Hampaista löytyy selitys dinosaurusten sukupuuttoon

Anita Westerback — 2013-01-09T12:16:50+02:00

Eläinten hampaita tutkimalla saadaan arvokasta tietoa muun muassa geenien vaikutuksesta, evoluutiosta sekä siitä, mitä tapahtui miljoonia vuosia sitten. Fossiilien hampaiden perusteella nykypäivän tutkijat pystyvät kertomaan, mitä eläimet söivät ja millainen ilmasto aikanaan vallitsi.

Aurinkokennojen tutkijaa motivoi mahdollisuus muuttaa maailmaa

Anita Westerback — 2013-01-09T12:01:46+02:00

Mikro- ja nanoelektroniikan tutkija Hele Savin on toiveammatissaan. Hänen edustamallaan tutkimusohjelmalla on kunnianhimoinen tavoite: nostaa fotoniikka-ala Suomen kansainvälisesti parhaiten menestyvien tutkimusalojen joukkoon.

Tieteidenväliset yhteydet haastavat tieteenalojen arviointiperusteet

Vesa Varpula — 2012-12-13T13:03:00+02:00

Tieteellistä laatua on pääsääntöisesti arvioitu tieteenalojen omista lähtökohdista, mutta tieteidenvälisen yhteistyön ja tieteen yhteiskunnallisen vastuuvelvollisuuden vaatimukset ovat luoneet paineita tieteenalarajat ylittävälle tiedontuotannon hallinnoinnille.

Nopeammin, enemmän ja langattomasti – millainen olisi 5G?

Anita Westerback — 2012-12-10T13:51:53+02:00

Parhaillaan eletään 4G:n aikaa, mutta innokkaimmat puhuvat jo 5G:stä. 5G:n mahdollistavia teknologioita tutkitaan Suomen Akatemian SMARAD-huippuyksikössä. Millaisia teknologioita langattomissa verkoissa tarvitaan ja nostavatko ne Suomen taas teknologiamaiden kärkinimeksi?

Geenimuunneltua vai luomuruokaa?

Katri Pajusola — 2012-12-10T16:37:40+02:00

Miten ruoka saadaan tulevaisuudessa riittämään kaikille maapallon asukkaille? Ruoka on ekosysteemien tarjoama palvelu ihmisille, mutta ekosysteemien hyödyntämisellä on myös rajat. Uudet menetelmät ruuan tuotantoon ovat tarpeen.

Uusia syöpälääkkeitä materiaaleja ohjelmoimalla

Riitta Tirronen — 2012-12-10T16:17:38+02:00

Ohjelmoitavien materiaalien tutkimus avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia täysin uudenlaisten hoitomuotojen ja lääkeaineiden kehitykseen. Yksi alan pioneereista on professori Jindrich (Henry) Kopecek, jonka tutkimusryhmä kehittää parhaillaan uusia lääkkeitä muun muassa syövän ja osteoporoosin hoitoon. Uusimpana tutkimuskohteena on syövän hoitomuoto, joka ei sisällä lainkaan lääkeainetta.

Akatemiapalkinnot Anna-Liisa Laineelle ja Mari Sandellille

Anita Westerback — 2012-11-12T12:27:55+02:00

Vuoden 2012 Akatemiapalkinnot myönnettiin akatemiatutkija Anna-Liisa Laineelle Helsingin yliopistosta ja akatemiatutkija Mari Sandellille Turun yliopistosta.

Tunteiden tutkimus avaa ymmärrystä ihmisten toimintaan

Katariina Saarinen — 2012-11-09T13:27:21+02:00

Millaisia tiedollisia, motivaatioon liittyviä ja kehollis-kokemuksellisia ulottuvuuksia liittyy tunteisiin ja miten tunteet vaikuttavat ajatteluun ja toimintaan? Filosofisesta tunteiden tutkimuksesta voi olla apua esimerkiksi eri ammattiryhmien työtaakan ja työn resursoinnin määrittelyssä.

Fysiikan tutkijoiden suunnattava katse uusiin avauksiin

Anita Westerback — 2012-11-07T13:12:01+02:00

Fysiikan tutkimuksen taso on Suomessa korkea ja tutkimuksen kenttä kattaa alan keskeiset kansainväliset tutkimusaiheet. Tutkimuksessa pitäisi kuitenkin myös pystyä uudistumaan ja löytämään uusia tutkimusaloja, todetaan alan tieteenala-arvioinnissa.

Tukea merialuesuunnittelun päätöksentekoon

Suvi Ruotsi — 2012-11-05T15:13:39+02:00

Merialueiden luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää koko ekosysteemille. Onnistuneet suojelutoimet edellyttävät tulevaisuuteen luotaavaa merialuesuunnittelua.

Tutkimuksen laadun vahvistaminen edellyttää valintojen tekemistä

Riitta Tirronen — 2012-10-11T16:07:08+03:00

Uusin suomalaisen tieteen tilaa ja tasoa analysoiva Tieteen tila 2012 -raportti osoittaa Suomen tieteen olevan hyvällä ja vakaalla tasolla. ”Tutkimus on meillä yleisesti hyvällä tasolla, lisäksi joillakin aloilla suomalaiset ovat selkeästi kansainvälistä huippua”, tiivistää Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila. Jatkossa tutkimuksen laadun vahvistaminen edellyttää kuitenkin entistä enemmän valintojen tekemistä.

Tutkimuksen laadun vahvistaminen edellyttää valintojen tekemistä

Riitta Tirronen — 2012-10-11T16:07:42+03:00

Kestävää turismia Keski-Amerikkaan

Juho Karjalainen — 2012-08-17T15:34:17+03:00

"Turismi on tärkein ulkomaanvaluutan lähde monelle kehittyvälle maalle, ja oikein tehtynä se voi parantaa maan oloja usealla sektorilla." Jussi Pakkasvirta, POLITOUR-tutkimushankkeen johtaja tietää mistä puhuu. Hän on nähnyt 1980-luvulla räjähdysmäisesti kasvaneen turismin vaikutuksen Keski-Amerikan maissa ja johtaa nyt monitieteistä tutkimusryhmää, jossa tutkitaan turismia ja sen vaikutuksia.

Luonto virkistää, elvyttää ja edistää terveyttä

Anita Westerback — 2012-08-17T11:30:46+03:00

Luonnon terveysvaikutukset on nostettu kuumaksi aiheeksi jo Euroopan kaupunkipolitiikkapapereissa. Suomen Akatemian rahoittamissa ASU-LIVE -tutkimusohjelman viheraluehankkeissa pyritään selvittämään, miten luontoympäristöt edistävät terveyttä tulevaisuuden asuinympäristöissä. Viheralueiden stressinpoisto-ominaisuuksia tutkitaan yhdessä japanilaisten kanssa.

Tulevaisuuden Suomessa sataa, tulvii ja myrskyää

Suvi Ruotsi — 2012-10-08T15:05:07+03:00

Ilmastonmuutos ei aiheuta Suomessa yhtä dramaattisia muutoksia kuin monessa muussa Euroopan maassa. Välimeren maat kuivuvat, mutta Suomesta vesi ei lopu tulevaisuudessakaan. Päin vastoin. Meillä ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa ensisijaisesti tulviin ja myrskyihin varautumista.

Eutanasian eettisyys pohdituttaa filosofeja

Anita Westerback — 2012-10-08T14:25:04+03:00

Jo vuosisatojen ajan ihmiskuntaa on askarruttanut ihmisen oikeus päättää omasta elämästään – ja sen loppumisesta. Ihmisten eliniän pidennyttyä huomattavasti aihe on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan ennen. Parhaillaan lääkärin avustaman itsemurhan eettisyyttä pohditaan Suomen Akatemian rahoittamassa Turun yliopiston filosofian laitoksen tutkimusprojektissa.

Puhtaamman ilman perässä

Juho Karjalainen — 2012-08-17T14:11:21+03:00

Ilmastontutkija Hanna Vehkamäki on juuri palannut lomareissulta Istanbulista. Turkin väestöltään suurimmassa kaupungissa hän näkee selvästi hyvän ja huonon ilman erot. Iso määrä saastetta ilmassa aiheuttaa paljon keuhkosairauksia.

Turvaton lapsuus vaikeuttaa työ- ja ihmissuhteita aikuisena

Anita Westerback — 2012-07-03T11:57:10+03:00

Perhesuhteilla on merkittävä vaikutus siihen, miten turvalliseksi lapset kokevat olonsa. Jos lapsuus on turvaton, sen vaikutukset näkyvät vielä aikuisiälläkin. Lapset pystyvät itsekin vaikuttamaan turvallisuuden tunteeseensa, mutta päävastuu siitä on aikuisilla.

Intuitiota voi tutkia ja kehittää

Suvi Ruotsi — 2012-06-26T13:38:03+03:00

Intuitio tunnustetaan nykyisin synnynnäiseksi, kehitettävissä olevaksi kyvyksi. Intuition hyödyntäminen voi avata luovan ajattelun kanavia, nopeuttaa innovatiivisia prosesseja sekä auttaa tunnistamaan tieteellisiin läpimurtoihin johtavia ideoita.

Metsänhoidolla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen

Riitta Tirronen — 2012-06-07T13:15:08+03:00

Metsällä on yllättäviä yhteyksiä ilmastonmuutokseen ja sen hillintään. Itä-Suomen yliopiston FiDiPro-hankkeessa tutkitaan ilmastotekijöiden ja maankäytön vaikutusta siihen, miten metsä- ja suoekosysteemit sitovat hiiltä tai vapauttavat sitä ilmakehään.

Suomalainen ekologian ja evoluutiobiologian tutkimus huippuluokkaa

Juho Karjalainen — 2012-06-15T12:34:37+03:00

Suomen Akatemian toteuttamassa ekologian ja evoluutiobiologian tieteenala-arvioinnissa Suomi saa erinomaiset arvosanat. ”Täällä tehdään monella ekologian ja evoluutiobiologian alalla loistavaa, kansainvälisellä tasolla merkittävää tutkimusta”, kiittelee professori Robert D. Holt, kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtaja.

Tiedeyhteisön tuki on jatko-opiskelijalle tärkeä

Mia Hemming — 2012-06-15T10:29:01+03:00

Jäsenyys tiedeyhteisössä auttaa jatko-opiskelijaa jaksamaan. Jäsenyys ei kuitenkaan ole itsestään selvä asia.

Vertais- ja asiantuntijapalaute tukee väitöstutkimuksen etenemistä

Mia Hemming — 2012-06-15T10:32:13+03:00

Tohtoriopiskelijoiden kokemukset tiedeyhteisöön kuulumisesta vaihtelevat. Kytkökset työelämään voivat vieraannuttaa tiedeyhteisöstä tai toisaalta käytännön työelämästä. Tiedeyhteisön merkitys väitöskirjan valmistumiselle on kuitenkin huomattava.

Suomalais-intialaisin voimin infektiotauteja vastaan

Riitta Tirronen — 2012-05-23T15:41:54+03:00

Suomalaistutkijat kehittävät parhaillaan yhdessä intialaisten kollegojensa kanssa uutta diagnostiikkaa dengue-kuumeen, trooppisten loissairauksien ja puutiaisaivokuumetta aiheuttavan TBE-viruksen havaitsemiseksi.

Pörssiyrityksissä valta keskittynyt miehille

Anita Westerback — 2012-06-07T12:34:50+03:00

Pörssiyritysten johtajien sukupuolen perusteella valta on Suomessa lähes yksinomaan keskittynyt miehille. Valtaa käytetään verkostoissa ja vallankäyttäjänä on pieni piiri, johon ei kovin moni nainen ole päässyt.
Katso videohaastattelu

Brasilian tiede kansainvälistyy laajalla vaihto-ohjelmalla

Vesa Varpula — 2012-05-23T14:07:57+03:00

Brasilian valtio on aloittanut Ciência sem Fronteiras (Science without Borders) -ohjelman, jonka kautta Brasilia lähettää lähivuosina huomattavan määrän korkeakouluopiskelijoita, tohtoriopiskelijoita ja nuoria tutkijoita ulkomaille. Tarkoitus on valita maan 120 parhaaksi luokitellusta korkea-asteen oppilaitoksesta 75000 stipendiaattia. Nämä stipendiaatit lähtevät ulkomaille valtion rahoituksella. Näiden lisäksi Brasilian hallitus toivoo yksityisen sektorin rahoittavan vielä 26000 stipendiaattia.

Paneelien arviot arvokasta palautetta tutkijalle

Riitta Tirronen — 2012-05-23T13:52:56+03:00

Akatemian tieteelliset toimikunnat päättävät siitä, mitkä tutkijoiden esittämät hankkeet pääsevät lopulta rahoituksen piiriin.

Tutkimus paneutuu vanhempien kouluvalintojen vaikutuksiin

Misme Yrjölä — 2012-04-19T16:41:22+03:00

Professori Hannu Simolan johtama suomalais-chileläinen perheiden koulutusstrategioita tutkiva hanke on mielenkiintoinen esimerkki nykypäivän kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. Suomalaiset ja eteläamerikkalaiset tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä selvittäessään tämän hetken maailmanlaajuisia koulutuspolitiikan trendejä.

Jo pieni vauva havainnoi, tulkitsee ja oppii

Anita Westerback — 2012-04-19T16:20:38+03:00

Akatemiatutkija Jukka Leppänen tutkimusryhmineen selvittää, miten lasten tarkkaavaisuus kehittyy ja miten poikkeamat voitaisiin havaita mahdollisimman varhain.

Tähtäimessä tehokas ja turvallinen lääkehoito

Terhi Pinomäki — 2012-03-13T11:53:26+02:00

Mikko Niemi tutkimusryhmineen selvittää, miten solukalvon kuljetusproteiinien perinnölliset erot vaikuttavat lääkeaineiden tehoon ja turvallisuuteen.

Paneelit erinomainen tapa arvioida hakemukset

Riitta Tirronen — 2012-03-13T13:48:05+02:00

Professori Nina Wedell pitää tutkimusrahoitushakemusten arviointia kansainvälisissä paneeleissa erinomaisena käytäntönä. ”Se on paras tapa käsitellä tutkijoiden hakemuksia, ja lisäksi se on erittäin oikeudenmukainen. Tutkijoiden ei tarvitse olla huolissaan siitä, etteivätkö heidän hakemuksensa tulisi hyvin käsiteltyä ja arvioitua”, Wedell sanoo. Hän toimi paneelin puheenjohtajana biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan hakemusarvioinnissa.

Miten vähemmistöjen oikeudet toteutuvat Suomessa

Maarit Leppä — 2012-03-13T13:21:27+02:00

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa on selvitetty muun muassa sitä, miten vähemmistöjen oikeudet toteutuvat Suomessa ja mitkä ovat toteutumisen esteitä. Videohaastattelussa tutkija Reetta Toivanen.

Yhdessä lukeminen kehittää mieltä ja kieltä

Terhi Pinomäki — 2012-03-13T11:37:38+02:00

Vanhempien ja lasten yhteiset satuhetket eivät ole vain mukava yhdessäolon tapa. Satujen lukemisella ja niistä keskustelulla on vaikutusta myös kuullun ymmärtämiseen, kielen kehitykseen ja oppimistaitoihin. Tutkimuksen avulla voidaan tukea näiden taitojen kehitystä.

Syyskuun hakemukset nyt paneelien käsittelyssä

Anita Westerback — 2012-01-26T15:19:52+02:00

Suomen Akatemian syyskuun hakuun tulleet tutkijoiden hakemukset ovat parhaillaan arviointipaneelien käsittelyssä. Helsinkiin kokoontuneet kansainväliset asiantuntijat arvioivat Akatemiaan tulleet hakemukset, laativat niistä lausunnot ja antavat kullekin hakemukselle pisteet. Tammi-maaliskuussa paneelityöskentelyyn osallistuu satoja arvioitsijoita eri puolilta maailmaa.

Keskiajalta perspektiiviä nykypäivän ihmisoikeuskeskusteluun

Terhi Pinomäki — 2012-02-20T11:32:20+02:00

Eduskuntavaalit nostivat esiin maahanmuutto- ja kielikysymykset. Presidentinvaalien toisella kierroksella keskusteltiin Kiinan ja Venäjän poliittisesta tilanteesta. Arabikevät todisti sosiaalisen median mahdin poliittisen vaikuttamisen kanavana. Näillä kaikilla on yhteinen nimittäjä: ihmisoikeudet.

Molekyylikuvantaminen paljastaa sydäntautien syntymekanismin

Misme Yrjölä — 2012-02-20T11:31:54+02:00

Sydän- ja verisuonitaudit pitävät kärkipaikkaa suomalaisten kuolinsyytilastoissa vuodesta toiseen. Tautien syntymekanismeja ja diagnostiikkaa tutkitaan Suomen Akatemian verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikössä.

Kunnianhimoinen kansainvälisyys

Saila Seppo — 2012-01-18T16:58:11+02:00

Egyptiläinen tutkija lähti noin 2750 eaa tuntemattomaan Itä-Afrikkaan. Tutkimusmatkailijat etenivät rohkeasti ja mielettömän tiedonjanoisina. Nykyihminen voi tutkia maailmaa internetin välityksellä. Tietokone ei kuitenkaan ole maailma, sillä esimerkiksi Brasilian lämpö tai ihmisten välittömyys ei välity kaapeleita pitkin. Koneella kopissa työskentely on liian turvallista seikkailuja hakevalle kunnianhimoiselle tutkijalle.

Bensiinin korvaajia kehitetään jätteistä

Harriet Öster — 2012-01-16T14:47:45+02:00

Tulevaisuuden liikennepolttoaineet voivat hyvinkin olla biopohjaisia tuotteita, joita on valmistettu jätteistä, teollisuuden sivuvirroista ja kaatopaikkakaasuista. Suomen Akatemian Kestävä Energia -tutkimusohjelmassa on lupaavin tuloksin tutkittu sekä nestemäisten että kaasumaisten liikennepolttoaineiden valmistusta jätteistä.

Tutkimus tähtää rokotteeseen reumaa vastaan

Riikka Söderlund — 2012-01-16T14:19:17+02:00

FiDiPro-professori Rikard Holmdahl tutki viisivuotisena professuurikautenaan kroonisten tulehdusten ja autoimmuunitautien mekanismeja. Suomen Akatemian rahoittama FiDiPro-kausi on nyt päättymässä, mutta hyvään vauhtiin päässyt tutkimus jatkuu.

Bakteerit ja virukset taitavia hämäämään elimistöä

Sanna Korhonen — 2012-01-16T13:18:57+02:00

Ihmisen puolustusmekanismit -huippuyksikön tutkimuskohteena on virusten, bakteerien ja syöpäsolujen toiminta sekä ihmisen puolustusmekanismit. ”Tavoitteenamme on selvittää virusten, bakteerien ja syöpäsolujen liikkumismekanismeja ja sitä, miten normaalisti toimiva ihmisen puolustusjärjestelmä pystyy tekemään ne toimintakyvyttömiksi”, kiteyttää yksikön johtaja, professori Sirpa Jalkanen.

Varhaisella murrosiällä on yhteys aikuisiän sairauksiin

Anita Westerback — 2011-11-28T12:03:44+02:00

Varhainen murrosikä on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua aikuisiän diabetekseen ja muihinkin vakaviin sairauksiin. Pelkät geenit eivät meitä sairastuta, vaan sairastuminen vaatii lähes aina riskitekijöiden kasautumista. Varmuus geenien yhteydestä saadaan vasta vuosien kuluttua.

Esitys uudeksi Horizon 2020 -ohjelmaksi valmistunut

Riitta Tirronen — 2011-12-09T11:29:17+02:00

Euroopan komissio on saanut valmiiksi esityksen uudesta tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusohjelmasta. Horizon 2020 korvaa aikaisemmat tutkimuksen puiteohjelmat ja kokoaa EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen yhden ohjelman alle. Ohjelman budjetiksi esitetään 80 miljardia euroa.

Ajankuva heijastuu johtajuuteen

Liisa Tanninen — 2011-11-29T11:06:25+02:00

Akatemiatutkija Heli Valtonen on perehtynyt lukuisien yritysjohtajien sielunmaisemaan ja käsityksiin johtamisesta. Häntä kiinnostaa selvittää, millaisia mielikuvia johtajuudesta, yritystoiminnasta ja johtajan ominaisuuksista he tuottavat omissa muistelmissaan ja elämäkerroissaan.

Biotalous tulee – miten tiede ja teknologia vastaavat?

Anne-Christine Ritschkoff — 2011-10-28T15:54:35+03:00

Kestävä kehitys, puhdas vesi ja luonnonvarat ovat yhä kasvavan kansallisen ja globaalin kiinnostuksen kohteena. Ilmastomme lämpenee ja luonnonvarojen käyttö lisääntyy, mikä johtaa myös kielteisten ympäristövaikutusten kasvuun. Kilpailu puhtaasta vedestä, energiasta ja raaka-aineista kiihtyy maailmanlaajuisesti.

Tutkimuskohteena yli viisikymppisten yrittäjyys

Anita Westerback — 2011-10-28T15:36:53+03:00

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden tutkimusyksikkö TSE Entren akatemiatutkija Teemu Kautosen edessä on mielenkiintoinen ja samalla erittäin ajankohtainen tutkimus. Kautonen tutkii vanhemman iän yrittäjyyttä, sen ominaispiirteitä, laajuutta sekä yhteiskunnallista merkitystä. Ajankohtaiseksi aiheen tekee sekä väestön ikääntyminen että epävarma taloustilanne.

Tapio Lokille ja Mikko Salolle tämän vuoden Akatemiapalkinnot

Anita Westerback — 2011-10-28T11:44:37+03:00

Akatemiapalkinnot yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tieteellisestä rohkeudesta on myönnetty tänä vuonna Tapio Lokille ja Mikko Salolle. Lokki on eturivin akustiikan tutkijoita, jonka työn ansiosta esimerkiksi konserttisalien akustiikkaa voidaan ymmärtää paremmin. Salo on monipuolinen matemaatikko, joka tutkii inversio-ongelmia etenkin lääketieteellisen kuvantamisen ja seismologian alueilla. Molemmat palkitut ovat akatemiatutkijoita.

eTiede muuttaa tapaa tehdä tutkimusta

Riitta Tirronen — 2011-10-13T15:56:30+03:00

Tietotekniikkaa, tietoverkkopohjaisia yhteistyömuotoja ja uusia laskennallisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntävä eTiede on nopeasti mullistanut tieteenteon käytäntöjä eri tutkimusaloilla. ”Meneillään on iso tutkimuksen ekosysteemin ja tieteen prosessien muutos, joka näkyy myös tutkijantyössä”, professori Carole Goble kuvaili pohjoismaisessa eScience-konferenssissa Helsingissä.

Muistisairaat jätetään toimintaa tukevien teknologioiden ulkopuolelle

Riikka Söderlund — 2011-09-21T10:48:17+03:00

Suomessa lievää muistisairautta sairastaa noin 35 000 ihmistä ja keskivaikeaa tai vaikeaa 85 000 ihmistä. Yleisimmin muistisairauksia ilmenee yli 75-vuotialla, mutta työikäisinä sairastuneitakin on vajaa 10 000. Joka neljännellä 85-vuotiaalla on jokin muistisairaus.

Jännitys siirtyy pelilaudalta ruudulle

Liisa Tanninen — 2011-09-21T12:00:54+03:00

Suomalaiset ovat pelikansaa, joka nauttii Afrikan tähden, Angry Birdsin ja veikkauspelien jännityksestä ja haasteesta. Yhä useampi pelaa verkossa joko satunnaisesti tai säännöllisesti. Professorit Raine Koskimaa Jyväskylästä ja Frans Mäyrä Tampereelta ovat mukana alan uusia uria aukovissa tutkimuksissa.

Julkisuus tuli osaksi musiikin kuuntelua

Tea Kalska — 2011-09-21T11:41:34+03:00

Ihmiset ovat valmiita näkemään paljon vaivaa esitelläkseen musiikkimakuaan sosiaalisessa mediassa. ”Nykyään julkisuus on tullut uudella tavalla osaksi musiikin kuuntelua”, kertoo tutkija Lassi A. Liikkanen Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITistä. Teknologisesti välittyneen musiikin kuuntelua eri aikakausilla on tutkittu Suomen Akatemian MOTIVE-tutkimusohjelman Musiquitous-hankkeessa.

Kieli syntyy vuorovaikutuksessa

Riitta Tirronen — 2011-09-21T11:02:04+03:00

Kieltä ja kielenkäyttöä on aiemmin tutkittu pääosin kirjallisessa muodossa. Samalla kun tutkijoiden kiinnostus perehtyä puhuttuun kieleen ja kielen käyttöön eri vuorovaikutustilanteissa on kasvanut, käsitys kielestä on muuttunut.

Virtuaalitilat tukevat luovaa yhteistyötä kouluissa ja yrityksissä

Anita Westerback — 2011-08-24T12:18:14+03:00

Kun Siltamäen ala-asteen oppilaille annettiin kannettavat tietokoneet ja yhteisöllinen virtuaalitila koulumusikaalin käsikirjoittamista varten, oli vastaanotto innostunut.

Kiinnostus numeroihin näkyy jo pienissä lapsissa

Markus Lintu — 2011-08-24T11:28:54+03:00

Jotkut lapset ovat pienestä pitäen kiinnostuneita numeroista: he saattavat laskea lelujaan tai vaikkapa päälle puettavien vaatteiden lukumäärää. Lasten taipumusta kiinnittää huomiota lukumääriin on tutkittu Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa.

Kymmenen sukupolven arki on tarinoita täynnä

Tea Kalska — 2011-08-24T11:38:15+03:00

Maire, nykyään vanha rouva, saapui 1950-luvulla miehensä ja seitsemän lapsensa kanssa Kanadan Thunder Bayn juna-asemalle. Perheellä ei ollut yhtään rahaa, he eivät tunteneet ketään paikallista eivätkä puhuneet maan kieltä. Mairen ja hänen perheensä tarina on osa akatemiatutkija Antti Häkkisen työtä. Häkkinen tutkii Suomen Akatemian rahoituksella kymmenen sukupolven historiaa 1700-luvun alusta tähän päivään.

Kilpikonna näyttää kilpensä

Riitta Tirronen — 2011-08-24T09:27:55+03:00

Professori Scott Gilbert on viime vuosina uppoutunut tarmolla kilpikonnan kehityksen ja evoluution tutkimukseen. Tuloksena on ollut runsaasti uutta tietoa muun muassa kilpikonnan kilven kehitystä säätelevistä mekanismeista ja kehitysbiologian lainalaisuuksista yleensä.

Tutkimustieto pääsee hyötykäyttöön palveluinnovaatioissa

Reetta Mikkola — 2011-06-14T14:43:39+03:00

"Tieteen on kohdattava maailman isot ja häijyt ongelmat. Ne ovat myös aitoja haasteita tutkimukselle. Me tutkijat olemme olemassa ihmisiä ja yhteiskuntaa varten", toteaa innovaatiotoiminnan tutkimusprofessori ja Jyväskylän yliopistossa toimivan Agora Centerin johtaja Antti Hautamäki.

Ydinvoima-ammattilaisille on kysyntää

Liisa Tanninen — 2011-06-14T15:22:04+03:00

Syksyllä käynnistyvässä Ydintekniikan ja radiokemian tohtoriohjelmassa koulutetaan uusia ydinalan osaajia Suomeen. Kysyntää heille riittää niin teollisuudessa kuin tutkimuksen alalla. Koulutuksen yhtenä rahoittajana on Suomen Akatemia.

Afrikan vesihuollon Akilleen kantapää on pula asiantuntijoista

Riitta Tirronen — 2011-06-14T11:58:26+03:00

Afrikan maiden vesihuolto kaipaa kipeästi alan osaajia. Vesihuoltojärjestelmien rakentaminen ja erityisesti ylläpito edellyttää korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, joiden koulutukseen ei kuitenkaan ole riittävästi resursseja.

Huippuyksikössä avataan virusten salat

Anita Westerback — 2011-05-11T12:53:59+03:00

Virusten tunteminen ja tieto niiden määrän rajallisuudesta tekee mahdolliseksi virusten torjumisen ja niiden hyödyntämisen. Viruksia hyödynnetään jo nyt elintarviketeollisuudessa. Professori Dennis Bamford kertoo lisää aiheesta videohaastattelussa.

Älymateriaalit kommunikoivat käyttäjän kanssa

Anita Westerback — 2011-05-27T13:06:38+03:00

Suomen Akatemian funktionaalisten materiaalien huippuyksikkö tutkii älypaperia, jonka avulla esimerkiksi veriarvojen mittaukset voitaisiin hoitaa omin avuin ilman käyntiä lääkärin pakeilla. Katso videohaastattelu

Jätteistä polttoainetta

Riikka Söderlund — 2011-05-10T12:53:48+03:00

Tampereen teknillisellä yliopistolla tehdään kirjaimellisesti rahaa roskasta, sillä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa tavoitteena on valmistaa teollisuuden jätemateriaalista liikenteen polttoaineeksi sopivaa butanolia. Muutama mutka on kuitenkin vielä oikaistava, ennen kuin tutkimustuloksia saadaan tankkiin.

Diagnostiikkaa suomalais-intialaisittain

Riikka Söderlung — 2011-05-10T12:51:04+03:00

Suomen Akatemia tukee suomalaisen tiedeyhteisön ja intialaisen tutkimusmaailman välistä vuoropuhelua hankeyhteistyön avulla. Hankerahoituksen tavoitteena on tukea pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä, tutkijaliikkuvuutta sekä yhteistyöverkostojen syntymistä ja vahvistumista.

Arviointipaneelit: hakemukset selkeämmiksi

Riitta Tirronen — 2011-04-28T15:18:32+03:00

Suomen Akatemian lokakuun hakuun saapuneiden hakemusten yleinen taso oli kansainvälisten arvioitsijoiden mielestä keskimäärin hyvä, mutta kehittämiskohteitakin havaittiin. Erityisesti toivottiin, että hakemukset olisivat rakenteeltaan yhdenmukaisempia ja selkeämpiä.

Harpilla ja viivaimella Viksu-voittoon

Tea Kalska — 2011-04-15T16:15:17+03:00

Maunulan matematiikkalukion oppilas Sakke Suomalainen selaili Helsingin yliopiston matematiikan laitoksen kandintöiden aiheita ja kiinnostui vanhasta Mohrin-Mascheronin lauseesta. Harppiin ja viivaimeen tarttuminen kannatti, sillä vuotta myöhemmin kevään abiturientti vastaanotti klassisen geometrian tutkimustyöllään lukiolaisten Viksu-tiedekilpailun kansallisen sarjan voiton

Syöpätutkimusta seeprakalan alkiolla

Tea Kalska — 2011-04-15T16:36:13+03:00

Seeprakalan alkiot ja syöpätutkimus eivät kuulu jokaisen lukiolaisen elämään, mutta 18-vuotiaalle Jaana Tuomiselle ne toivat lukiolaisten Viksu-tiedekilpailun kansainvälisen sarjan voiton. Tikkurilan lukion IB-linjalla opiskeleva Jaana tutki tp53-geenin merkitystä UV-altistuksen aiheuttaman DNA-vaurion korjaamisessa seeprakala-alkioiden varhaiskehityksessä.

Pikatie matematiikasta sovelluksiin

Riitta Tirronen — 2011-04-15T16:16:20+03:00

Matemaattisten inversio-ongelmien ratkaisut taipuvat moneen: ne sopivat niin lääketieteellisen kuvantamisen kehittämiseen, tähtitieteen tutkimukseen kuin teollisuuden materiaalien testaukseen. ”Inversio-ongelmien tutkimus on pikatie matemaattisista ideoista sovelluksiin ja päinvastoin”, Inversio-ongelmien huippuyksikköä johtava professori Lassi Päivärinta kuvaa.

Sosiaalinen media poliittisena portinvartijana

Anita Westerback — 2011-03-17T13:51:21+02:00

Sosiaalinen media on uusi tapa viestiä ja vaikuttaa verkossa, esimerkiksi Facebookissa tai muilla ahkerasti käytetyillä sivustoilla. Poliittisesti merkittäväksi sosiaalisen median tekee se, että ihmiset ottavat sen kautta kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Näyttöperustaiseen tiedepolitiikkaan – rankingeista ratingeihin

Anita Westerback — 2011-03-17T17:24:21+02:00

Näyttöperustaisen yliopisto- ja tiedepolitiikan itsestään selviä lähtökohtia ovat kansainvälisessä tiedeyhteisössä laadukkaaksi noteerattu tutkimus sekä näytöt opetuksen laadusta ja tuloksellisuudesta.

Monikulttuurisuutta avataan sosiologian ja historian avulla

Riikka Söderlund — 2011-03-17T17:00:34+02:00

Monikulttuurisuutta ja siirtolaisuutta pitkään tutkinut Peter Kivisto jatkaa parhaillaan tutkimustyötään FiDiPro-professorina Turun yliopistossa. Kansainvälisesti tunnustettu amerikkalaistutkija hahmottelee nyt teoreettista kokonaiskäsitystä monikulttuurisuudesta ja vahvistaa samalla alan opetusta Suomessa.

Kärpäset auttavat evoluution selvittämisessä

Liisa Tanninen — 2011-02-23T13:38:45+02:00

Kymmenet tuhannet kärpäset pörisevät purkeissa Ylistönrinteen laboratoriossa Jyväskylän yliopistossa. Drosophila montana -kärpäslajin yksilö päätyy professori Anneli Hoikkalan mikroskoopin alle akatemiatutkija Heli Siitarin seuratessa vieressä.

Yhden jäte on toisen raaka-aine: kuonasta kelpo hiilinielu

Harriet Öster — 2011-02-23T15:37:19+02:00

Kun teollisuustuotanto suunnitellaan kestäväksi ja tarkastellaan suurina kokonaisuuksina, yhden teollisuuden alan jäte voi muuttua toisen alan raaka-aineeksi. Näin ajatellen esimerkiksi terästeollisuuden masuunikuonaa voisi käyttää hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Parhaimmassa tapauksessa sitomisreaktion tuotteesta voisi jalostaa paperiteollisuuden käyttämää päällysteainetta.

Ilmastonmuutos on vain osa laajempaa globaalimuutosta

Harriet Öster — 2011-02-04T15:10:22+02:00

Hiilidioksidipäästöt ja ilmastonmuutoksen ilmenemät ovat viime vuosikymmenen aikana kehittyneet jopa pahimpia skenaarioita huonompaan suuntaan. Ilmastonmuutos on kaiken lisäksi vain globaalimuutosten jäävuoren huippu. Globaalimuutoksiin vaikuttavat useat muutkin tekijät, kuten tehostunut maankäyttö ja elonkehän monimuotoisuuden köyhtyminen.

Suomalaisissa on intoa ja uteliaisuutta kieliin

Liisa Tanninen — 2011-01-25T17:02:48+02:00

”Englanti globaalina kielenä on mielenkiintoinen ja varsin erityinen kieli. Välillä käydään varsin tunteikastakin kiistelyä ’oikeasta’ englannin kielestä. Valtaosa maailman englannin puhujista puhuu sitä kuitenkin vieraana kielenä ja mielestäni pragmaattinen kielitaito eli se, että pystyy toimimaan erilaisissa tilanteissa asianmukaisella tavalla, on tärkeintä, ”professori Sirpa Leppänen pohtii.

Nykyenglanti on vuorovaikutuksen tulos

Riitta Tirronen — 2011-01-25T16:52:08+02:00

”Kielen muutos on kielentutkijalle tärkeä tutkimuskohde. Yhteiskunta ja ihmisten elämä näkyy kielessä ja toisin päin: kieli muuttaa ihmistä ja yhteiskuntaa”, tiivistää akatemiaprofessori Terttu Nevalainen. Hän johtaa Englanninkielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tutkimuksen huippuyksikköä.

EU uudistaa tiedepolitiikkaansa

Riitta Tirronen — 2011-01-11T16:24:38+02:00

EU vauhdittaa Euroopan tutkimusta ja innovaatioiden kehittämistä aloitteellaan innovaatiounioniksi. Osana EU2020-strategiaa toteutettavan innovaatiounionin tavoitteena on saada Eurooppa jälleen kasvu-uralle kehittämällä tietopohjaisia investointeja ja edistämällä tutkimustiedon käyttöä yhteiskunnassa. Myös Euroopan tutkimusalueen ERAn rakentamista kiirehditään.

Suomi demokraattisimmillaan 1960-80-luvuilla

Riikka Söderlund — 2010-11-24T11:07:49+02:00

Näemme mielellämme kotimaamme demokratian tyyssijana ja korruptiosta vapaana tasa-arvoisena lintukotona. Turun yliopistossa osana Valta Suomessa –tutkimusohjelmaa tehdyt tutkimukset kuitenkin lyövät säröjä idylliin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren ekosysteemiin

Riitta Tirronen — 2010-11-23T16:15:16+02:00

Ilmastonmuutoksella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin. Tutkijat uskovat, että ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa näkyä meressä mikrobiologisina muutoksina, esimerkiksi sen bakteerilajistossa.

Syvällistä tietoa teollisuuden prosesseista

Riitta Tirronen — 2010-11-23T14:56:12+02:00

Teollisuuden prosesseille asetetut ympäristövaatimukset sekä huoli raaka-aineiden riittävyydestä ovat tehneet prosessikemian tutkimuksesta yhden tämän hetken ajankohtaisimmista tutkimusalueista. Åbo Akademissa toimiva Prosessikemian huippuyksikkö yhdistää alan tutkimuksessa ainutlaatuisella tavalla kemian ja kemian tekniikan tutkimuksen.

EU:n tutkimusrahoituksen byrokratiaa halutaan vähentää

Riitta Tirronen — 2010-10-25T12:05:51+03:00

Monet tutkijat pitävät EU:n tutkimusrahoituksen hakemista ja hallinnointia niin työläänä, että eivät osallistu rahoitushakuihin. EU:ssa on parhaillaan menossa varainhoitoasetuksen uudistus, jonka odotetaan helpottavan myös tutkimusrahoitukseen liittyvää hallinnointia.

Poliittisen vallan kyseenalaistajat

Reetta Mikkola — 2010-10-22T12:36:16+03:00

”Naisjohtajat eivät ole merkki sukupuolineutraalista kulttuurista. Mutta ei ole sattuma, että Suomessa on naisia maan johdossa. Meillä on sen suhteen vahva historia. Naisasialiikkeet ovat tehneet paljon töitä. Ja töitä riittää edelleen”, akatemiaprofessorina vuoden alussa aloittava Tuija Pulkkinen sanoo.

Näkemysten törmääminen on parlamentarismia parhaimmillaan

Reetta Mikkola — 2010-10-22T12:20:08+03:00

”Käsitteitä tutkimalla pääsee eroon naiivista tosiasiauskosta. Asiat ovat kiistanalaisia, eikä meillä ole niiden ratkaisemiseksi tiettyjä reseptejä. Parlamentti on puheen ja debatin paikka, jossa tapahtuu kiistojen käsittelyä”, toteaa akatemiaprofessori Kari Palonen. Hän johtaa Jyväskylän yliopistossa Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksikköä.

Lasten iloa unohtamatta

Katri Koskela — 2010-09-22T17:14:05+03:00

”Tämä on hyvin tässä ajassa kiinni oleva, yhteiskunnallinen ja poikkitieteellinen ohjelma”, kuvailee ohjelmapäällikkö Jukka Reivinen Suomen Akatemian SKIDI-KIDS-nimellä kulkevaa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusohjelmaa, joka käynnistyi alkuvuodesta. ”Aihe kiinnostaa tutkijoita juuri nyt. Se on myös aihe, jotka kaikki tavallisista kansalaisista poliitikoihin pitävät tärkeänä, ja johon liittyy hyvin tunnepitoisia elementtejä”, Reivinen kuvailee.

Taide murtaa rooleja lastensuojelussa

Katri Koskela — 2010-09-22T16:01:00+03:00

”Huostaan otetuista lapsista Suomessa ei ole riittävästi tietoa”, sanoo tutkija Päivi Känkänen. Huostaanottojen määrä on viime vuosina kasvanut, ja asiakkuus alkaa yhä useammin vasta murrosiässä. Tilanteet pääsevät yhä useammin kriisiytymään niin, ettei vaihtoehtoja huostaanotolle pystytä etsimään.

Valta soluttautuu meihin julkisuuden kautta

Katri Koskela — 2010-08-11T11:27:58+03:00

”Ihmiset ovat sitä vallan alaisempia, mitä vapaampia he tuntevat olevansa”, toteaa professori Mikko Lehtonen. Hän on mukana Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelmassa.

Laskennallinen tiede avuksi monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämiseen

Riitta Tirronen — 2010-08-10T16:34:29+03:00

”Laskennallisten mallien avulla voidaan perehtyä sellaisiin monimutkaisiin ilmiöihin, joita pelkästään kokeellisen tai teoreettisen tutkimuksen avulla olisi vaikea tutkia”, ohjelmapäällikkö Pentti Pulkkinen sanoo. Hän koordinoi Akatemian uutta Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelmaa.

Mallintamalla uutta tietoa fuusioreaktorista

Riitta Tirronen — 2010-08-10T16:22:54+03:00

Fuusioenergiasta odotetaan ratkaisua maailman energiaongelmiin. Suomalaistutkijat selvittävät parhaillaan, miten fuusioreaktorin seinämä kestäisi äärimmäisiä olosuhteita rikkoutumatta. Tutkimustieto aiheesta on keskeisellä sijalla, kun ensimmäistä koereaktoria ITERia rakennetaan kansainvälisellä yhteistyöllä Etelä-Ranskaan. (Kuva: Jyrki Hokkanen, CSC)

Hankalan ihanaa elämää perheen kanssa

Liisa Tanninen — 2010-06-17T12:40:24+03:00

Pikkulapsiperheiden arki on vaihtelevaa ja kiireistä. Vanhemmat elävät monen asian leikkauspisteessä. Päivähoidon rooli on keskeinen perheen elämässä ja luottamus hoitopaikkaan on tärkeää.

Fotoniikkaa nanomittakaavassa

Riitta Tirronen — 2010-06-17T11:53:54+03:00

”Tutkimusohjelmilla voidaan suunnata rahoitusta ajankohtaisille aloille ja luoda mahdollisuuksia tutkimusryhmien väliselle yhteistyölle. Nuorille tutkijoille ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden verkottumiseen”, professori Päivi Törmä sanoo.

Kylmäfysiikkaa elektronisilla nanojäähdyttimillä

Riitta Tirronen — 2010-05-28T15:49:00+03:00

Nanorakenteita ja nanomittakaavan tekniikkaa voi hyödyntää myös jäähdytystekniikoiden kehittämisessä. ”Vaihtoehtoisten jäähdytystekniikoiden tutkiminen ja kehittäminen on ajankohtaista, koska nykyisin jäähdyttämiseen käytössä oleva nestemäinen helium on paitsi kallista myös katoava luonnonvara”, perustelee nanojäähdyttimiä kehittävä professori Jukka Pekola.

Kohti kestävämpiä materiaaleja

Tiina Raivo — 2010-05-27T15:18:47+03:00

Professori Kai Nordlund tutkii atomitasolla materiaalien ominaisuuksia. Ennen kaikkea Nordlundia kiinnostaa, mitä materiaaleissa tapahtuu, kun niihin kohdistuu säteilyä. Näin voidaan selvittää, miten aineen ominaisuudet muuttuvat.

Yritysten arvoverkostojen tutkimus palvelee liike-elämää

Anita Westerback — 2010-05-03T17:50:45+03:00

Viimeisten kymmenen vuoden aikana yritysten muodostamat verkostot ovat nousseet keskeisiksi tekijöiksi liiketoiminnassa. Perinteisen tuotantoketjun sijaan monimutkaisemmat arvoverkostot säätelevät kumppanuussuhteita ja yritysten menestystä. Myös liiketoiminnan tutkimuksessa on siirretty painopistettä verkostojen ymmärtämiseen.

Nanohiili taipuu uusiksi materiaaleiksi

Riitta Tirronen — 2010-05-04T10:55:15+03:00

Nanohiilitutkimusta tehdään parhaillaan kiivaasti eri puolilla maailmaa. Eikä ihme, onhan tutkimuksen tuloksena kehitettäville materiaaleille luvassa lukuisia sovelluksia erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Suomessa alan tutkimus on hyvässä vauhdissa. (Kuva: Jyrki Hokkanen, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus)

Teemahaastatteluin uutta tietoa anoreksiasta paranemisesta

Riitta Tirronen — 2010-04-20T16:41:23+03:00

innostus anoreksiasta paranemiseen sai Siniriikka Ventelän ja Eveliina Tahvanaisen perehtymään aiheeseen Viksu-tiedekilpailussa. Työ toi heille voiton kilpailun kansallisessa sarjassa.

Uusi perspektiivi tutkijan uraan

Riitta Tirronen — 2010-04-20T16:32:26+03:00

Viksu-tiedekilpailun kansainvälisen sarjan voittaja Salli Antila, 18, sai kipinän aineiden rakennetutkimukseen vierailtuaan viime keväänä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä.

Työntekijöiden hyväksyntä tuo tehokkuuden

Anita Westerback — 2010-03-23T11:56:30+02:00

Innovatiivinen toiminta mielletään usein uudeksi ja paremmaksi tavaksi tehdä jokin tuttu asia. Työelämässä hyväksi innovaatioksi koetaan muutos, joka lisää tuottavuutta ja tehokkuutta. Usein tarkastelussa unohtuu työntekijöiden oma arvio siitä, lisääkö uudistus tehokkuutta tai mielekkyyttä työelämässä.

ESF:n ohjelmat tutkijalähtöisiä

Anita Westerback — 2010-02-18T09:40:10+02:00

Suurin osa aloitteista Euroopan tiedesäätiön uusiksi tutkimusohjelmiksi tulee tutkijakentältä. Hyvä esimerkki oli ruoan turvallisuutta kartoittanut tutkimusprojekti, joka paisuikin varsin kattavaksi. Näin sanoo vastikään Euroopan tiedesäätiön määräaikaisesta virasta Suomeen palannut tohtori Arja Kallio.

Nutrigenetiikka avaa tietä yksilöllisille ravitsemussuosituksille

Riitta Tirronen — 2010-03-23T11:22:22+02:00

Elintapojen ja perimän yhteyksiä tutkimalla saadaan uutta tietoa suomalaisten terveydestä ja sairastuvuudesta. Uusi tutkimustieto voi tulevaisuudessa avata mahdollisuuksia jopa yksilöllisten elintapasuositusten laatimiseen.

Tutkijat vuorovaikutukseen yhteiskunnan kanssa

Anita Westerback — 2010-02-18T18:23:42+02:00

Terveyden tutkimuksen toimikunnan uusi puheenjohtaja Tuula Tamminen kannustaa tutkijoita osallistumaan reippaammin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen. ”Koulutuksen ja tutkimuksen kautta syntyvä uusi tieto pitää saada yhteiskunnan käyttöön”, hän korostaa.

Vähemmän hankkeita, isompia rahoituksia

Anita Westerback — 2010-02-18T18:07:30+02:00

- Yleisten määrärahojen jaossa toimikunta onnistui hyvin. Hakemusten laatuun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ja vain aivan parhaat hankkeet rahoitettiin. Rahoitettujen hankkeiden määrä laski, mutta rahoitetuksi tuli isompia konsortioita, Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Erkki Oja summaa kulunutta kolmivuotiskautta.

Rahoitusta kokeneimmille tutkijoille

Anita Westerback — 2010-02-18T17:34:56+02:00

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta painotti vuoden vaihteessa päättyneellä toimikaudella kokeneista tutkijoista koostuvien ryhmien rahoittamista. Samalla pyrittiin turvaamaan hankkeille riittävä rahoitus.
- Tavoitteena oli rahoittaa tutkimushankkeita anotulla summalla, siksi toimikunnan myönnöt olivat viime kaudella varsin suuria, biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana jatkava Paavo Pelkonen sanoo.

Tutkijoiden ääntä kuunneltava

Anita Westerback — 2010-02-18T16:51:37+02:00

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan uusi puheenjohtaja Aila Lauha pitää ajatusta uudesta kansallisesta tiedestrategiasta mielekkäänä, sillä strategista näkemystä tarvitaan myös tiedemaailmaan.
- On perusteltua, että pitkälti julkisin varoin ylläpidetty tiede palvelee yhteiskuntaa ja että tutkimuksella on vaikutusta ympäröivään maailmaan.

Oppiminen on elinikäinen prosessi

Anita Westerback — 2010-02-19T10:29:07+02:00

Oppimisprosessin tutkimuksella on iso rooli nykyisen koulutus- ja työelämän ymmärtämisessä ja kehittämisessä. Suomen Akatemia tukee kansainvälistä tutkimusta, joka tuo uusia näkökulmia aiheeseen.

BONUS-päivä aktivoi tiedeyhteisön ja päätöksentekijät Itämeren alueella

Anita Westerback — 2010-02-05T12:37:51+02:00

Suomen Akatemia ja BONUS EEIG järjestävät 9.2.2010 BONUS-päivän, joka kokoaa yhteen tutkijoita ja tutkimustiedon käyttäjiä Itämeren alueelta. Pääteemana on kysymys siitä, kuinka tutkimustieto tukee poliittista ja taloudellista päätöksentekoa Itämeren suojeluun liittyvissä asioissa. Seminaari valmistelee kannanotot seuraavana päivänä 10.2. pidettävää Baltic Sea Action Summit -huippukokousta varten.

Tehokkaat menetelmät seulovat tietoa datamerestä

Anita Westerback — 2010-01-29T13:03:07+02:00

Entä jos saisimme jo synnytyslaitokselta mukaamme muistitikun, johon koko perimämme on tallennettu? Tulevaisuudessa tämä ja moni muu bioinformatiikan kehityskulku saattaa olla arkipäivää. Algoritmisen data-analyysin huippuyksikössä luodaan yhä tehokkaampia laskentamenetelmiä uusien sovellusten pohjaksi. Apuna ovat CSC:n järeät tietokoneet.

Työn ja hyvinvoinnin tutkijakoulu ulottuu Suomen rajojen ulkopuolelle

Anita Westerback — 2010-01-28T17:10:14+02:00

Jo puolet vuosittain valmistuvista uusista tohtoreista saa ohjausta tutkijakoulussa. Tutkijakoulu on ponnistuslauta myös tutkijanuralle. Työn ja hyvinvoinnin tutkijakoulu perustettiin vuonna 2003 seitsemän suomalaisen yliopiston yhteishankkeena ja sitä koordinoi Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitos.

Tietoa muistista ja tarkkaavaisuudesta suomalais-kiinalaisella yhteistyöllä

Anita Westerback — 2010-01-27T13:33:41+02:00

Aivot ovat kiehtova ja monimutkainen elin, joka saa meidät pohtimaan olemassaoloamme ja muistamaan menneet hetket. Mitä tapahtuu aivoissamme, kun teemme muistitehtäviä ja mitä tapahtuu, jos suoritustamme häiritään?

Suomalaisjohtoinen Euroopan tiedesäätiö hakee uutta roolia

Anita Westerback — 2009-12-14T11:30:14+02:00

Euroopan tiedesäätiöllä ESF:llä voisi olla aktiivinen rooli komission kaavailemassa joint programming tutkimusjärjestelmässä, sanoo säätiön suomalainen pääjohtaja, professori Marja Makarow. Hänen mukaansa säätiöllä on osaamista ainakin hakemusten arvioinnissa sekä ennakointityössä, jolla pyritään ennustamaan eri tutkimusalojen kehitysnäkymiä.

Suomalaisten ja kiinalaisten oikeustieteilijöiden vuoropuhelu alkoi lupaavasti

Anita Westerback — 2009-12-17T14:43:47+02:00

Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemia (Chinese Academy of Social Sciences, CASS) ja Suomen Akatemia järjestivät lokakuussa Pekingissä seminaarin, joka avasi aivan uusia näkymiä maiden väliselle tieteelliselle yhteistyölle.

ERC: Edessä loistava tulevaisuus

Anita Westerback — 2009-12-07T16:14:44+02:00

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on otettu myönteisesti vastaan eurooppalaisessa tiedeyhteisössä. Kahden ja puolen vuoden historiansa aikana ERC on myöntänyt rahoitusta jo 900 tutkijalle. Ja kaikki on vasta alussa.

ERC:n arviointiraportti julkaistiin syyskuussa ja raportti sai hiljattain virallisen vastineensa komissiosta. A Propos kävi kysymässä ERC:n johtajalta Jack Mettheyltä uusimpia kuulumisia ERC:n arviointiin liittyen.

Matkalla molekyylien maailmassa

Anita Westerback — 2009-12-08T11:10:39+02:00

”Tietokoneet ja algoritmit ovat kehittyneet niin, että voimme tutkia molekyylien ominaisuuksia yhä yksityiskohtaisemmin. Mutta haasteet eivät lopu”, vakuuttaa Laskennallisen molekyylitutkimuksen huippuyksikköä johtava professori Lauri Halonen Helsingin yliopiston kemian laitokselta.

Terveyden tutkimus yhä Suomen tieteen vahvoja aloja

Riitta Tirronen — 2009-11-10T09:07:56+02:00

”Viime vuosien myönteinen kehitys näyttää terveyden tutkimuksen alalla pysähtyneen ja kliinisen tutkimuksen ongelmat vaikuttavat entistä vaikeammilta. Kaiken kaikkiaan terveyden tutkimus on kuitenkin edelleen yksi suomalaisen tutkimuksen vahvoista aloista”, tiivistää terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja , professori Kalervo Väänänen Suomen tieteen tila ja taso -raportin havainnot.

Bio- ja ympäristöntutkimuksen tutkijankoulutus aliresursoitu

Riitta Tirronen — 2009-11-10T09:11:36+02:00

”Bio- ja ympäristöntutkimuksessa on muihin tutkimuksen aloihin verrattuna vähemmän tutkijankoulutuspaikkoja. Suuret maailmanlaajuiset haasteet kuten ilmastonmuutos, vesikysymykset ja uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen vaativat kuitenkin lahjakkaiden nuorten ohjaamista alan tutkimukseen”, sanoo biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Paavo Pelkonen.

Tutkimusinfrastruktuurit vihdoin kuntoon

Riitta Tirronen — 2009-11-10T09:07:46+02:00

”Kerta toisensa jälkeen tuli alakohtaisissa työpajoissa esille alan vahvuutena yliopistojen ja tutkimuslaitosten erinomaiset yhteydet alan teollisuuteen. Noin 10 prosentissa toimikunnan rahoittamista hankkeista on yritysyhteistyötä ja suuri osa tohtoreista työllistyy yrityksiin”, kuvailee luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja, professori Erkki Oja tieteen tila ja taso -hankkeen havaintoja.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tuottaman tiedon tarve kasvaa

Riitta Tirronen — 2009-11-10T09:10:07+02:00

”Globaalit näkökulmat ja tutkimuksen eettiset ulottuvuudet korostavat entisestään kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen vaikuttavuutta ja näiden alojen tuottaman tiedon tarvetta. Nämä näkökulmat on vietävä läpäisevästi kansalliseen tiedepolitiikkaan”, sanoo kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Eila Helander.

Suomelle laadittava kansallinen tiedestrategia

Riitta Tirronen — 2009-11-10T09:01:35+02:00

Suomeen tarvitaan kansallinen tiedestrategia tieteen tuloksellisuuden ja laadun kehittämiseksi, linjataan Suomen tieteen tila ja taso -raportin kehittämisehdotuksissa.

Kun mahdoton tuli mahdolliseksi

Anita Westerback — 2009-10-29T10:07:37+02:00

Professori Leena Peltonen-Palotie on tehnyt uraauurtavaa työtä selvittäessään ihmisen sairauksien geneettistä ja biokemiallista taustaa. Akateemikoksi lokakuussa nimitetty Peltonen-Palotie on kulkenut alan tutkimuksen eturintamassa siitä asti, kun ensimmäinen ihmisgeeni koodattiin vuonna 1978.

Akatemia palkitsi tutkijoita rohkeudesta ja vaikuttavuudesta

Anita Westerback — 2009-10-23T08:59:28+03:00

Suomen Akatemia on myöntänyt Akatemiapalkinnot kahdelle tutkijalle. Tänä vuonna palkinnon saivat akatemiatutkija Miia Kivipelto Kuopion yliopistosta ja professori Otso Ovaskainen Helsingin yliopistosta. Kivipellolle palkinto myönnettiin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja Ovaskaiselle tieteellisestä rohkeudesta. Palkinnot jaettiin torstaina Suomen Akatemian Tiedegaalassa.

Paperi- ja selluteollisuus uudessa tienhaarassa

Anita Westerback — 2009-10-20T16:00:57+03:00

Metsä- ja paperiteollisuuden murros näyttäytyy professori Jari Ojalalle mahdollisuutena viedä perinteistä alaa aivan uuteen suuntaan Suomessa.

– Suomalaisilla on perusharha ainakin julkisessa keskustelussa, että metsäteollisuutta olisi vain meillä. Koska paperiteollisuudella on ollut niin merkittävä rooli koko yhteiskunnan kehitykselle, unohdamme, että maailmassa on tuhansia alan yhtiötä.

Miten tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan edistää?

Anita Westerback — 2009-10-19T16:42:36+03:00

Perinteinen ajatus vaikuttavuuden muodostumisesta lineaarisesti soveltuu huonosti kuvaamaan tutkimuksen vaikuttavuuden syntyä. Joillakin tutkimuksen aloilla lineaarimalli on edelleen hyvä tapa kuvata vaikuttavuutta. Usein vaikuttavuuden syntyä voidaan kuitenkin paremmin kuvata vuorovaikutus- tai neuvotteluprosessina, kirjoittaa erikoistutkija Timo Kolu artikkelissaan.

Uusia menetelmiä evoluution ennustamiseen

Riitta Tirronen — 2009-09-11T15:45:33+03:00

Ohjaavatko geenit vai ympäristö evoluutiota ja miksi toiset evolutiiviset ratkaisut ovat toisia suositumpia? Systeemibiologian tutkimusohjelman monitieteisessä hankkeessa paneuduttiin muun muassa näihin kysymyksiin. Evoluutio- ja kehitysbiologiaa, paleontologiaa ja tietokonemallinnusta yhdistämällä saatiin aikaan uusia tutkimusmenetelmiä evolutiivisen kehityksen ennustamiseen.

"Tutkimuksen rahoitus turvattava Euroopassa taantumasta huolimatta"

Anita Westerback — 2009-09-15T12:38:21+03:00

Lähes kymmenen vuotta toimineen Euroopan tutkimusalueen vieminen seuraavaan
vaiheeseen kuuluu EU:n komission tutkimuksen pääosaston varapääjohtajan Anneli Paulin vastuualueeseen. A propos -verkkolehti kävi tapaamassa varapääjohtaja Paulia Brysselissä.

Hammaslääketieteen tutkijakoulu korostaa poikkitieteellisyyttä

Anita Westerback — 2009-08-31T17:05:44+03:00

”On hienoa, että ensimmäinen hammaslääketieteen tutkijakoulu saadaan vihdoin käynnistymään. Uskon, että neljän vuoden jälkeen saamme hyviä, hammaslääkäritaustaisia tutkijoita kehittämään tutkimuksen ohella alan kliinistä opetusta ja työtä. Tärkeää on löytää myös muiden alojen huippututkijoita täydentämään suun alueen tutkimusta integroituna esimerkiksi kemiaan, biokemiaan, lääketieteeseen tai materiaalitutkimukseen”, sanoo professori Stina Syrjänen. Hän toimii tammikuussa alkavan kansallisen hammaslääketieteen tutkijakoulun johtajana.

Tulevaisuuden internet saa oman tutkijakoulun

Riikka Söderlund — 2009-08-31T16:58:44+03:00

Suomella on pitkä ja menestyksekäs tausta internetin tutkimuksen saralla. Internetin tulevaisuuden tutkijakoulu jatkaa tuota perinnettä vieden suomalaista tutkimusta eteenpäin ja kirkastaen Suomen kuvaa alan tutkimusjohtajana.

Asiantuntija-artikkeli: Miten kehittää suomalaista tutkijanuraa?

Eero Vuorio — 2009-08-28T16:53:28+03:00

Suomea voidaan monessa suhteessa pitää eurooppalaisen tutkijakoulutuksen mallimaana – siitäkin huolimatta, että myös suomalaisessa tutkijanurassa löytyy yhä kehittämiskohteita, kirjoittaa kansleri Eero Vuorio artikkelissaan.

Tutkijakoulut pääväylä tutkijanuralle

Riitta Tirronen — 2009-09-01T12:02:52+03:00

Puolet vuosittain valmistuvista uusista tohtoreista on saanut oppinsa tutkijakoulussa. Tutkijakouluista onkin tullut pääväylä tutkijanuralle. Samalla niissä koulutetaan entistä enemmän eri alojen asiantuntijoita yhteiskunnan muille alueille.

Myyttejä maailman äärilaidoilla

Riitta Tirronen — 2009-06-12T16:47:10+03:00

Suomalainen folkloristi, uskontotieteilijä, kulttuuriantropologi, etnografi, Unescon Suomen toimikunnan edustaja - ja paljon muuta. Akateemikoksi kesäkuussa nimitetty Anna-Leena Siikala on monipuolinen tutkija, jonka erikoisalueita ovat muun muassa kalevalamittainen runous, mytologia ja shamanismi.

40 vuotta tutkimusta syövän ymmärtämiseksi

Riitta Tirronen — 2009-06-12T16:41:04+03:00

Ulkomaiseksi akateemikoksi kesäkuussa nimitetty professori Erkki Ruoslahti on tutkinut syövän synty- ja etenemismekanismeja jo neljänkymmenen vuoden ajan. Uransa Yhdysvalloissa tehnyt Ruoslahti uskoo, että syövän mekanismien molekyylitason ymmärtäminen näkyy tulevaisuudessa yksilöllisinä ja tehokkaina syövän hoitokeinoina.

Viestin viejät

Riitta Tirronen — 2009-06-12T17:18:02+03:00

Tutkijakoulutettavat kokoontuivat keväisellä viikolla Lammin biologiselle asemalle pohtimaan, miten tutkija voisi parhaiten viestiä omasta tutkimuksestaan ja tieteestä ylipäätään. Kurssi haastoi osallistujat tarkastelemaan rooliaan tutkijana monelta eri kantilta.

Pohjoismaat kestävän kehityksen kärjessä

Anita Westerback — 2009-04-29T11:27:38+03:00

Kestävän kehityksen kärjessä Euroopassa ovat Ruotsi, Tanska, Suomi ja Itävalta. Kestämättömintä kehitys on Maltalla, Bulgariassa, Portugalissa ja Kreikassa. Näitä suuntaa antavia tutkimustuloksia on saatu EU-rahoitteisessa tutkimushankkeessa Tampereella.

Verkostot vesialan tutkimuksen voima

Anita Westerback — 2009-04-29T10:21:15+03:00

Vesialan tutkimuksen vaikuttavuutta voitaisiin edistää tutkimusyhteisön ja tiedon käyttäjien verkostoja kehittämällä sekä tutkimusyhteistyöhankkeiden suunnittelua edistämällä. Niin ikään tutkimushankkeissa syntyvän tiedon pitäisi olla helpommin saatavilla, julkaisukielenä olla myös suomi ja tiedon tulisi olla helposti omaksuttavassa muodossa. Näin todetaan Suomen Akatemian tekemässä vesialan tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Kansansairauksien riskitekijät paremmin selville

Anita Westerback — 2009-04-28T21:16:58+03:00

Yksilöllisesti räätälöidyistä ohjaus- ja motivointikeinoista etsitään apua lihavuuden, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseen jo ennalta. Suomen Akatemian uuteen Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelmaan kuuluvan tutkimuskonsortion kohteena ovat metaboliseen oireyhtymään liittyvät aineenvaihduntahäiriöt.

SALVE-ohjelmassa paneudutaan kansantautien ennaltaehkäisyyn

Anita Westerback — 2009-04-28T21:15:09+03:00

”Uudella tutkimusohjelmalla ei haeta nyt vastausta siihen, miten sairauksia hoidetaan, vaan miten kansantauteja voitaisiin ennaltaehkäistä”, kuvailee ohjelmapäällikkö Jukka Reivinen Akatemian uuden Kansanterveyden haasteet -ohjelman tavoitetta.

Tutkielmasta syntyi käyttövalmis äänisensori

Anita Westerback — 2009-04-28T21:22:27+03:00

Valkeakosken lukiota Päivölän kansaopiston matematiikkalinjalla käyvät Jere Kuusela, Karl Ots ja Joni Virtanen ovat kaikki kiinnostuneita signaalinkäsittelystä. Määrätietoiset nuoret päättivät ryhtyä vaativaan tehtävään ja alkoivat kehittää äänisensoria, jonka avulla voisi tarkkailla esimerkiksi arkoja eläimiä niiden huomaamatta. ”Koimme tutkimuksen tekemisen mielenkiintoisena haasteena”, he kertovat. Kolmikko voitti Viksu-tiedekilpailun kansallisen sarjan.

Nuorten tutkijoiden urapolkuja kehitettävä myös taideyliopistoissa

Anita Westerback — 2009-04-29T10:17:02+03:00

“Taiteellisen tutkimuksen periaatteita on selkiytettävä aidon innovatiivisuuden tavoittamiseksi. Tutkimusta tekevien taideyliopistojen kokoa ja rakenteita on tarkasteltava kriittisesti. Yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti on edelleen kehitettävä”, tiivisti professori emerita Riitta Nikula taidealojen tutkimuksen arvioinnin suositukset raportin julkistamistilaisuudessa huhtikuussa.

Yhteinen ohjelmasuunnittelu tiivistää eurooppalaista yhteistyötä

Anita Westerback — 2009-04-29T12:00:55+03:00

Yhteinen ohjelmasuunnittelu (engl. Joint Programming) on uusi ja merkittävä aloite eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi. Rakenteilla on uudenlainen toimintatapa, jonka tavoitteena on lisätä tutkimus- ja tutkimusrahoitusyhteistyötä Euroopassa.

Kun matematiikankirja ei antanut riittäviä vastauksia

Anita Westerback — 2009-04-28T21:22:16+03:00

Igor Podsechin vertaili pienimmän virityspuun algoritmeja ja voitti Suomen Akatemian Viksu-tiedekilpailun kansainvälisen sarjan.

Ekologi tutkii luontoa myös linssin läpi

Riitta Tirronen — 2009-04-07T17:29:22+03:00

Akatemiatutkija Pekka Nygren löysi tutkimuksen lisäksi toisen tavan tarkkailla luontoa ja ekologisia vuorovaikutuksia: valokuvauksen. Parhaillaan hänen Costa Ricassa ottamiaan valokuvia on esillä paikallisen EARTH-yliopiston kirjastossa.

ERC:n hakukierros meneillään - miten valmistautua haastatteluun?

Anita Westerback — 2009-02-20T11:44:50+02:00

Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n nuorten tutkijoiden tutkimusmäärärahahaku on parhaillaan meneillään. Osana hakuprosessia järjestetään toiselle kierrokselle päässeille nuorille tutkijoille haastattelutilaisuus. Mitä haastattelussa on odotettavissa ja miten siihen voisi valmistautua? Kysyimme asiaa viime vuonna haussa menestyneiltä, rahoitusta saaneilta tutkijoilta. Minna Palmroth Ilmatieteen laitokselta ja Taneli Kukkonen Jyväskylän yliopistosta vastaavat.

Tiede voi näyttää tien kestävämpään yhteiskuntaan

Anita Westerback — 2009-02-20T11:21:51+02:00

"Harvoin on tilanteita, jolloin tieteellä voi muuttaa maailmaa. Juuri nyt on sellainen historiallinen ajankohta ja siksi on niin jännittävää olla tieteessä mukana!" Näin toteaa innokkaasti yhdysvaltalaisprofessori Art Ragauskas, joka tutkii biomassan jalostamista liikenteen biopolttoaineiksi ja uusiksi biopohjaisiksi tuotteiksi.

Talouskriisin pitäisi hidastaa myös hiilidioksidin kertymistä ilmakehään

Anita Westerback — 2009-02-17T13:13:04+02:00

Perinteisen käsityksen mukaan ihmiskunta tuottaa noin puolet ilmakehään päätyvästä hiilidioksidista. Pitkittyvän talouskriisin pitäisi näin näkyä kohta myös hiilipitoisuuden kasvua kuvaavissa lukemissa. Jos näin ei käy, syiksi löytyy vain huonoja tai erittäin huonoja vaihtoehtoja.

Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus on välttämätön edellytys huippuosaamisen keskittymille

Anita Westerback — 2009-02-17T11:43:54+02:00

Miltei kolme vuotta sitten laadittiin tiede- ja teknologianeuvoston (TTN) johdolla kansallinen strategia kansainvälisesti kilpailukykyisten tieteen ja teknologian osaamiskeskittymien synnyttämiseksi. Tämän strategian mukaisesti Suomeen on perustettu strategisen huippuosaamisen keskittymiä, SHOKeja.

Huippuyksiköissä tutkimus vahvistuu ja saa näkyvyyttä

Riitta Tirronen — 2009-02-17T10:07:30+02:00

Huippuyksikköohjelmien yhteiskunnallinen vaikuttavuus on arvioitu ja huippuyksiköt ovat sen mukaan saavuttaneet hyvin tavoitteensa. A propos kysyi kolmelta huippuyksikön johtajalta, mitä etua huippuyksikköasemasta on ollut tutkimusryhmälle ja minkälaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta he kokevat yksikön saaneen aikaan. Kaikki pitivät huippuyksikköohjelmaa säilyttämisen arvoisena, toki kehittävääkin löytyi.

Huippuyksikköohjelmat edistäneet tutkimusympäristöjen kehittämistä

Riitta Tirronen — 2009-02-17T09:57:56+02:00

Kansallisten tutkimuksen huippuyksikköohjelmien vaikuttavuus on arvioitu. Arvioinnin perusteella huippuyksikköohjelmat ovat onnistuneet tavoitteissaan hyvin. Parhaiten ohjelmien vaikutus näkyy huippututkimuksen toimintaympäristön kehittämisessä ja tutkijankoulutuksessa. Suomen Akatemian teettämässä arvioinnissa todetaan kuitenkin, että tulevissa ohjelmissa huippuyksiköiden määrää pitäisi vähentää ja yksikkökohtaista rahoitusta lisätä.

"Harppaus kohti kansallista infrastruktuuripolitiikkaa"

Riitta Tirronen — 2009-02-12T09:41:51+02:00

”Suomesta on puuttunut kansallisen tason infrastruktuuripolitiikka, siinä mielessä olemme olleet joitakin muita maita jäljessä. Nyt toteutettu kartoitustyö ja tiekartan laatiminen on harppaus kohti kansallista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa”, sanoo professori Arto Mustajoki. Hän toimi hankkeessa yhden kansainvälisen arviointipaneelin jäsenenä.

Tutkimusinfrastruktuurien kehittämiselle asetettiin askelmerkit

Riitta Tirronen — 2009-02-11T13:02:47+02:00

Suomen tutkimusinfrastruktuurin tila ja lähiajan kehittämistarpeet on kartoitettu. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurin tiekartan laatinut työryhmä on valinnut listalle 20 esitystä, joista 13 liittyy eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuurihankkeisiin. Seitsemän hankkeen rahoituksesta pitäisi päättää kiireellisesti.

Energia-alan hankkeet nousivat tiekartalle

Riitta Tirronen — 2009-02-12T09:45:04+02:00

Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin lähitulevaisuuden tarpeet on päivitetty. Tutkimusinfrastruktuureja kartoittava eurooppalainen yhteistyöelin ESFRI julkaisi tammikuussa uudistetun tiekartan, jossa uusina alueina on nostettu esiin erityisesti energia- ja ympäristöalojen tutkimuslaitetarpeet.

Peloton pk-yritys ponnistaa vauhdilla maailmalle

Anita Westerback — 2008-12-17T17:01:05+02:00

Bangalore, Peking, Dallas – missä tahansa voi astella ja törmätä suomalaisen pk-yrityksen toimipisteeseen. Kun Ilmajoelta on avoin tie Intiaan, ei kasvuhakuinen yritys jää turhaan kuhnimaan kotimaan keskuksiin. Kaukana ovat ajat, jolloin kansainvälistymisellä viitattiin lähinnä turkishattuisten tovereiden vodkavaltuuskuntiin.

Kuuseen kurkotetaan vielä sadan vuoden päästäkin

Anita Westerback — 2010-02-18T12:54:09+02:00

Samat puulajit kasvavat sadan vuoden päästäkin suomalaisissa metsissä ilmastonmuutoksesta huolimatta. Näin ennustaa metsänhoitotieteen professori Seppo Kellomäki Joensuun yliopiston metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Matematiikka saa inspiraatiota muista tieteistä

Anita Westerback — 2008-11-25T16:43:15+02:00

Akatemiaprofessori Antti Kupiaisen mukaan matematiikka elää nyt vahvasti vuorovaikutteista, muiden tieteenalojen kanssa yhteistyötä tekevää vaihetta.
Matematiikan historiassa vaiheet sisäänpäin kääntyneen teorian hiomisen ja ulospäin suuntaavan, muista tieteenaloista inspiraatiota ammentavan tutkimuksen välillä vaihtelevat. ”Myös puhdas matematiikka tarvitsee ajoittain virikkeitä ulkoapäin. Ne johtavat sen uusien ongelmien pariin, jotka taas luovat pohjan uudelle teorianmuodostukselle.”, Antti Kupiainen kuvailee.

Yhteisöllisyys rakentaa yhteistä hyvää

Anita Westerback — 2008-11-25T16:34:43+02:00

Hyvän elämän saavuttaminen kiinnostaa paitsi meistä jokaista myös tutkijoita. Mutta mitä ovat hyvän elämän, yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden ainekset? Niitä pohtii Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevä akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi tutkijaryhmänsä kanssa.

Valosta on sähkön syrjäyttäjäksi

Anita Westerback — 2008-11-25T17:04:03+02:00

Uusiutuvat energianlähteet ja ympäristönsuojelu ovat kiinnostuksen kohteina optoelektroniikassa. Aurinkokennomarkkinat kasvavat voimakkaasti maailmalla ja professori Markus Pessa haluaa pitää Tampereen optoelektroniikan tutkimuskeskuksen kehityksen kärkijoukoissa.

Kakkostyypin diabetesta hoidetaan tulevaisuudessa räätälöidysti

Anita Westerback — 2008-11-25T16:10:26+02:00

Harppauksin edistyvä geenitutkimus tuo vähitellen valoa suomalaisten kansansairauksiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabetekseen. Sairauksia aiheuttavia geenejä löydetään nykytekniikalla yhä helpommin. Taudin synty on kuitenkin monimutkainen interaktio geenin ja ympäristön sekä elintapojen välillä.

Linkkinä Etelä-Afrikan ja Euroopan tutkijoiden välillä

Anita Westerback — 2008-11-25T12:34:25+02:00

Eurooppa on Etelä-Afrikan ensisijainen tutkimuskumppani ja suhdetta EU:hun pidetään maassa strategisesti merkittävänä. Tutkimusyhteistyötä on tehty vuodesta 1996 ja sen kehittämisessä on ollut vahvasti mukana tiede- ja teknologianeuvos Daan du Toit. Du Toit työskenteli 1990-luvun lopulla Brysselissä diplomaattina ja Etelä-Afrikkaan palattuaan siirtyi maan tiede- ja teknologiaministeriön palvelukseen.

Tieteen vapautta vaalitaan muutostenkin keskellä

Riitta Tirronen — 2008-11-25T10:59:08+02:00

Yliopisto- ja tutkimusmaailman isojen rakenteellistenkin muutosten keskellä perustutkimuksen vaaliminen on avainasemassa, opetusministeri Sari Sarkomaa lupaa.

Uuden tiedon jakaminen on tärkeää

Anita Westerback — 2008-11-05T17:39:30+02:00

”On tärkeä motiivi, että omaa tutkimustietoa voidaan soveltaa käytäntöön ja tehdä sen avulla fiksumpia päätöksiä”, sanoo yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Akatemia-palkinnolla palkittu akatemiatutkija Minna Halme.

Tiedemiesten kuningasajatuksesta Nokian liiketoiminnaksi

Anita Westerback — 2008-11-06T10:51:09+02:00

Vakiintuneen käsityksen mukaan suomalainen tiedepolitiikka alkoi ns. Linkomiehen komiteasta, joka työskenteli aktiivisesti vuosina 1959–1961. Tutkimalla aiemmin vain pintapuolisesti tunnettua Matematiikkakonekomiteaa voidaan kuitenkin väittää tiedemiesten tehneen omaa tiedepolitiikkaansa jo 1950-luvulla. Komitean keskeinen päämäärä oli perustaa laskentakeskus tiedettä ja tutkimusta rahoittamaan.

Oman tiensä kulkijalta vaaditaan sitkeyttä ja rohkeutta

Anita Westerback — 2008-11-05T16:59:53+02:00

Kun valitsee tutkimusaiheen perinteisten tieteenalojen rajamailta tai poikkitieteellisesti, voi varautua ihmetteleviin kysymyksiin, torjuntaan ja jopa vihamielisyyteen. Sitkeydellä pystyy kuitenkin luomaan uutta ja tuottamaan uusia tieteellisiä avauksia.

Tasa-arvon toteutuminen on illuusiota

Anita Westerback — 2008-11-05T15:22:52+02:00

Miesten ja naisten palkka- ja uraerot ovat edelleen yhteiskunnallisia kysymyksiä. Vaikka tieteellinen ja yleinen keskustelu aiheesta on edennyt, ovat käytännön pulmat pysyneet ennallaan.

EU-maiden kansainvälistä tutkimusyhteistyötä vauhditetaan

Riitta Tirronen — 2008-10-30T11:42:44+02:00

EU:n komissio haluaa tiivistää EU:n jäsenmaiden ja muun maailman välistä tutkimusyhteistyötä. Ajatuksena on, että kehittämällä kansainvälisen tutkimusyhteistyön strategiaa EU-maiden kesken luodaan paremmat mahdollisuudet eurooppalaisen tutkimuksen kansainvälistämiselle.

Periytyvän kasvainalttiuden salaisuudet avautuvat nopeaa tahtia

Anita Westerback — 2008-08-19T14:28:47+03:00

Suomalainen väestön otollinen geeniperimä ja syöpätapausten systemaattinen rekisteröinti yli 50 vuoden ajalta ovat siivittäneet akatemiaprofessori Lauri Aaltosen tutkimusryhmän kansainväliselle huipulle.

Yritysten tutkimustarpeet hallitsevat konetekniikan tutkimusta

Riitta Tirronen — 2008-09-15T12:26:20+03:00

Suomalainen konetekniikan tutkimus painottuu liikaa yrityslähtöisiin, lyhyen tähtäimen tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Soveltavan tutkimuksen korostuminen heijastuu alan perustutkimuksen heikentyneeseen asemaan Suomessa. Näin todetaan suomalaista konetekniikan alan tutkimusta arvioineen kansainvälisen paneelin loppuraportissa.

Tiedonhallintasuunnitelmalla tutkimusaineistot paremmin hallintaan

Anita Westerback — 2008-09-03T10:17:48+03:00

Kun Yhdysvaltain Department of Energy ja National Institute of Health vuonna 1990 yhdessä ilmoittivat pyrkimyksestään määritellä ihmisen geeniperimä, arvioitiin työn kestävän viisitoista vuotta.

Rohkeasti uusia yhteyksiä luomaan

Riitta Tirronen — 2008-09-12T14:25:36+03:00

”Tutkijoiden siirtyminen yliopistosta määräaikaisesti eri hallinnonalojen organisaatioihin ja yrityksiin tai toisin päin voi parhaimmillaan edistää uusien tutkimus- ja asiantuntijatehtävien syntymistä”, uskoo Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtaja Pirjo Hiidenmaa.

Sektoritutkimuslaitoksista halutaan julkisoikeudellisia laitoksia

Riitta Tirronen — 2008-08-19T12:03:02+03:00

Suomelle on laadittava selkeä kansallinen sektoritutkimuspolitiikka, joka ottaa huomioon sektoritutkimuksen ajankohtaiset tarpeet, tulevaisuuden ennakoinnin ja yhteiskunnalliset kehitystarpeet. Erityisesti siinä pitää ottaa kantaa sektoreidenväliseen tutkimusyhteistyöhön”, linjaa sektoritutkimuksen tilaa selvittänyt professori Jorma Rantanen.

EU:n liikkuvuusrahoituksella vauhtia kansainväliselle tutkijan uralle

Riitta Tirronen — 2008-08-20T17:18:32+03:00

Vaikka kansainvälisyys on tutkijantyössä itsestäänselvyys ja ulkomailla työskentelyn esteitä on erityisesti EU:n sisällä poistettu, on tutkijoiden liikkuvuus laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Tähän ovat syynä toisaalta suomalaisen tutkimusjärjestelmän kilpailukykyisyys, toisaalta tutkijan oma perhe- ja työtilanne. Lähteekö perhe mukaan maailmalle, miten sosiaaliturva ja eläke-etujen taso säilyy ulkomailla työskentelyn ajan ja onko oma työpaikka Suomessa tallella kotiin tullessa?

Tutkittua tietoa siirtogeenisen kasvin aineenvaihdunnasta

2008-06-25T11:59:23+03:00

Miten yhden geenin siirto vaikuttaa kasvissa muihin geeneihin ja kasvin aineenvaihduntaan? Tätä kysymystä tutkittiin professori Teemu Teerin johtamassa ESGEMO-tutkimusohjelman hankkeessa.

Sosiaalinen pääoma on luottamusta ja avoimuutta

Anita Westerback — 2008-06-23T17:12:38+03:00

Sosiaalinen pääoma helpottaa toimimista yhdessä sekä lisää yhteisten arvojen ja verkostojen kautta rakentuvaa luottamusta.

Ihmiskehon monimutkaisuus vetää Raisa Mattilaa pipetin varteen

Anita Westerback — 2008-07-10T14:41:27+03:00

Ihmiseen kytköksissä oleva bioteknologia kiehtoo tamperelaisen opiskelija Raisa Mattilan,18, mieltä. Tutkimalla ihmisen solujen toimintaa, voidaan selvittää eri sairauksien syntymistä ja ehkäistä niitä.

Prostituoitujen yksityiselämä paljastui tutkimuksessa arkiseksi

Anita Westerback — 2008-06-30T15:08:52+03:00

Prostituoituihin liittyy yhteiskunnassa vahva stigma. Oman ruumiin myyminen rahasta koetaan tuomittavana. Kiistelty ammatti herättää vahvoja mielikuvia ihmisissä.

Oppimisen tutkimukseen vireillä suomalais-chileläistä yhteistyötä

Anita Westerback — 2008-06-23T17:08:17+03:00

Suomalais-chileläisen tutkimusyhteistyön suunnittelu etenee vauhdilla. Suomen Akatemian ja Chilen kansallisen tutkimusrahoitusorganisaation (CONICYT) viime keväänä allekirjoittama yhteistyösopimus on nopeasti johtanut konkreettiseen yhteistyöhön.

Nyt arvioimaan EU-hankkeita

2008-06-25T11:56:29+03:00

Tutkimuksen puiteohjelman arviointitehtäviin osallistuminen laajentaa ja vahvistaa arvioijaksi lähtevän ja koko organisaation osaamista ja näkemystä eurooppalaisesta t&k:sta.

Tuoreet tohtorit työllistyvät hyvin, mutta kapeasti

Anita Westerback — 2008-06-23T17:06:13+03:00

Vastavalmistuneet tohtorit työllistyvät tuoreen tutkimuksen mukaan hyvin. Tohtoreita palkataan mielellään tutkimus- ja opetustehtäviin. Merkittävää työnantajien näkökulmasta on tutkimustyön kautta saavutettu tietyn aihepiirin asiantuntemus. ”Haasteena on edelleen se, että tohtorit sijoittuvat työmarkkinoilla kapeasti lähinnä julkiselle sektorille”, sanoo tutkimuksen tehnyt erikoistutkija Arja Haapakorpi.

Vaikuttavuutta, näkyvyyttä ja strategista kumppanuutta

Anita Westerback — 2008-06-23T17:01:06+03:00

Suomen Akatemian uuden strategian tavoitteena on vahvistaa Akatemian roolia keskeisenä tutkimusrahoittajana ja tiedepolitiikan asiantuntijana. Samalla halutaan edistää tutkimuksen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä.

Hyvin perusteltu arviointipalaute on tutkijalle tärkeää

Anita Westerback — 2008-06-23T16:57:41+03:00

Suomen Akatemia on selvittänyt terveyden tutkimuksen alojen hakijoiden mielipiteitä yleisten tutkimusmäärärahahakemusten arvioinnista.

Tieteenala-arvioinneista osviittaa tutkimuksen kehittämiseen

Anita Westerback — 2008-06-23T15:57:32+03:00

Laajat tieteen- ja tutkimusalan arvioinnit ovat yksi tapa kehittää tutkimusta ja tiedepolitiikkaa. Suomen Akatemia on toteuttanut tieteenala-arviointeja vuodesta 1983 lähtien.

Akateeminen mestaruussarja

Anita Westerback — 2008-06-23T15:12:58+03:00

Marraskuussa 2007 maailman arvostetuimpiin kuuluva yliopistojen asioihin keskittyvä aikakauslehti Times Higher Education Supplement (THES) julkisti neljättä kertaa listauksen, jonka tarkoituksena on asettaa maailman parhaat yliopistot niissä tehtävän tutkimuksen perusteella paremmuusjärjestykseen. THESin lista koskee 200 yliopistoa, joka kattaa enintään pari prosenttia maailman yli 10 000 yliopistosta.

Suomen tieteen tilan ja tason arviointi valmisteilla

2008-06-25T12:03:53+03:00

Akatemia on kartoittanut ja arvioinut Suomen tieteen tilaa ja tasoa yhtenäisellä raportilla joka kolmas vuosi 1990-luvun lopulta lähtien. Seuraava tila ja taso -raportti julkaistaan syksyllä 2009 suomeksi ja englanniksi. Työtä ohjaa johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Akatemian pääjohtaja ja jäseninä ovat muun muassa kaikkien tieteellisten toimikuntien puheenjohtajat.

Suomen tieteen tilan ja tason arviointi valmisteilla

Anita Westerback — 2008-06-23T11:24:21+03:00

Eurooppalaisessa tutkimusrahoituksessa puhallettava yhteen hiileen

2008-06-25T11:48:43+03:00

Eurooppalaisen tutkimusrahoituksen kaikki synergiaedut pitää hyödyntää täysimääräisesti. Siksi Euroopan tiedesäätiön ESF:n uusi pääjohtaja Marja Makarow haluaa avata keskustelun EU:n kanssa siitä, miten tutkimusrahoituksessa parhaiten voitaisiin puhaltaa yhteen hiileen.

Akatemian hakemusten arvioinnin periaatteet ovat tarkentuneet

2008-06-25T11:35:58+03:00

Korkeatasoinen kansainvälinen vertaisarviointi on Suomen Akatemian keskeisin työväline parhaiden ja lupaavimpien hankkeiden tunnistamisessa.

Eurooppalainen uskontotieteen tutkimus voimistuu

Anita Westerback — 2008-06-23T17:15:15+03:00

Tiedemiehet ovat perinteisesti väitelleet siitä, lisääkö vai heikentääkö uskontojen monimuotoisuus yksilön uskonnollisuutta. NORFACEn ERA-NET-hankkeen tutkimusohjelman rahoittama konsortio What are the Impacts of Religious Diversity? vie keskustelua uusille urille.

ERC täydentää kansallisten rahoittajien toimintaa

2008-06-25T11:46:53+03:00

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC, European Research Council) rahoittaa perustutkimusta koko Euroopan alueeella, mikä on uutta EU:n historiassa. ERC:n rahoittaman tutkimuksen ainoat, mutta tiukat kriteerit ovat tieteellinen erinomaisuus sekä se, että tutkimus tehdään Euroopassa.

Syväsukellus suomalaiseen viinalasiin

2008-06-25T11:45:03+03:00

Juomisen kulttuuriset muutokset -tutkimus selvittää, miten, missä, kenelle ja miksi alkoholi maistuu kansainvälistyvässä Suomessa.

Eurooppalainen uskontotieteen tutkimus voimistuu

2008-06-25T11:40:28+03:00

Vertaisarvioinnilla kehitetään suomalaista tiedettä

2008-06-25T11:29:02+03:00

Suomen Akatemian uusi tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta Mustonen on vakuuttunut, että Suomen Akatemian rahoituspäätöksissä hyödynnettävä vertaisarviointi on haasteellisuudestaan huolimatta merkittävä väline parhaiden tutkimushakemusten tunnistamisessa.

ERA-PG:ssä versoo erilaista ajattelua

2008-06-25T11:50:32+03:00

– Suomalainen kasvigenomiikan tutkimus menestyy think different -asenteella. Tällainen tieteellinen omaleimaisuus voidaan saavuttaa erityisesti perusteellisella, kiireettömällä tutkimusaiheen rajauksella ja spontaanilla verkottumisella, uskoo mainetta niittänyt kasvitieteen professori Yrjö Helariutta.

Valkosolututkimusta yli maanosien

2008-06-25T11:52:57+03:00

Biotekniikan keskuksen johtajan Riitta Lahesmaan ja intialaisen tutkimusjohtajan Kanury Raon yhteistyöhanke lähti käyntiin niin rivakasti, että ryhmän vetäjät hämmästyivät itsekin. Turkulaisia ja intialaisia huippututkijoita yhdistää kiinnostus valkosolujen toimintaan. Miten valkosolut erikoistuvat tulehdussoluiksi, ja miksi?

Tutkijoilla on mediassa monta roolia

2008-06-25T11:54:59+03:00

Tieteen vaikuttavuutta päätöksentekoon on pohdittu viime aikoina useissakin yhteyksissä. Tutkijoilta odotetaan yhä enemmän myös lobbareitten taitoja, mikä ei ole aina ongelmatonta. Suuren yleisön ja päättäjien pitäisi osata arvioida entistä terävämmin tosiasioiden ja arvovaltaisten mielipiteiden välistä eroa.