Mitä uutta tietoa autoimmuunisairauksien synnystä on saatu?

Kysymys: Mitä uutta tietoa autoimmuunisairauksien synnystä ja ruokavalion merkityksestä on saatu, kun perinnöllisyystieteilijät ja immunologit ovat alkaneet tehdä yhteistyötä. Saattaako vilja, esimerkiksi vehnä olla yhteyksissä muihinkin autoimmuunisairauksiin keliakian lisäksi?

Professori Markku Mäki Tampereen yliopistosta vastaa:

Ei ole olemassa lopullista näyttöä siitä, että joku tietty ravintoaine olisi laukaisevana tai ylläpitävänä tekijänä muissa autoimmuunisairauksissa kuin keliakiassa. Keliakia on kuitenkin erinomainen osoitus siitä, että autoimmuunitaudin syy voi selvitä. Kaikissa autoimmuunisairauksissa on sekä laukaiseva että ylläpitävä tekijä, joka pitää yllä sairautta. Keliakiassa ylläpitäjä on gluteeni, jota välttämällä sairastunut paranee, mutta muiden sairauksien kohdalla emme vielä tiedä, mitä pitäisi välttää. 

Ravintoaineita on epäilty aiheuttajaksi tai ylläpitäjäksi myös etenkin diabetes ykkösen kohdalla. Saattaa myös olla, että eri ihmiset sairastuvat eri syistä diabetes ykköseen. Tähän mennessä on tutkittu eniten maidon valkuaista ja maidon insuliinia. Viljaa ei ole yhtä vahvasti epäilty. Vilja on tullut mukaan diabetes-tutkimukseen keliakiatutkimuksen kautta. On saatu vähän niin kuin kiertoteitse evidenssiä siitä, että gluteenilla voisi olla merkitystä.

Keliaakikkojen kudostyyppi on DR3-DQ2, mikä on yleinen myös muissa autoimmuunisairauksissa ja keliaakikoilla on monesti useita autoimmuunisairauksia, kuten diabetes ykköstä ja kilpirauhasen sairauksia.

On hyvin vahva näyttö siitä, että keliaakikot sairastuvat ykköstyypin diabetekseen siinä vaiheessa kun keliakiadiagnoosia ei ole vielä saatu ja he syövät viljaa. Erittäin harva keliaakikko saa taudin, jos hän noudattaa ruokavaliota. Näin tapahtuu maasta riippumatta. 

Lisäksi on huomattu, että mitä nuoremmalla iällä keliakiadiagnoosi on saatu, sitä vähemmän henkilöllä on muita autoimmuunisairauksia. 2-vuotiaana ruokavalion aloittaneista vain viidellä prosentilla on muita autoimmuunisairauksia, mutta vasta 10-vuotiaana aloittaneista jo parillakymmenellä prosentilla on myös muita sairauksia myöhemmässä aikuisiässä.

Ehkä tulevaisuudessa selviää, että tietyn kudostyypin omaaville vehnä onkin haitallinen. Sehän on miljoonien vuosien kehityksessä aika uusi tulokas. Johtopäätösten vetämisessä täytyy kuitenkin olla hyvin varovainen, eikä lopullista näyttöä siis ole. Täytyy muistaa, että autoimmuunisairauksiin liittyvät kudostyypit DR3-DQ2 ja DR4-DQ8 ovat yleisiä. Noin 30-40 prosenttia väestöstä omaa tämän kudostyypin. Silti kaikki eivät sairastu autoimmuunitauteihin.

On kuitenkin totta, että sekä diabetes ykkönen että keliakia ovat yleistymässä ja lisääntyvät samalla vauhdilla. Kyse ei ole siitä, että diagnosointi olisi tehostunut, vaan tautisuus on oikeasti lisääntynyt. Kyse on modernien yhteiskuntien elintasosairaudesta. Olemme tutkineet sairastuvuutta Venäjän Karjalassa. Siellä sairastetaan kuusi kertaa vähemmän diabetes ykköstä ja viisi kertaa vähemmän keliakiaa.