellistä tutkimusta ja osaamista
• on ammattimaisesti johdettu kokonaisuus, jolla on selkeä ja haasteellinen tutkimusvisio 
• on suomalaisen tieteen näyteikkuna kansainvälisssä yhteyksissä 
• voi aihealueesta riippuen olla tärkeä osa strategisen huippuosaamisen keskittymiä. 

Huippuyksikköohjelmilla

• luodaan toimintaedellytyksiä tutkimusryhmien yhteenliittymille
• luodaan mahdollisuuksia tieteellisten läpimurtojen saavuttamiseen tieteen- ja tutkimusalojen rajapinnoilla
• tehostetaan tutkimusinfrastruktuurien käyttöä
• verkotetaan huippuyksiköitä kansallisesti ja kansainvälisesti
• kehitetään ja tuetaan tutkimusyhteistyötä parhaiden kansainvälisten tutkijoiden ja tutkimusryhmien kanssa
• edistetään tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta
• on vaikutusta suomalaiseen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään
• pyritään edistämään huippuyksikön ja sen taustaorganisaatioiden strategioiden yhteensopivuutta
• nostetaan suomalaisen tutkimuksen laatutasoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, näkyvyyttä ja arvostusta.

Huippuyksiköt nimetään tehtäväänsä korkean tieteellisen laadun perusteella, joka varmistetaan kansainvälisen vertaisarvioinnin avulla. Huippuyksikköohjelmat ovat avoimia kaikille tieteenaloille ja niiden rahoitus on määräaikaista. Huippuyksiköiden sopimuspohjaiseen rahoitukseen osallistuvat Akatemian lisäksi huippuyksiköiden taustaorganisaatiot eli yliopistot ja tutkimuslaitokset, muita rahoittajia, säätiöitä ja yrityksiä.

Arviointikriteerit

Huippuyksiköiden hakemusten arvioinnissa sovelletaan Akatemian käyttämiä arviointikriteereitä:

• tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus
• tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus
• hakijan/tutkimusryhmän pätevyys 
• tutkimuksen yhteistyösuhteet 
• tutkimushankkeen merkitys ammattimaisen tutkijan uran edistämiselle ja tutkijankoulutukselle. 

Lisäksi arvioidaan huippuyksikköhakijan asema suhteessa oman tieteenalan kansainväliseen kärkeen, tutkimuksen merkitys ja vaikuttavuus yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta. Lähtökohtana on, että rahoitettava hanke palvelee suomalaista tutkimusta, yhteiskuntaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

Ensisijainen arviointikriteeri on tutkimus- ja toimintasuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus.

Korkeaan tavoitetasoon ja uusiin avauksiin pyrkiviin tutkimushankkeisiin sisältyy aina myös epäonnistumisen riski, joka otetaan arvioinnissa huomioon. Tavoitteena on, riskeistä tietoisena, antaa mahdollisuus tieteellisiin läpimurtoihin sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen uusiutumiskykyä.

Yksityiskohtaiset arviointikriteerit laaditaan hallintovirastossa.

Valintaperusteet

Suomen Akatemian tutkimusrahoitus suunnataan kilpailuun perustuen parhaille tutkijoille ja tutkimusryhmille sekä lupaavimmille tutkijoille tieteellisesti kunnianhimoisten hankkeiden toteuttamiseen. Akatemian hallitus valitsee tutkimuksen huippuyksiköt ohjelmaryhmän ehdotuksesta. Rahoituspäätökset tehdään kansainvälisten vertaisarviointien (ks. arviointikriteerit yllä) ja tutkimuspoliittisten näkökohtien perusteella. Rahoitus myönnetään 6 vuodeksi.

Valintaan vaikuttaa huippuyksikköhakijan asema suhteessa oman tieteenalan kansainväliseen parhaimmistoon. Eri alojen yksiköitä ei suoraan verrata keskenään.

Kunnianhimoisiin ja uusiin avauksiin pyrkiviin tutkimushankkeisiin sisältyy aina myös epäonnistumisen riski. Hakemuksia arvioitaessa sekä rahoituspäätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tämä ei ole este myönteiselle päätökselle.

Rahoituspäätöksiä tehtäessä huomiota kiinnitetään myös muihin Akatemian hyväksymiin tutkimuspoliittisiin tavoitteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi

• luovien tutkimusympäristöjen kehittäminen
• tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen
• tutkijanuran edistäminen ja tukeminen
• tutkimuksen kansainvälistäminen
• laajempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttaminen
• yhteiskunnallinen vaikuttavuus (sisältäen mm. elinkeinoelämän, vaikutukset ympäristöön, vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, strategisen huippuosaamisen keskittymiä palvelevan tutkimuksen edistäminen).

Rahoituspäätöksiä tehtäessä huomiota kiinnitetään hakijan tutkimusympäristön laatuun, hankkeen tutkimusympäristöään vahvistavaan vaikutukseen, hankkeen vastuullisen johtajan taitoon ja kokemukseen tutkimushankkeen johtamisessa ja huippuyksikön ja sen taustaorganisaatioiden strategioiden yhteensopivuuteen. Lisäksi huomioidaan hakijan käytössä oleva Suomen Akatemialta tai muualta saatu tutkimusrahoitus sekä se, miten hankkeen vastuullinen johtaja ja tutkimusryhmä ovat osoittaneet kykenevänsä hallitsemaan tutkimusvaroja.

Jos jatkokautta hakeva ja uusi hakija arvioidaan tieteellisesti samanvertaisiksi, nimetään huippuyksiköksi uusi hakija, ellei molempia voida nimetä.

Hakemuksista päätettäessä otetaan huomioon hyvään tieteelliseen käytäntöön sekä aineettomiin oikeuksiin liittyvät seikat. Vastuullisen tutkijan tulee tarvittaessa selvittää hakemuksensa tutkimussuunnitelmassa, miten tutkimushankkeessa on otettu huomioon eettiset kysymykset. 

Huippuyksiköiden  lukumäärä

Huippuyksiköiden lukumäärää sopeutetaan (mikä voi tarkoittaa vähentämistä) niin, että ohjelmassa rahoitettujen yksiköiden rahoitus on riittävä huippuyksikköohjelmassa asetettuihin laatuvaatimuksiin ja tavoitteisiin nähden.

Huippuyksiköiden Suomen Akatemian huippuyksikkörahoitus

Suomen Akatemian huippuyksikkörahoitusta/huippuyksikkö pyritään nostamaan sopeuttamalla huippuyksiköiden lukumäärää niin, että ohjelmassa rahoitettujen yksiköiden rahoitus on riittävä huippuyksikköohjelmassa asetettuihin laatuvaatimuksiin ja tavoitteisiin nähden. Sopeuttaminen voi tarkoittaa rahoitettavien huippuyksiköiden lukumäärän vähentämistä. Lisäksi huippuyksikön vastuullinen johtaja tai muu huippuyksikköön kiinteästi kuuluva tutkija voi olla hakijana yleisen tutkimusmäärärahan haussa huippuyksikkörahoituksen jälkimmäisellä kolmivuotiskaudella.

Huippuyksikkökausien lukumäärä

Huippuyksikkökausien lukumäärää ei rajoiteta.

Rahoituskauden pituus

6 vuotta. Rahoituskausi jakaantuu kahteen osaan (3+3 vuotta).

paluu