Venäjä etsii modernisaation suuntaa

Venäjällä on valtiona ja kansakuntana suuria valintoja vielä tekemättä. Venäjän tutkimuksen huippuyksikössä tarkastellaan Venäjän uuden yhteiskunnan rakentumista ja modernisaation haasteita.

Professori Markku Kivinen, mitä haluatte selvittää tutkimuksellanne?

Venäjää tutkitaan maailmalla paljon, mutta missään sitä ei tutkita kokonaisuutena, vaan taloustieteilijät tutkivat vain taloutta, politiikantutkijat politiikkaa, kulttuurintutkijat kulttuuria. Maan taloutta ei voi kuitenkaan ymmärtää tutkimatta politiikkaa ja politiikkaan taas vaikuttaa kulttuuri. Tästä syystä ryhmämme on monitieteinen ja katsoo kokonaisuutta tutkimuksen kannalta samasta näkökulmasta. Tavoitteenamme on luoda uusi paradigma, joka haastaa tämän hetken vallitsevat näkökulmat. Suomesta voi tässä mielessä kehittyä Venäjän tutkimuksen suurvalta.  

Tutkimuksemme perustana on Venäjän modernisaation monipuolinen tarkastelu makro-, meso- ja mikrotasoilla sekä historiallisesta perspektiivistä. Makrotasoon liittyvät esimerkiksi poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten järjestelmien muutokset, kun taas mikrotasolla tutkitaan esimerkiksi kuluttajia ja yrittäjiä. Tarkastelemme siis Venäjää kokonaisuutena isoista asioista pieniin, menneisyydestä tulevaisuuteen.

Teemme käytännön tutkimusta monipuolisilla menetelmillä. Yksikössämme on omia haastattelu- ja tilastoaineistoja aina Neuvostoliiton loppuajoilta nykypäivään. Näiden avulla voidaan analysoida esimerkiksi yhteiskuntarakenteiden kehitystä. Antropologisen havainnointiaineiston, arkistomateriaalin ja tapaustutkimusten avulla taas nähdään modernisaation haasteet mikrotasolla. Pyrimme katsomaan myös kulissien taakse paneutumalla eri osapuolten intresseihin anonyymien asiantuntijahaastatteluiden avulla.

Miten tutkimuksenne muuttaa maailmaa?

Tutkimuksemme tavoitteena on julkaista Venäjän modernisaation perusteos. Sen tarkoitus on tarjota suomalaisille ja kansainvälisille poliitikoille ja viranomaisille apuvälineitä päätöksenteon tueksi, kun Venäjän ja Euroopan Unionin suhteita kehitetään.

Käytännöllisemmällä tasolla suomalaisten innovaatioiden vienti Venäjälle voi auttaa ratkaisemaan vaikeita sosiaali- ja terveysalan haasteita. Tutkimuksestamme on siis hyötyä myös suomalaisille yrityksille, kansalaisjärjestöille ja viranomaisille, jotka ovat päivittäin tekemisissä Venäjän kanssa.

Viime kädessä suurin merkitys liittyy kylmän sodan lopettamiseen. Venäjällä ja Yhdysvalloilla on edelleen strategiset ydinohjukset valmiina iskemään eikä Venäjää ole integroitu läntisiin rakenteisiin. Tämä on suuri globaali haaste, jonka ratkaisemisessa ei ole varaa epäonnistua.
 

Mikä tekee teistä huippuyksikön?

Meillä on hyvä joukkue, joka osaa viedä peliä eteenpäin. Erilaiset näkökulmat täydentävät toisiaan. Emme tutki vain Venäjän eliittiä vaan myös arkipäivää, instituutioita ja kansalaisten toimintaa. Tutkimusryhmämme on muodostettu Venäjän modernisaation keskeisten valintojen ympärille: talouden diversifikaatio, demokratian ja hyvinvointivaltion kehitys, ulkopolitiikka ja kulttuurinen identiteetti. Ryhmillä on kuitenkin yhteiset lähtökohdat, ja ne toimivat saman päämäärän saavuttamiseksi. Tavoitteenamme on nousta maailman johtavaksi yksiköksi tällä alalla.

Venäjän modernisaation tutkiminen ei onnistuisi ilman vahvaa kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Yksikössämme yhdistyy kunnianhimoisten nuorten tutkijoiden draivi ja kokeneiden tekijöiden intellektuelli pääoma. Huippuyksikköhakuihin olemme osallistuneet vuodesta 2006, ja nyt kolmas kerta toden sanoi. Huippuyksikkörahoituksen turvin tutkimuksemme rajat eivät ole resursseissa – tulokset ovat vain omista kyvyistämme kiinni.

Kuvat: Pekka Kiirala (henkilökuva), Pixmac.fi