Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia
Huippuyksikköhaku lokakuu 2010
Kuinka paljon rahoitusta yksi huippuyksikkö voi saada?
Rahoituksen määrä vaihtelee melko paljon tutkimuksen luonteen mukaan. Huippuyksikköhaussa 2008–2013 ensimmäisen kolmivuotiskauden myönnöt vaihtelivat 0,8–2,0 -miljoonan euron välillä/huippuyksikkö. Huippuyksikköjen kokonaiskustannuksista Akatemian osuus on ollut 10%-40%.
Mille ajanjaksolle hakemus tehdään?
Huippuyksikön rahoitussuunnitelma laaditaan kolmivuotiskaudelle 1.1.2012–31.12.2014. Tutkimussuunnitelman tulee kuitenkin kattaa koko kuuden vuoden huippuyksikkökausi (2012–2017). Myös tutkimusryhmien ja liikkuvuuden kuvaukset tulee täyttää seuraavan kuuden vuoden arvion mukaan.
Mitä huippuyksikkörahoituksella rahoitetaan?
Huippuyksikkörahoitus on tarkoitettu kaikkiin hankkeen kustannuksiin, jotka syntyvät esimerkiksi tutkimusryhmän tutkijoiden palkoista, tutkimuskuluista, matkoista, kotimaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä ja liikkuvuudesta sekä kansainvälisten hankkeiden valmistelusta aiheutuvista kuluista.
Tutkimushankkeen vastuullisen johtajan täysipäiväiseen palkkaukseen voidaan perustellusta syystä myöntää enintään vuoden rahoitus, esimerkiksi ulkomailta paluun yhteydessä. Samoin vastuullisen johtajan omaa palkkaa voi sisällyttää enintään vuoden verran silloin, jos hän työskentelee ulkomailla, toisessa tutkimusorganisaatiossa tai yrityksessä Suomessa.
Tuleeko jokaisen huippuyksikön jäsenen palkkakulut ilmoittaa erikseen budjetissa?
Palkat voi ilmoittaa tutkijanura-kohtaisina kokonaissummina. Kaikkien tutkijakoulutettavien palkat ilmoitetaan sähköisen lomakkeen yhdellä rivillä, kaikkien post doc –tutkijoiden seuraavalla rivillä jne. Tarkemmat tiedot hankkeen jäsenistä ilmoitetaan tutkimusryhmät –sivulla.
Pitääkö kaikkien hankkeeseen osallistuvien tutkijoiden tiedot luetella tutkimusryhmät-sivulla vai riittävätkö tutkimusryhmien johtajien tiedot?
Kaikkien tiedossa olevien tiedossa osallistujien tiedot luetellaan tutkimusryhmät- sivulla. Jatkossa tämä helpottaa hankkeen tulosten ja siinä tapahtuneiden muutosten raportoimista, sillä hakemus toimii myös raportointilomakkeen pohjana.
Mitä tutkimusryhmien henkilökuvausten FTEs kohtaan tulee ilmoittaa?
FTE (Full-time equivalent) on henkilötyökuukausi, jolla mitataan henkilön osallistumista kyseiseen projektiin. Tässä ilmoitetaan kunkin henkilön huippuyksikkötyöhön liittyvät henkilötyökuukaudet. Esimerkiksi huippuyksikön johtajien henkilötyökuukausien oletetaan olevan täydet 72 kk (6 vuotta x 12 kk). Mikäli henkilö osallistuu huippuyksikön toimintaan vain osittain, voi henkilötyökuukausia olla esim. 24 kk (6 vuotta x 4 kk).
Pitääkö kaikkien yksikön tutkijoiden liikkuvuus ilmoittaa liikkuvuus-kohdassa?
Liikkuvuuden voi ilmoittaa myös tutkijanura-kohtaisina kuukausimäärinä silloin, kun useampi samaa kansalaisuutta oleva henkilö liikkuu samojen organisaatioiden välillä (esim. useampi suomalainen post doc tutkija vierailee huippuyksikön yhteistyöyliopistossa). Tällöin nimikenttään merkitään N.N. Muuten kaikki suunniteltu, vähintään kaksi viikkoa kestävä liikkuvuus tulee ilmoittaa.
Mitä yleiskustannus- ja henkilösivukuluprosentteja budjetissa käytetään, jos hankkeeseen osallistuu useita organisaatioita?
Hankkeelle laaditaan yksi yhteinen budjetti. Budjettia laadittaessa käytetään vain yhtä yleiskustannusprosenttia ja henkilösivukuluprosenttia, jotka ovat hankkeen ensisijaisen suorituspaikan (hankkeen johtajan organisaatio) käyttämät prosentit. Akatemia myöntää rahoituksen tälle organisaatiolle. Hankkeeseen kuuluvia organisaatioita kehotetaan sopimaan etukäteen siitä, miten ja mitä yleiskustannus- ja henkilösivukuluprosenttia käyttäen rahoitus jaetaan organisaatioiden kesken.
Onko aiehakemuksen budjetti sitova?
Huippuyksikköhaun aiehakemuksen budjetti ei ole sitova. Haun toisessa vaiheessa budjettia voidaan tarkentaa ja lopullisesta rahoituksesta sovitaan sopimusneuvotteluissa.
Voiko huippuyksikössä olla mukana ulkomaalaisia tutkimusryhmiä?
Kansainvälinen yhteistyö on kiinteä osa tutkijan työtä ja Suomen Akatemia toivoo, että mahdollisimman moni rahoitetuista hankkeista olisi kansainvälisiä. Myös huippuyksikköohjelmilla edistetään suomalaisen tieteen kansainvälistymistä.
Ulkomaalaiset tutkimusryhmät eivät voi olla huippuyksikön rahoitussopimuksessa sopijaosapuolena, koska ulkomaalaiselle tutkimusryhmälle ei voida osoittaa huippuyksikkörahoitusta.
Huippuyksiköt voivat rekrytoida huippuyksikkörahoituksella tutkijoita ulkomailta.
Tarvitaanko kaikkien suorituspaikkojen sitoumukset?
Hakemukseen tulee ainoastaan huippuyksikön johtajan suorituspaikan sitoumus.
Tutkimus- ja toimintasuunnitelmaohjeen suomen- ja englanninkielisessä ohjeessa näyttää olevan eroa. Kumpaa ohjetta noudatan?
Jos ohjeiden eri kieliversioissa on käännöksestä johtuen tulkinnanvaraisuutta, tulee noudattaa suomenkielistä versiota.
Kuinka monta yksikköä tulevassa ohjelmassa rahoitetaan?
Ohjelmaan valittavien huippuyksiköiden lukumäärää ei ole ennalta määritelty. Suomen Akatemian huippuyksikkökohtaista rahoitusta pyritään nostamaan mikä voi tarkoittaa rahoitettavien huippuyksiköiden lukumäärän vähentämistä.
Mihin asioihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota?
Tutkimuksen huippuyksikköohjelman arviointikriteerit ja valintaperusteet on tarkistettu vuonna 2009 Kansallisen tutkimuksen huippuyksikköstrategian linjaamisen yhteydessä. Arviointikriteerit ja valintaperusteet löytyvät Akatemian verkkosivuilta kohdasta Etusivu > Tiede yhteiskunnassa > Huippuyksiköt > Huippuyksiköiden valinta.
Löytyykö huippuyksikköhakemusten arviointilomake verkosta?
Linkki arvioijien käyttämään arviointilomakkeeseen löytyy Akatemian verkkosivuilta kohdasta Etusivu > Tiede yhteiskunnassa > Huippuyksiköt – tieteen kärjet > Huippuyksiköiden valinta sekä oheiselta lomakkeelta.
Miten hakuprosessi etenee hakemuksen jättämisen jälkeen?
Jättämisen jälkeen hakemukset arvioidaan tieteellisesti ja hakijat kutsutaan haastatteluun Suomen Akatemiaan tammi-maaliskuun 2011 aikana.