Tässä uutiskirjeessä:

Pääkirjoitus
Fotoniikka – mitä se on ja miksi sitä tutkitaan?
Ihmisen mieli - tutkimusohjelma
Suomen Akatemia valmistelee kahta uutta tutkimusohjelmaa
ET - temaattinen tutkimusverkosto energiatutkimukselle
Venäjä-toimintaohjelma
Yhteistyön ja konfliktien herkkä tasapaino
Huippuyksiköissä tapahtuu
Ajankohtaista
Tutkimusohjelmissa tapahtuu loppuvuonna 2012

PÄÄKIRJOITUS

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti – mitä uutta?
Ylijohtaja, tutkimus, Marja Makarow

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) uudistettu hallintoneuvosto kokoontui ensimmäistä kertaa syyskuussa. Hallintoneuvosto keskittyy vuonna 2010 aloittaneiden energia-, ilmasto- ja ICT-alan osaamis- ja innovaatioyhteisön (Knowledge and InnovationCenter, KIC) tukemiseen, sekä kuuden uuden KICin perustamiseen.

Vuonna 2008 perustetun EITn missio on kiteytetty kolmeen prosessiin: ”ideasta tuotteeksi”, ”laboratoriosta markkinoille”, ”opiskelijasta yrittäjäksi”, toisin sanoen katalysoida EUn innovaatiokapasiteettia. EIThen kuuluu temaattisia, itsenäisiä KICejä, jotka muodostuvat yliopistoista, tutkimuskeskuksista ja yrityksistä jotka pyrkivät yhdessä kehittämään innovatiivisia ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Kukin KIC muodostuu useasta eri maassa toimivasta tutkimusyksiköstä. Yksi ICT-alan KICin viidestä yksiköstä on Aalto-yliopiston, VTTn ja Nokian perustama ICT Labs-yhteisö Otaniemen kampuksella. ICT Labsin muut yksiköt sijaitsevat Berliinissä, Eindhovenissa, Pariisissa ja Tukholmassa. ICT Labs keskittyy toiminnassaan koulutuksen kehittämiseen, tulevaisuuden internetin infrastruktuureihin, tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuviin palveluihin, käyttäjäkeskeisiin ratkaisuihin tutkimus- ja kehitystyössä sekä eurooppalaisen avoimen innovaatio-ekosysteemin luomiseen tietotekniikassa ja sen sovelluksissa.

EITn suunnitelmissa on lanseerata kolme uutta KICiä vuonna 2014, joiden teemat ovat ”Innovation for healthy living and active aging”, ”Rawmaterials – sustainable exploration, extraction, processing, recycling, substitution” ja ”Food4future – sustainable supply chain from resources to consumers”. Vuonna 2017 olisivat aloittamassa kolmannen aallon KICit ”Urban mobility”, ”Added-value manufacturing” ja ”Smart secure societies”. Toisen aallon KICeille aletaan nyt luoda sisällöt, kriteerit ja arviointiprosessit, jotta hakuilmoitus päästää julkaisemaan loppuvuonna 2013. Kuten huomataan, EITn teema-alueet myötäilevät Horisontti 2020:n nimeämiä ”suuria haasteita”.

EITn budjetti 7. puiteohjelmassa on 320 miljoonaa euroa, mutta komission tavoite on korvamerkitä sille peräti 3,2 miljardia euroa Horisontti 2020:n budjetista vuosille 2014-2020. Kukin KIC voi saada EITn budjetista 25% seitsemäksi vuodeksi, loput 75% on kerättävä muista lähteistä.

EIT edustaa EUn tasolla uutta konseptia, mutta meillä Suomessa SHOKkien tavoitteet ja toimintatavat ovat samantyyppisiä. Tavoitteena on nostaa Suomessa EITn tunnettuutta ja innostaa tutkijayhteisöjä ja yrityksiä kilpailemaan KIC-statuksesta. 

Fotoniikka – mitä se on ja miksi sitä tutkitaan?

Fotoniikka tutkii valon tuottamista, havaitsemista ja valon kulun ohjailua. Fotoniikka-termiä käytetään yleisesti optiikan ja optoelektroniikan yhteisnimenä.  Fotoniikkaan liittyy oleellisena osana tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön ja fotoniikan tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena on, että valoa voidaan mahdollisimman hyvin hyödyntää niin teollisuudessa kuin ihmisen jokapäiväisessä elämässä.

Kyse ei siis ole yksinomaan valosignaalin havaitsemisesta ja manipuloinnista vaan myös sen saattamisesta muotoon, jossa signaalin sisältämä tieto on tulkittavissa ja käytettävissä sovelluksen edellyttämällä tavalla. Yksi laajimmista soveltavan fotoniikan osa-alueista on kuvantaminen. Myös energiaan liittyvät asiat ovat fotoniikassa nousseet näkyvästi esille. Tavoitteena on luoda uusia tapoja tuottaa valoa entistä tehokkaammin ja vastaavasti saada aikaan energiaa valosta.

Fotoniikkaa hyödynnetään
•  tieto-, viestintä- ja kuvantamistekniikoissa
•  valaistus- ja näyttöteknologioissa
•  tuotanto- ja valmistusteknologioissa
•  biotieteissä ja terveydenhuollossa sekä
•  turvallisuuden ja luotettavuuden takaajana

Ala on syntynyt monitieteisen vuorovaikutuksen kautta, mutta sen juuret ovat vahvasti fysiikassa. Nykyään alalla toimii fyysikkoja, insinöörejä, kemistejä, tietotekniikan asiantuntijoita, lääkäreitä, biotieteilijöitä ja jopa psykologeja.  Toisaalta ihmiset ovat päivittäin tekemisessä arkipäiväisten fotoniikkatuotteiden kuten televisioiden, puolijohdetekniikkaan perustuvien valonlähteiden (LEDit) ja matkapuhelimien näyttöjen kanssa - ilman näitä nykyihmiskunta olisi varsin erilainen. Yhteiskunnallisesti ajatellen fotoniikan ja kuvantamisen tutkimus- ja teknologiahankkeilla on jatkossa kasvava merkitys, sillä ne edustavat yhtä nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista kansainvälisesti ja myös Suomessa. Eurooppalaisen fotoniikan teollisuuden liikevaihdoksi on tällä hetkellä arvioitu vuosittain noin 60 miljardia euroa ja se työllistää noin 300 000 ihmistä. Erityisesti valaistusteknologian tuotteissa eurooppalaiset ovat vahvoilla ja vanhan mantereen yrityksillä on noin 40 % osuus maailmanmarkkinoista.

Suomessa on vahva fotoniikan tutkijayhteisö, joka tällä hetkellä on kattavasti edustettuna Akatemian vuonna 2010 alkaneessa tutkimusohjelmassa. Fotoniikan tutkimusta tehdään Aalto-yliopistossa, Oulun yliopistossa, Lappeenrannan ja Tampereen teknillisissä yliopistoissa, Itä-Suomen  yliopistossa sekä VTT:llä ja tutkimus kattaa varsin monipuolisen kirjon fotoniikan nanomateriaalien perustutkimuksesta aurinkokennoihin ja puolijohdelasereita käyttäviin valonlähteisiin. Akatemian nelivuotisessa ohjelmassa rahoitetaan yhteensä 26 hanketta ja yli 50 eri tutkimusryhmää.

Vuoden 2012 alusta on Suomeen perustettu oma kansallinen Fotoniikan teknologiayhteisö, Photonics Finland, joka kokoaa toimijat yhteen soveltajien ja yritysten näkökulmasta. Yhteisön tavoitteena on mm. vahvistaa suomalaisen teollisuuden verkottumista vastaavaan eurooppalaiseen yhteenliittymään (Photonics21) ja tukea tutkimuksen ja sovellusten lähentymistä edelleen.

Lisätietoja:
www.aka.fi/fotoniikka
www.photonics.fi
www.photonics21.de

Ihmisen mieli –tutkimusohjelma

Akatemian rahoittaman Ihmisen mieli -tutkimusohjelman hankkeet aloittavat toimintansa tammikuussa 2013. Tutkimusohjelman aiehakuun huhtikuussa 2012 saatiin peräti 128 aiehakemusta, joista varsinaiseen hakuun syyskuussa valittiin 31 hanketta. Ihmisen mieli -tutkimusohjelma tuottaa perustutkimusta ihmisen mielestä ja sen neuraalisista mekanismeista kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa.

Useat tieteenalat tutkivat ihmisen mieltä eri näkökulmista. Haasteena on näiden näkökulmien saattaminen hedelmälliseen vuorovaikutukseen kokonaisvaltaisemman ja syvemmän kuvan saavuttamiseksi. Mielen ymmärtäminen vaatii syvää ja ennakkoluulotonta yhteistyötä humanististen ja yhteiskuntatieteiden sekä luonnontieteiden välillä. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta tutkimuksen kansainväliseen kärkeen monitieteisessä tutkimuksessa, jossa mieltä ja sen neuraalisia mekanismeja tutkitaan kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Tutkimusohjelman tavoitteena on koota pirstoutunutta tutkimuskenttää, edistää eri tieteenalojen kohtaamista ja tutkimuksen kansallista ja kansainvälistä verkottumista sekä taata alan edelleen kehittyminen korkealla kansainvälisellä tasolla. Ohjelmalla halutaan lisätä tietoa terveen mielen kehityksestä ja muokkautumisesta sekä sairaan mielen tukemisesta ja korjaamisesta. Tutkimusohjelman painoaloja ovat oppiminen, aivojen ja mielen kasvu ja kehitys, ikääntyminen, mielen terveys ja sairaus, kieli sekä kokeminen ja vuorovaikutus.

Mielen tutkimuksen avulla voidaan saada merkittäviä tuloksia, jotka parhaassa tapauksessa lisäävät ihmisten hyvinvointia ja elämisen laatua sekä tuottavat taloudellista hyötyä. Tutkimusta voidaan hyödyntää monien ajankohtaisten kysymysten ja haasteiden käsittelyssä. Ohjelman piirissä tehtävä tutkimus voi vastata esimerkiksi elinikäisen oppimisen haasteisiin ja siihen, miten ihmiset pysyvät työ- ja oppimiskykyisinä koko elämänkaaren ajan. Erityisen haasteen muodostavat ihmisen elin- ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset yksilön kognitiivisiin kykyihin, mm. muistiin.

MIELI-ohjelma vastaa myös osaltaan Akatemian hallituksen määrittämiin ns. suuriin haasteisiin. Tutkimusohjelman puitteissa on löydettävissä tutkimuksellisia synergiaetuja eräiden strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) välillä (erityisesti Terveys ja hyvinvointi -SHOK, SalWe Oy). Korkeatasoista tutkimustoimintaa on käynnissä useissa ulkomaalaisissa tutkimuslaitoksissa, joiden kanssa MIELI tulee tekemään ohjelmayhteistyötä. Tutkimusohjelmalle avautuu mielenkiintoisia näköaloja kansainväliseen yhteistyöhön ja verkottumiseen myös ERA-NET ja Joint Programming -työn kautta.

Suomen Akatemia valmistelee kahta uutta tutkimusohjelmaa

Akatemia valmistelee kahta uutta tutkimusohjelmaa. Nämä tutkimusohjelmat pyrkivät tutkimuksen keinoin  vastaamaan yhteiskunnan ajankohtaisiin haasteisiin.  Oppiminen ja osaaminen on Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeinen  kilpailutekijä. Arktinen tutkimus puolestaan valottaa Suomen lähialueiden luonnon ja ihmisyhteisöjen muutoksiin kohdistuvia kysymyksiä. Ohjelmia valmistellaan yhdessä tutkijoiden ja muiden toimijoiden kanssa siten, että Oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa –ohjelmassa haku tutkimushankkeille avataan huhtikuussa 2013. Arktisen tutkimuksen haku toteutetaan myöhemmin.  

Oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa

Globaalissa maailmassa elämiseen liittyy monia haasteita ja mahdollisuuksia. Yhteiskunnilla ympäri maailman on kova tarve saada työvoimaa, jolla on tarvittavat tiedot ja taidot selviytyä 2000-luvun suurimmista haasteista. Näitä taitoja ja valmiuksia on myös jatkuvasti kehitettävä. Onko maksuton maailmanluokan koulutus kaikille ja kaikkialla vain unelmaa? Merkitsevätkö lähitulevaisuuden muutokset koulutuksessa, opetuksessa ja oppimisessa kehitystä vai kumousta aikaisempaan verrattuna? Miten tulevaisuuden organisaatiot voivat tehokkaasti oppia ja uudistua hajaantuneissa maailmanlaajuisissa verkostoissaan? Minkälaiset koulutuksen, opettamisen ja oppimisen innovaatiot voisivat tukea yksilöjä, organisaatioita ja muita yhteisöjä ratkaisemaan niitä haasteita ja ongelmia, joita ne kohtaavat maailmanlaajuisessa toimintaympäristössään? Missä, miten, kenelle ja miksi tietyt ratkaisut toimivat ja toiset eivät toimi?

Ohjelmaan osallistuvat tutkimushankkeet ovat tieteidenvälisiä ja ne liittyvät 2000-luvun osaamistarpeisiin koulutuksessa ja työelämässä sekä siihen, mitä tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnissa ja globaalissa maailmassa.

Ohjelman teemoja ovat:

1. Muutos koulutusjärjestelmissä ja yksilöissä
2. Oppimisanalytiikka, arvostelu ja arviointi
3. Nykyaikaiset oppimisympäristöt ja käyttäjälähtöinen sisältö
4. Ilmiöiden omaksumista edistävät uudet fyysiset oppimistavat
5. Kehittyvien yhteiskuntien oppimisympäristöt
6. Oppimisvaikeuksien voittaminen

Arktinen ohjelma

Arktisten alueiden merkitys ja kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tähän on vaikuttanut merkittävästi ilmastonmuutos ja sen monet seuraukset pohjoisilla alueilla.

Yhteisöt, pohjoisen luonto ja eläimet joutuvat sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Taloudelliset ja geopoliittiset syyt ovat myös lisänneet kiinnostusta pohjoisia alueita kohtaan. Muutokset, pyrkimykset, odotukset ja haasteet ovat kiihdyttäneet tutkimustiedon tarvetta arktisilta alueilta. Monissa maissa onkin viime vuosina panostettu huomattavasti arktiseen tutkimukseen ja erilaisiin selvityksiin. Myös Suomen Akatemiassa valmistellaan arktista tutkimusohjelmaa.

Arktisen tutkimusohjelman tavoitteena on vahvistaa pitkäjänteisesti korkeatasoista, poikkitieteistä  ja ongelmalähtöistä arktista tutkimusta Suomessa, tuottaa uutta tutkimustietoa ja levittää sitä aktiivisesti päätöksenteon tueksi, tutkimuksen sidosryhmille ja kansalaiskeskusteluun sekä vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisenä arktisena huippuosaajana. Näiden tavoitteiden saavuttamisen myötä arktisen tutkimusohjelman tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus voi olla hyvin merkittävää ja laajaa.

Tutkimusohjelmalle on suunniteltu neljää teemaa: hyvä elämä pohjoisessa; taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa; pohjoinen ilmasto ja ympäristö, sekä arktinen politiikka.

Arktinen tutkimusohjelma antaa mahdollisuuden tiivistää kansallisten toimijoiden yhteistyötä. Samalla se tarjoaa vertaansa vailla olevat mahdollisuudet kansainväliselle tutkimusyhteistyölle.

ET - temaattinen tutkimusverkosto energiatutkimukselle  

Energian saatavuus on yksi maailmanlaajuisista haasteista ja siihen pyritään vastaamaan monitieteisen tutkimuksen keinoin. Akatemia rahoittaa energiatutkimuksen alalla SusEn (Kestävä energia) tutkimusohjelman lisäksi huippuyksiköitä, akatemiaprofessoreita, akatemiahankkeita ja  tutkijatohtoreita.  Energiatutkimus on kansainvälistä. Akatemia on järjestänyt SusEn tutkimusohjelmassa yhteishakuja 12 maan kanssa. Parhaillaan on  arvioitavana Brasilian ja Chilen kanssa toteutettujen yhteishakujen hakemukset. Seuraava kansainvälinen energiatutkimuksen haku suuntautuu Intiaan.

Energiatutkimus on yksi niistä Akatemian valitsemista aloista, joilla halutaan tehostaa tutkijoiden välistä verkottumista ja yhteistyötä. Tätä varten perustetaan temaattisia tutkimusverkostoja. Näin vahvistetaan myös energiatutkimuksen kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä.

ET – energiatutkimuksen temaattinen verkosto toteutetaan sosiaalisen median palveluna. Sivustolla käyttäjät voivat osallistua energia-alan tutkimuksen ja kehityksen parissa käytävään keskusteluun. SusEn –tutkimusohjelma tuottaa materiaalia verkostolle.

ET toimii  tiedon levityksen ja keskustelun kanavana rahoittajalta tutkijoille ja tutkijoilta tutkijoille, yhteistyöalustana esimerkiksi kansainvälisille tutkimushankkeille sekä energia-alan ennakointiverkostona. ET muokkaantuu käyttäjiensä mukana. Jotta ET:stä tulisi elävä verkosto, verkoston moderaattorina toimii energiatutkija, joka kokee tehtävään mielenkiintoa. Moderaattorina oloa pääsee kokeilemaan lähettämällä lähiaikoina avattavan ET:n kautta Akatemialle hakemuksen.  Moderaattori-vuoro siirtyy laboratorioissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tutkijalta toiselle. Akatemia on palvelun tuottaja ja tuki.

Kaikille Akatemian rahoitusta saaville energiatutkijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua ET :n toimintaan.  ET verkottaa eri puolille Suomea hajautunutta energiatutkimusta. ET voi välittää tietoa esimerkiksi valmistuvista väitöskirjoista. Palvelussa voi myös kertoa alan tapahtumista sekä jakaa toisille tutkijoille tarpeellista materiaalia sähköisesti.

SusEn järjestää energiatutkimuksen ennakointitilaisuuden 3.12.2012. Jälkikeskusteluun on mahdollisuus ET:ssä. Akatemia valmistelee uutta energiaohjelmaa. Ohjelman valmistelussa ET toimii laajana keskustelufoorumina. SusEn tutkimusohjelman verkkosivu toimii entiseen tapaansa eikä ET korvaa sitä. ET tuo mukaan seinäkeskustelun ja muun vuorovaikutteisuuden. ET tavoittaa tutkijoita tutkimusohjelmaa laajemmalti.

Venäjä-toimintaohjelma

Venäjä-toimintaohjelma ”Sputnik” (2012–2022) pyrkii Suomen Akatemian Venäjä-toimintojen pitkän tähtäyksen strategiseen koordinointiin ja verkottamiseen. Venäjä on yksi tieteen perinteisistä suurmaista, joka transitiokauden aiheuttamista ongelmista huolimatta ei ole menettänyt potentiaaliaan ja vetovoimaansa.

Suomen hallituksen Venäjä-toimintaohjelman mukaan Venäjän tunteminen mahdollisimman hyvin on Suomen kansallinen etu. Tavoitteena on muun muassa Suomen tieteen ja koulutuksen näkyvyyden ja läsnäolon parantaminen Venäjällä; suomalaisten ja venäläisten rahoittajaorganisaatioiden yhteishakujen, yhteisten tutkimushankkeiden ja tutkijankoulutusyhteistyön lisääminen sekä korkeatasoisten venäläisten tutkijoiden rekrytoinnin tehostaminen Suomen yliopistoihin.

Venäjä-tutkimukseen ja Venäjä-yhteistyöhön tulee panostaa myös vastaisuudessa. Tutkimuksen kirjoa, laajuutta ja tasoa voidaan nostaa.

Suomen Akatemia tukee korkeatasoista suomalaista Venäjä-tutkimusta. Yhtä tärkeällä sijalla on korkeatasoisten yhteistutkimushankkeiden rahoittaminen venäläisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden kanssa. Tällöin puhutaan yleensä Venäjään kohdistuvan tutkimuksen sijaan molemmille maille yhteisistä tutkimusaiheista tai globaaleiden haasteiden aiheuttamista tutkimustarpeista.

Muuttuva aika uusine vaatimuksineen vaatii myös tutkimuksen rahoittajaa kehittämään toimintaansa. Suomen Akatemian kehittää tutkimusohjelmakonseptia ja on sen osana luonut kokonaisvaltaisen mallin Venäjä-tutkimuksen ja Venäjä-yhteistyön kehittämiseksi.

Sputnikin pääperiaate on koota Suomen Akatemian rahoittamat hajanaiset Venäjä-tutkimushankkeet Venäjä-toimintaohjelman “sateenvarjon” alle. Sen puitteissa koordinoidaan pitkällä tähtäyksellä ja strategiselta pohjalta Akatemian erilaisia Venäjä-aktiviteetteja.

Sputnikin tavoitteena on tukea korkeatasoista Venäjä-tutkimusta Suomessa sekä pitkäjänteistä  ja systemaattista tutkimusyhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä. Keskeistä on myös tutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen esimerkiksi tukemalla tutkimustiedon parempaa esilletuontia. Lisäksi sillä tavoitellaan parempaa kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä suomalaiselle tutkimukselle sekä Suomen Akatemialle tärkeänä Venäjä-tutkimuksen rahoittajana Euroopassa. Sputnikin toiminnassa tulee olemaan tärkeää myös yhteistyön vahvistaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Akatemia verkottaa Venäjä-toimintojaan ja rahoittamiaan tutkimushankkeita muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden ja aloitteiden kanssa (ml. ERA-NETit, JPI) ja vahvistamaan strategisia yhteistyösuhteita (ml. TEKES, Aleksanteri-instituutti, CIMO, UPI, FinNode, CBU, Tutkas). Venäjä-toimintaohjelmaa johtaa kahdeksanhenkinen johtoryhmä ja jokapäiväisestä koordinaatiosta vastaa Akatemian Venäjä-tiimi.

Yhteistyön ja konfliktien herkkä tasapaino
Johanna Mappes, akatemiaprofessori, Biologisten vuorovaikutusten tutkimuksen huippuyksikön johtaja

Yksikään laji ei elä eristyksessä, vaan on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja muiden lajien kanssa. Nämä vuorovaikutukset ovat ratkaisevia eliöiden eloonjäämisen ja  koko ekosysteemin toiminnan kannalta. Eliöiden väliset vuorovaikutukset voivat olla sekä myönteisiä kuten yhteistyötä tai negatiivisia kuten saalistusta, kilpailua tai loisintaa.

Yksi evoluutiobiologian kiinnostavimpia haasteita on ymmärtää, miten eliöiden yhteistyö on kehittynyt ja minkälaiset valintapaineet sitä pitävät yllä. Vaikka yhteistyö voikin olla hyvin edullista koko yhteisölle se voi olla kallista yksilölle. Tällöin luonnonvalinta suosii yksilöitä, jotka huijaavat yhteisöä panostamalla yhteiseen hyvään vähemmän kuin naapurinsa. Tämän vuoksi yhteistyöorganisaatiot ovat usein epävakaita ja yhteistyö voi helposti keikahtaa yksilöiden väliseksi kilpailuksi.

Eri organisaatiotasojen yhteistyö-kilpailu -suhde läpäisee eliökunnan bakteereista ihmisiin. Esimerkiksi bakteerit voivat tehdä yhteistyötä hyökätessään isäntäeliöönsä ja murtaessaan sen immuunipuolustuksen. Sosiaalisilla hyönteisillä yhteistyö on mennyt niin pitkälle, että osa yksilöistä on luopunut lisääntymisestä yhteisönsä hyväksi. Ilman kitkaa ei tämäkään yhteistyö kuitenkaan luonnistu vaan muurahaispesän näennäinen harmonisuus on täynnä yksilön ja sen yhteisön välisiä konflikteja. Esimerkiksi työläiset yrittävät manipuloida pesän sukupuolijakaumaa itselleen edulliseksi.

Ihmisyhteisöjen yhteistyö on mahdollistanut muun muassa valtavat rakennusprojektit. Ihmisyhteisöidenkään toiminta ei kuitenkaan toimi kitkatta; yhteistyöprojekteissa kun lähes aina joku voittaa enemmän kuin muut ja osa yksilöistä joutuu maksajan rooliin. Äärimmäinen yksilön ja yhteisön välinen konfliktin muoto on sota, jolloin yksilöt ovat valmiita uhraamaan henkensä uskoessaan toimivansa yhteiseksi hyväksi.

On tärkeää ymmärtää, ettei luonnonvalinta läheskään aina pysty optimoimaan sekä yksilön että yhteisön etua samanaikaisesti. Luonnonvalinta ei myöskään toimi kaukonäköisesti. Tämä ristiriita voi pahimmillaan johtaa jopa lajin sukupuuttoon, jos yksilöt ajavat omaa etuaan koko yhteisöä vastaan. Tästä johtunee se, etteivät ihmisetkään pysty toimimaan kaukonäköisesti, vaikka ovat koko planeetalla todennäköisesti ainoa laji, joka pystyy arvioimaan toimintansa seuraukset pitkällä aikavälillä. Tällaisena yksilöiden ja yhteisöjen  – tai eri yhteisöjen – välisenä ristiriitana voidaan käsitellä myös aikamme pahimpia ympäristöongelmia. Esimerkiksi yhteisen ilmakehän saastuttamisessa on kyse juuri yksilöiden ja eri eturyhmien kuten kansallisvaltioiden lyhytnäköisestä edusta, joka kääntyy koko yhteisöä vastaan, jos saastuminen menee liian pitkälle.

Biologisten vuorovaikutusten huippuyksikkö on pureutunut tutkimaan muun muassa näitä eri organisaatiotasojen konflikteja sekä tekijöitä, jotka ylläpitävät yhteisön yhteistyötä. Näennäisesti hyvin erilaisia tutkimussysteemejä kuten bakteereja, muurahaisia, kemiallisesti puolustautuvia perhosia tai ihmisiä yhdistää juuri tämä yhteistyön ja konfliktien välinen höllä tasapaino.

On yllättävää, että näinkin teoreettiselta vaikuttavalla kysymyksenasettelulla on hyvinkin konkreettisia sovellutuksia. Tällä hetkellä tutkimme esimerkiksi sitä, mikä saa Flavobakteria columnare -bakteerin ”sosiaalistumaan” ja tekemään tehokasta yhteistyötä kalanviljelyolosuhteissa aiheuttaen miljoonatappiot kalanviljelyteollisuudelle. Lähtökohtamme on, että lähestymällä kysymystä hieman eri suunnista tutkimalla erilaisia organismeja ja yhteistyöorganisaatioita voimme ymmärtää myös oman lajimme toimintaa hieman paremmin.  

Huippuyksikön omat www-sivut: https://www.jyu.fi/bioenv/en/divisions/coe-interactions

HUIPPUYKSIKÖISSÄ TAPAHTUU

Suomen Akatemian hallitus päättää huippuyksikköohjelmahaun 2014-2019 2. kierrokselle kutsuttavista hankkeista 6.11. 2012. Haku 2. vaiheeseen avautuu 12.11.2012 ja päättyy 21.01.2013 klo 16:15. Lisätietoja hausta saa Akatemian verkkosivuilta http://www.aka.fi/fi/A/Ohjelmat-ja-yhteistyo/Huippuyksikot_/Haku/ .

Käynnissä olevien huippuyksikköohjelmien vuosiseminaari 2012 pidetään Akatemian tiloissa (Hakaniemenranta 6, 1. krs, Monitoimitila) tiistaina 27.11. klo 12 alkaen.

AJANKOHTAISTA

Kahden Akatemian tutkimusohjelman loppuarviointiraportit on julkistettu: 

-Asiantuntijapaneelin mukaan Liike2-ohjelma saavutti erinomaisia tuloksia. Ohjelma onnistui niin tieteellisesti kuin tutkijankoulutuksessakin. Laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sai kiitosta. Suosituksissaan paneeli ehdottaa mm. kokeneempien tutkijoiden suurempaa roolia tutkimusryhmissä sekä pitkäaikaisempaa rahoitusta.  Arviointiraportti     Tiedote

-Kestävä tuotanto ja tuotteet KETJU-tutkimusohjelmaa asiantuntijapaneeli piti onnistuneena. Ohjelma vahvisti prosessitekniikan ja kemian perustutkimusta, mikä edisti uusien sovellusalueiden syntyä ja alan kilpailukyvyn kehittämistä. Kehittämistä löydettiin erityisesti yhteydenpidossa teollisuuden kanssa sekä vuorovaikutuksessa perustutkimuksen ja teollisuuden välillä.  Arviointiraportti    Tiedote

Komission NETWATCH-tietosivusto kansainvälistä yhteistyötä varten (http://netwatch.jrc.ec.europa.eu/) on uudistunut ja laajentunut käsittämään ERA-NET -asioiden lisäksi laajempia kokonaisuuksia Horisontti 2020:n tarpeita silmällä pitäen.
Ajankohtaista asiaa ERA-NET -verkostoista ja EU:n Horisontti2020:n uudesta ERA-NET -instrumentista voi tiivistetysti lukea uusimmasta ERA-LEARN uutiskirjeestä, ERA-LEARN Newsletter 3 (Oct 2012).

TUTKIMUSOHJELMISSA TAPAHTUU LOPPUVUONNA 2012

• Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma LASTUn vuosiseminaarissa järjestetään Helsingissä 28.11.2012. Seminaarissa uudet LASTU-hankkeet esittäytyvät ja kuullaan keynote-esitys laskennallisten neurotieteiden alalta. Tutustu seminaariohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan www.aka.fi/lastu
  
  
• Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä MOTIVE ohjelman loppuseminaari 23.11.2012. Seminaarissa pohditaan arjen tietoyhteiskuntaa yhteiskunnallisesta-, teollisuus-, tieteellisestä- sekä globaalista näkökulmasta. 
   
• Ohjelmoitavat materiaalit (OMA) -tutkimusohjelman ja Materiaalitutkimuksen temaattisen verkoston avajaisseminaari järjestetään Suomen Akatemiassa 13.11.2012. Tutkijoille, asiantuntijoille ja innovatiivisten materiaalien hyödyntäjille suunnatun seminaarin esitelmöitsijöinä on arvostettuja materiaalitieteen asiantuntijoita ja seminaarin päättää paneelikeskustelu materiaalitutkimuksen tulevaisuuden painotuksista. Tilaisuus on englanninkielinen.
  
  
• Kansanterveyden haasteet (SALVE) –tutkimusohjelman päätösseminaarissa Helsingissä ravintola Sipulissa 20.-21.11.2012 kuullaan ja keskustellaan tutkimustuloksista ja mm. siitä mihin suuntaan kansanterveys on kehittymässä ja mitä haasteita terveyden edistämisellä on tulevaisuudessa. Tilaisuudessa julkaistaan myös ohjelman tutkijoiden kirjoituksista toimitettu kirja ”Kansan terveys, yksilön hyvinvointi”. Seminaaripäivien tarkempi ohjelma tutkimusohjelman nettisivuilla www.aka.fi/SALVE
  
  
• Ympäristöministeriö on julkaissut ehdotuksen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille 2012-2015 (Ympäristöministeriön raportteja 16/2012):  http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=417464&lan=fi Ympäristöministeriö, Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuus –tutkimusohjelma ja Tekesin Tila-ohjelma valmistelevat yhdessä raportin julkistamisseminaaria järjestettäväksi Helsingissä 12. joulukuuta. Tapahtuman ilmoittautuminen avataan ohjelman valmistuttua osoitteessa www.aka.fi/asu.
  
  
• Suunnitteilla olevan uuden energia-ohjelman valmistelua varten järjestetään ennakointityöpaja  3.12.2012 Suomen Akatemiassa. Työpajassa mietitään mm. uuden energia-ohjelman teemoja ja energiatutkimuksen tulevaisuuden suuntaa. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet.

 Toimituskunnan yhteystiedot: elina.sarro (at) aka.fi