Musiikkiharrastus kehittää lapsen aivoja

Aki Antinkaapo — 2013-01-03T14:45:22+02:00

Useiden eri aivovasteiden on havaittu olevan kehittyneempiä paljon musisoivien perheiden lapsilla kuin niillä lapsilla, joiden perheissä musisointi rajoittuu vain musiikkileikkikouluun. Musiikkiharrastuksesta on osoitettu olevan hyötyä myös äidinkielen ja vieraiden kielten oppimisessa sekä tarkkaavuustaidoissa.

Poikkitieteisyys haastaa tieteenalojen arviointiperusteet

Aki Antinkaapo — 2012-12-13T13:12:02+02:00

Tieteidenväliset yhteydet luovat uudenlaisia haasteita tieteenalojen arvioinnille. Nykyisessä strategiassa arviointiperusteet lyödään käytännössä lukkoon luokittelemalla hanke tietyn tieteenalan piiriin, vaikka tutkimuksen pitäisi avata omaa prosessiaan myös muiden tieteenalojen suuntaan.

Ilmastopaneeli suosittelee Suomeen vahvaa ilmastolakia

Aki Antinkaapo — 2012-11-15T13:18:35+02:00

Ilmastopaneelin mukaan Suomeen olisi saatava vahva ilmastolaki tuomaan ilmastopolitiikkaan ennustettavuutta yli hallituskausien ja yhtenäistämään hajanaista lainsäädäntöä. Ilmastonmuutoksen hillinnälle ja sopeutumiselle olisi asetettava laissa sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi viranomaisten toimia olisi koordinoitava lain toimenpideohjelmien avulla. Lisäksi ilmastolakiin voitaisiin ottaa säännökset toimenpiteiden toteutumisen ja kasvihuonekaasujen seurannasta.

Uudet ohjeet tutkimusvilpin ennaltaehkäisemiseksi

Aki Antinkaapo — 2012-11-14T10:18:14+02:00

Tutkimuseettinen neuvottelukunta julkistaa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa -ohjeen sekä Tutkijan ansioluettelomallin 14.11.

Piikkarit-palkinto Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitokselle

Aki Antinkaapo — 2012-11-09T10:15:51+02:00

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän liikunnan tasa-arvotyön Piikkarit-palkinnon on saanut Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos.

Koulutuksen arviointikeskusta esitetään Helsinkiin

Aki Antinkaapo — 2012-11-07T11:05:42+02:00

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen sijoituspaikaksi esitetään Helsinkiä. Helsinki on selvityksen mukaan kokonaistaloudellisesti ja toimintaedellytysten kannalta Jyväskylää edullisempi vaihtoehto, jonne osa arviointikeskuksen toiminnosta sijoitettaisiin.

Fysiikan tulevaisuuden alojen tutkimukselle kaivataan lisää tukea

Aki Antinkaapo — 2012-11-05T15:06:34+02:00

Kansainvälisen arviointipaneelin mukaan fysiikan tutkimuksen taso on Suomessa varsin korkea ja tutkimuksen kenttä kattaa alan keskeiset kansainväliset tutkimusaiheet. Osassa arvioiduissa yksiköissä tehdään erittäin korkeatasoista tutkimusta, ja ne ovat omalla alallaan kansainvälistä kärkiluokkaa. Paneelin arvion mukaan alan pitäisi kuitenkin myös pystyä uudistumaan ja löytämään uusia tutkimusaloja. Jatkossa tukea tulisikin osoittaa erityisesti nouseville tulevaisuuden aloille.

Suomalaisyrityksillä mahdollisuus suurteleskoopin rakentamiseen

Aki Antinkaapo — 2012-11-05T14:04:39+02:00

Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus päästä rakentamaan Euroopan eteläisen observatorion ESO:n uutta jättiteleskooppia. Yli miljardin euron hankkeessa rakennetaan maailman suurin optinen teleskooppi E-ELT. Tekesin ja Suomen Akatemian työn tuloksena ESO:n hankintasääntöjä muutettiin pienten jäsenmaiden eduksi, ja täten tarjouskilpailun voittajat ovat sitoutuneet hankkimaan osan toimituksista aliedustetuista maista.

Kaivosyhtiöiden vastuuraportoinnissa puutteita

Anita Westerback — 2012-11-02T15:12:51+02:00

Suomessa toimivien metallikaivosyhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportoinnin taso vaihtelee olemattomasta suhteellisen laajaan. Tutkija Teijo Rytterin mukaan laajimmin raportoivat yhtiöt noudattavat alan kansainvälisiä standardeja, kun taas osa yhtiöistä ei julkista tietoja lainkaan. Suomen Akatemia rahoittaa ”Suomalaiset kaivosyhteisöt globaalissa muutoksessa” -hanketta.

Miksi Suomi jäi ulkopuolelle YK-turvallisuusneuvostosta

Anita Westerback — 2012-10-26T13:07:58+03:00

Suomea ei valittu Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäsenmaaksi YK:n yleiskokouksen äänestyksessä. Länsimaista valituiksi tulivat Australia ja Luxemburg. Miksi Suomi jäi ulos? Ulkopolitiikan tutkija Mika Aaltola pitää tärkeänä, että tappion syyt tutkitaan tarkoin, niistä keskustellaan ja ennen kaikkea otetaan opiksi.

Puheproteesi voi tuoda äänen takaisin

Riitta Tirronen — 2012-10-19T16:01:22+03:00

Äänihuulistaan vammautuneet ihmiset voivat pian saada käyttöönsä puheproteeseja, joilla voi ilmaista tunteita. Myös äänensä menettänyt pikkutyttö voi vastaisuudessa saada takaisin ikäänsä vastaavan äänen, kun hän nyt joutuu usein käyttämään aikuisen miehen äänellä puhuvaa syntetisaattoria.

Suomessa tulvii ja myrskyää

Anita Westerback — 2012-10-10T15:25:15+03:00

Ilmastonmuutos ei aiheuta Suomessa yhtä dramaattisia muutoksia kuin monessa muussa Euroopan maassa. Välimeren maat kuivuvat, mutta Suomesta vesi ei lopu tulevaisuudessakaan. Päin vastoin. Meillä ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa ensisijaisesti tulviin ja myrskyihin varautumista.

Tutkimuslaitosten rakennetta ja rahoitusta halutaan uudistaa

Riitta Tirronen — 2012-09-20T11:45:12+03:00

Tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama asiantuntijaryhmä esittää valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta vuodesta 2014 lukien. Valtion tutkimuslaitosten rakennetta uudistettaisiin yhdistämällä tutkimuslaitoksista toiminnallisesti ja rakenteellisesti vahvempia laitoksia muun muassa niissä tehtävän tutkimuksen tieteidenvälisyyden ja monitieteisyyden vahvistamiseksi. Osa tutkimuslaitoksista liitettäisiin Helsingin yliopistoon.

Claude Bernard -palkinto akatemiaprofessori Markku Laaksolle

Anita Westerback — 2012-09-17T13:21:16+03:00

Euroopan diabetestutkijoiden seura EASD on myöntänyt Claude Bernard -palkinnon akatemiaprofessorille Markku Laaksolle hänen ansioistaan diabetestutkimuksessa. Claude Bernard -palkinto on Euroopan arvostetuin diabetespalkinto.

Löytyykö unelma-asuntoa sinkulle?

Anita Westerback — 2012-09-13T13:21:59+03:00

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista yli 40 prosenttia on sinkkuja eli yhden hengen kotitalouksia on yli miljoona. Asumisen unelmat ja todellisuus eivät usein kohtaa. Joskus unelma romuttuu kohteen hinnan vuoksi, joskus siksi, ettei unelma-asuntoa ole olemassa.

Hannu Hautalalle ja Markku Kuismalle tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnot

Riitta Tirronen — 2012-09-12T09:43:15+03:00

Valokuvaaja Hannu Hautala ja professori Markku Kuisma saavat tämänvuotiset tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnot. Hannu Hautala saa palkinnon luonnonvalokuvauksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä kuvaajana, kirjailijana ja opettajana. Markku Kuismalle palkinto myönnetään taloushistorian tutkimuksen alalla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä.

Vuoden tieteentekijä on Ilari E. Sääksjärvi

Riitta Tirronen — 2012-09-11T12:17:23+03:00

Tieteentekijöiden liitto on valinnut Vuoden tieteentekijäksi eläintieteen dosentti Ilari E. Sääksjärven. 36-vuotias Sääksjärvi toimii eläinmuseon esimiehenä ja vetää tutkimusryhmää Turun yliopistossa. Valinta julkistettiin Nuorten tutkijoiden klubi -tapahtumassa tiistaina Oulussa.

Kilpailulliset videopelit aktivoivat aivojen mielihyväkeskusta

Anita Westerback — 2012-09-07T12:05:40+03:00

Suomen Akatemian ja Aalto-yliopiston rahoittamassa tutkimuksessa on osoitettu, kuinka videopelit aktivoivat aivojen mielihyväkeskusta.

Osteoporoosi hoidettava ennen lonkan tekonivelleikkausta

Anita Westerback — 2012-09-05T14:00:54+03:00

Osteoporoosi hidastaa lonkkaproteesin kiinnittymistä luuhun. Proteesin kiinnittymiseen vaikuttavat myös reisiluun yläosan muodon muuttuminen iän myötä ja ikääntyminen yleensä.

Työhön iloa ja imua

Anita Westerback — 2012-09-03T15:17:05+03:00

Työn imu ei ole pelkästään HR-konsulttien hengennostatuspuheissa esiintyvä iskusana, vaan vakavasti otettava työelämän menestystekijä.

Naapuriston merkitys vähentynyt 1980- ja 1990-luvuilta

Anita Westerback — 2012-09-03T10:19:54+03:00

Valtakunnallisen kyselyn mukaan juttelu naapureiden kanssa on vähentynyt 1980- ja 1990-luvuilta. Myös tärkeiden ihmissuhteiden määrä on naapurustossa hieman vähentynyt 1980-luvulta.

Uusi nettiportaali esittelee tähtitieteiden perintökohteita

Juho Karjalainen — 2012-08-27T14:24:59+03:00

Uusi nettiportaali esittelee tähtitieteiden perintökohteita (27.8.12.) UNESCO ja IAU(International Astronomical Union) ovat yhteistyössä julkaisseet tähtitieteellisiä perintökohteita esittelevän sivuston . Sivuston tarkoituksena on esitellä tähtitieteen kannalta tärkeitä, historiallisia kohteita ympäri maailmaa ja kasvattaa tietoisuutta tähtitieteellisten perintökohteiden suojelemisen...

Minotaurus-robotti tunnistaa milloin olemme iloisia

Juho Karjalainen — 2012-08-17T14:33:12+03:00

Oulun yliopiston tietotekniikan professori Matti Pietikäinen ryhmineen kehittää robottia, joka kykenee tunnistamaan tunnetilat ihmisten kasvoista. Pitkälle kehitetty konenäkö mahdollistaa perustunnetilojen kuten surun, pelon, vihan, innostuksen, hämmästyksen ja inhon tunnistamisen ja niiden mukaan toimimisen.

Superraskaiden alkuaineiden rakenteesta uutta tietoa

Riitta Tirronen — 2012-08-15T14:32:53+03:00

Superraskaiden alkuaineiden rakenteesta on saatu uutta, uraauurtavaa tietoa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on kehitetty laitteisto, jonka avulla on ensimmäistä kertaa päästy tutkimaan ²⁵⁶Rf (Rutherfordium) -ydintä yksityiskohtaisesti. Tutkimus on tehty Suomen Akatemian ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikössä.

Pahalaatuisia veritauteja aiheuttavan ”hot-spotin” rakenne selvitetty

Juho Karjalainen — 2012-07-26T11:03:34+03:00

Suomalainen tutkimusryhmä on yhteistyössä amerikkalaisten tutkijoiden kanssa selvittänyt yleisten veritautien syntymekanismin takana olevan proteiinirakenteen. Uusi tieto mahdollistaa parempien tautikohtaisten hoitomuotojen kehittämisen.

Higgsin hiukkasesta vahvoja todisteita

Juho Karjalainen — 2012-07-04T17:00:59+03:00

Tänään julkistettujen tulosten mukaan Cernin LHC-hiukkaskiihdyttimen CMS-kokeen tutkijat ovat löytäneet uuden hiukkasen, jonka massa 125 GeV vastaa Higgsin hiukkasen ennustetta. Löytyessään hiukkanen täydentäisi hiukkasfysiikan standardimallin, joka käsittelee kattavimmin maailmankaikkeuden ainetta ja luonnonvoimia. Higgsin hiukkasen olemassaolon varmistamiseksi on vielä tehtävä lisäkokeita.

Tutkimus:Atomilla olemassa noin 7000 isotooppia

Juho Karjalainen — 2012-06-28T14:20:04+03:00

Kansainvälinen tutkimusryhmä on selvittänyt atomin ytimen eri isotooppien mahdollisen lukumäärän. Tutkimuksessa selvisi, että erilaisia protoni- ja neutronilukukombinaatioita, eli isotooppeja, on sidotuille ytimille olemassa noin 7000 kappaletta, kun protoniluvussa rajoitutaan maksimissaan 120:een. Aiemmat arviot kaikkien isotooppien lukumäärästä vaihtelivat 5000 ja 12000 välillä.

Uusi BioImageXD-ohjelmisto auttaa mallintamaan soluja

Juho Karjalainen — 2012-06-28T12:00:17+03:00

Tietotekniikan ja biotutkimuksen tutkijoiden yhteistyössä kehittämä BioImageXD-ohjelmisto edistää huomattavasti biolääketieteellisellä kuvantamisella tuotetun tiedon käsittelyä. Uuden ohjelmiston avulla voidaan muun muassa visualisoida, miten solujen pinnalla olevat molekyylit liikkuvat ja laskea, miten ne yhtyvät toisiin molekyyleihin.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen selvitetään tulevaisuudentutkimuksella

Riitta Tirronen — 2012-06-20T10:39:45+03:00

”Ilmastonmuutoksella voi olla hyvinkin suuria vaikutuksia maailmantalouteen ja se vaikuttaa eri tavoin eri osissa maailmaa. Jotkut alueet hyötyvät siitä, toiset taas kärsivät”, luonnehtii tutkimusprofessori Jyrki Luukkanen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta Turun yliopistosta.

Ihminen muuttaa maapallon toimintaa peruuttamattomasti

Riitta Tirronen — 2012-06-20T10:31:49+03:00

Ihmiskunnalla on ollut parin viime vuosisadan aikana merkittävä vaikutus maapallon toimintaan, mutta erityisesti 1950-luvulta alkaen ihmisen toiminnan vaikutus elämään maapallolla on ollut käänteentekevä. Kansainvälinen IGBP (International Geosphere-Biosphere Programme) -järjestö on tehnyt Rion kestävän kehityksen konferenssiin videon ihmiskunnan vaikutuksesta maapallon toimintaan. Esityksellä avataan konferenssi tänään Rio de Janeirossa.

Akatemia esittelee rahoitushakuaan yliopistoissa ympäri Suomea

Anita Westerback — 2012-06-15T11:06:26+03:00

Suomen Akatemian rahoitushakua esitellään Ask & Apply -kiertueella elo-syyskuussa Suomen kaikissa yliopistoissa.

Eurooppalaiset rakentavat yhteisen jättiläiskaukoputken

Anita Westerback — 2012-06-14T11:25:57+03:00

Euroopan eteläinen observatorio ESO rakentaa uuden sukupolven jättiläiskaukoputken. Sen lähes 40-metrinen pääpeili koostuu lukuisista osista ja se sijoitetaan Cerro Armazones -vuorelle Pohjois-Chileeen lähelle ESOn nykyistä Paranalin observatoriota.

Akatemiaprofessori Markku Kulmala palkitaan ilmastotyöstä

Juho Karjalainen — 2012-06-05T09:32:33+03:00

Saksalainen monialakonserni Bayer on myöntänyt professori Markku Kulmalalle 50 000 euron ilmastopalkinnon. Kulmala palkitaan uraauurtavasta työstä aerosolitutkimuksen saralla.

Ruoka ja Itämeri puhuttavat Maailma kylässä -tapahtumassa

Riitta Tirronen — 2012-05-23T15:48:07+03:00

Ympäristöministeri Ville Niinistö on mukana keskustelemassa ruoan, terveyden ja Itämeren tilan yhteyksistä Maailma kylässä -festivaalilla Rautatientorilla Helsingissä sunnuntaina 27.5. Keskustelu liittyy festivaalin kaksipäiväiseen Itämeri-teemanäyttelyyn 26.-27.5, jossa muun muassa voi katsella akvaarioita ja videoita meren elämästä sekä kuulla, miten voimme vaikuttaa Itämeren tilaan.

Linus Torvaldsille Millennium-palkinto

Riitta Tirronen — 2012-04-19T14:09:37+03:00

Tämänvuotiset Millennium-teknologiapalkinnot saavat Linus Torvalds ja professori Shinya Yamanaka. Molemmat palkitaan huomattavista teknologisista innovaatioista alallaan. Pääpalkinnon saaja julkistetaan 13.6., kun palkittavia juhlitaan Helsingissä. Palkintosumma on kaikkiaan yli miljoona euroa.

Tutkijat pilkkoivat dengue-viruksen osiin

Riitta Tirronen — 2012-04-19T13:57:40+03:00

Suomalaistutkijat kehittävät parhaillaan yhdessä intialaisten kollegojensa kanssa uutta diagnostiikkaa dengue-kuumeen, trooppisten loissairauksien ja puutiaisaivokuumetta aiheuttavan TBE-viruksen havaitsemiseksi. Entistä tarkempi tieto virustautien mekanismeista ja virusten ominaisuuksista edistää myös hoitomuotojen ja rokotteiden kehittämistä tulevaisuudessa.

Yliopistojen rahoitus uudistuu

Riitta Tirronen — 2012-04-19T13:51:32+03:00

Yliopistojen rahoitusta uudistetaan vuoden 2013 alusta lukien. Uusi rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtioneuvosto päätti tänään yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.

Vanhusten turvaopastin kolmen parhaan joukkoon

Anita Westerback — 2012-04-10T16:53:38+03:00

Vanhusten turvaopastin –järjestelmä on valittu eurooppalaisen Design For All -kilpailun kolmen parhaan kilpailutyön joukkoon. Turvaopastinta on kehitetty Suomen Akatemian Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä (MOTIVE) -tutkimusohjelman hankkeessa Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden, arkkitehtuurin, lääketieteen tekniikan, VTT:n ja Oulun Diakonissalaitoksen yhteistyönä.

Heureka-luennolla tehdään näkymättömästä näkyvää

Anita Westerback — 2012-04-05T15:53:34+03:00

Suomen Akatemian inversio-ongelmien huippuyksikön johtaja, professori Lassi Päivärinta pitää Heurekan planetaariossa avoimen luennon, jossa kerrotaan, miten matematiikalla saadaan näkymättömästä näkyvää.

Puukuiduille etsitään uusia sovelluskohteita

Riitta Tirronen — 2012-03-28T15:15:34+03:00

Terveysvaikutteisia elintarvikkeita, lääkkeiden ainesosia ja tekstiilikuituja saadaan ehkä tulevaisuudessa entistä enemmän puukuiduista. Terva, sauna, ksylitoli ja sitostanoli ovat kaikille tuttuja terveysvaikutteisia tuotteita, joiden jatkoksi tutkijat kehittävät nyt uusia tuotteita.

Jari Niemelälle J.V.Snellman-palkinto

Riitta Tirronen — 2012-03-27T16:19:22+03:00

Kaupunkiekologian professori Jari Niemelä on saanut Helsingin
yliopiston J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon. J. V. Snellman-palkinto myönnetään ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä. Palkinto ojennettiin Niemelälle maanantaina Helsingin yliopiston vuosipäivässä.

Tiedeyhteisö tyrmistynyt kehysriihen päätöksistä

Riitta Tirronen — 2012-03-27T15:47:33+03:00

Yliopistojen rehtorit, professorit ja tieteentekijät paheksuvat hallituksen suunnitelmia jäädyttää yliopistoindeksi vuodeksi 2013. Päätös tehtiin hallituksen vuosia 2013-2016 koskevassa budjettilinjauksessa.

Vuoden tiedekirja -palkinto Tuomas Teporalle

Riitta Tirronen — 2012-03-23T14:09:52+02:00

Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty filosofian tohtori Tuomas Teporalle teoksesta Sinun puolestas elää ja kuolla. Suomen liput, nationalismi ja veriuhri 1917–1945 (WSOY). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kunniamaininnan
(2 500 euroa) sai professori Juha Sihvola teoksesta Maailmankansalaisen uskonto (Otava).

Uudet muovit ja tekstiilit syntyvät jätteistä mikrobien avulla

Anita Westerback — 2012-03-16T12:56:42+02:00

Uusilla biotekniikan ja kemian menetelmillä pystytään tehokkaasti tuottamaan uusiutuvista luonnonvaroista kemikaaleja, materiaaleja ja polttoaineita.

Venäjän luonnonvarateollisuuden muutoksilla vaikutuksia myös Suomessa

Anita Westerback — 2012-03-09T14:16:52+02:00

Suomalaisten yritysten sijoittumista Venäjälle on tutkittu paljon, mutta harvemmin asetelma on käännetty toisin päin. Talousmaantieteilijä Vesa Rautio Helsingin yliopistosta on seurannut tilannetta Venäjällä 1990-luvun lopusta alkaen.

Osteoporoosin tarkkaan mittaamiseen kehitetty uusi menetelmä

Anita Westerback — 2012-03-08T14:51:23+02:00

Lasermittaus on osoittautumassa lupaavaksi menetelmäksi osteoporoosin mittaamisessa. Professori Jussi Timosen johtama työryhmä on kehittänyt lasersäteitä hyödyntävää ultraäänitekniikkaa osteoporoosin nopeaa ja tarkkaa seulontaa varten.

Kansalaisraadeista uusi keino vahvistaa demokratiaa

Anita Westerback — 2012-03-06T13:26:07+02:00

Kansalaisraadit voisivat olla uusi keino keskustelevaan demokratiaan laajentamiseen Suomessa. Niitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kuntauudistuksessa vaikeiden ratkaisujen tekemisessä.

Venäjän modernisaation huippuyksikkö Tiedekulmassa

Anita Westerback — 2012-02-24T15:51:08+02:00

Venäjän modernisaation valinnat –huippuyksikön tutkimus esittäytyy Helsingin yliopiston Tiedekulmassa osana Uusi Venäjä -tapahtumaa.

Himoittua litiumia löytyy suomalaisesta kallioperästä

Anita Westerback — 2012-01-18T09:56:15+02:00

Tablettitietokoneiden, älypuhelimien ja muiden kannettavien laitteiden suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Samalla on kasvanut myös litiumin tarve, sillä sitä tarvitaan laitteiden akuissa. Lähitulevaisuudessa himoittua metallia louhitaan myös Suomesta.

"BONUS malliesimerkki onnistuneesta yhteistyöstä"

Riitta Tirronen — 2012-01-12T08:56:04+02:00

”BONUS-tutkimusohjelma on hyvä esimerkki siitä, miten Itämeren tutkimusyhteistyötä voi tehdä onnistuneesti. Ohjelman koordinointia voi pitää roolimallina kansainvälisen yhteistyön järjestämisestä”, toteaa Ruotsin ympäristöministeri Lena Ek. Hän vieraili keskiviikkona Itämeren maiden ja EU:n Itämeri-tutkimusohjelman (BONUS) koordinaatiotoimistossa Helsingissä.

Suomalaisarkkitehdit suunnittelevat asuinrakennuksen tähtitieteilijöille

Eetu Lehto — 2012-01-05T11:22:19+02:00

Suomalaiset arkkitehdit Sinikka Kouvo ja Erkki Partanen ovat voittaneet Euroopan eteläisen observatorion järjestämän arkkitehtikilpailun. Heidän suunnittelemansa asuinrakennus on tarkoitettu Chilen Atacama-aavikolla sijaitsevan radioteleskooppiryhmä ALMAn tähtitieteilijöille, insinööreille ja muulle henkilökunnalle.

Matti Äyräpään palkinto akatemiaprofessori Heikki Joensuulle

Eetu Lehto — 2012-01-05T11:24:30+02:00

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin vuoden 2012 Matti Äyräpään palkinto (20 000 euroa) myönnetään akatemiaprofessori Heikki Joensuulle. Hän on edistänyt suomalaista syövän diagnostiikkaa ja hoitoa jo yli 25 vuoden ajan. Helsingin yliopiston syöpätautien klinikalla työskentelevä Joensuu on tehnyt merkittävää tutkimusta erityisesti suolistosyövän ja rintasyövän saralla.

Valot kannattaa sammuttaa huoneesta poistuttaessa

Anita Westerback — 2012-01-04T09:38:33+02:00

Energiansäästön näkökulmasta valojen sammuttaminen kannattaa aina. Tämä koskee kaikkia valaisimia eli myös loistoputkivalaisimia ja energiansäästölamppuja.

Hyökkäykseen sairaalabakteereja vastaan

Anita Westerback — 2012-01-04T09:22:03+02:00

Molekyylibiologian tutkijatohtori Matti Jalasvuori Jyväskylän yliopistosta tutkii lupaavaa menetelmää, jonka avulla superbakteerit voisi tulevaisuudessa nujertaa.

Ihmisen alkion kantasoluille välttämätön proteiini löytyi

Riitta Tirronen — 2011-12-20T13:12:36+02:00

Ihmisen alkion kantasoluille välttämätön proteiini löytyi 20.12.2011 Turkulainen tutkimusryhmä on löytänyt ihmisen alkion kantasoluille välttämättömän uuden proteiinin. Professori Riitta Lahesmaan ryhmä Turun Biotekniikan keskuksessa löysi uuden proteiinin nimeltä L1TD1 ihmisen genomin kattavalla geenien ilmenemistä mittaavilla DNA-mikrosiruilla. Kantasolut ovat ainutlaatuisia soluja, silllä n...

Kaija Hollista UNIFI:n puheenjohtaja

Eetu Lehto — 2011-12-01T10:45:26+02:00

Suomen yliopistojen yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio UNIFI ry on valinnut Kaija Hollin puheenjohtajaksi kaudelle 2012—2013.

Heurekassa tänä vuonna ennätysyleisö

Eetu Lehto — 2011-11-29T14:11:29+02:00

Tiedekeskus Heurekassa on vieraillut tämän vuoden aikana jo yli 300 000 kävijää. Vastaava luku ylitettiin viimeksi 10 vuotta sitten ja sitä ennen vain viidesti.

Matti Pietikäisestä IEEE Fellow

Eetu Lehto — 2011-11-28T14:47:54+02:00

Maailman johtava ihmiskuntaa hyödyttävää teknologiaa edistävä ammatillinen järjestö IEEE on myöntänyt professori Matti Pietikäiselle IEEE Fellow -arvonimen. Nimitys myönnetään henkilölle, jolla on erityisen merkittäviä ansioita teknologian kehittämisessä maailmanlaajuisesti.

Markku Löytösestä tietokirjailijat ry:n uusi puheenjohtaja

Eetu Lehto — 2011-11-28T11:57:25+02:00

Professori Markku Löytönen on yksimielisesti valittu Suomen tietokirjailijat ry:n uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2012-2014. Hän seuraa tehtävässä FT Pirjo Hiidenmaata. Löytönen on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 2005 ja toiminut kuluneen vuoden varapuheenjohtajana.

Nuoret tutkijat kokoontuvat keskustelemaan aisteista

Eetu Lehto — 2011-11-18T13:11:29+02:00

Aistit ja aistien tutkimus eri tieteenalojen näkökulmasta on aiheena ensi viikolla Helsingissä järjestettävässä ”5 Senses and Science” -symposiumissa.

Akatemiapalkinnot Tapio Lokille ja Mikko Salolle

Riitta Tirronen — 2011-10-28T10:20:06+03:00

Akatemiapalkinnot yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tieteellisestä rohkeudesta on myönnetty tänä vuonna Tapio Lokille ja Mikko Salolle. Lokki on eturivin akustiikan tutkijoita, jonka työn ansiosta esimerkiksi konserttisalien akustiikkaa voidaan ymmärtää paremmin. Salo on monipuolinen matemaatikko, joka tutkii inversio-ongelmia etenkin lääketieteellisen kuvantamisen ja seismologian alueilla. Molemmat palkitut ovat akatemiatutkijoita.

Lutetia-asteroidi muinaisjäänne aikojen alusta

Riitta Tirronen — 2011-10-28T10:15:01+03:00

Vuonna 2010 havaitusta Lutetia-asteroidista ja sen ominaisuuksista on saatu uutta tietoa. Havainnoista saatujen tulosten analysointi on osoittanut Lutetian tiheärakenteiseksi, ehjänä säilyneeksi muinaisjäänteeksi aurinkokunnan syntyajoilta. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Rosetta-avaruusluotain kohtasi läpimitaltaan yli satakilometrisen Lutetia-asteroidin kesällä 2010.

Etelän taivas – tähtitaivaan tutkimus kuvin

Riitta Tirronen — 2011-10-25T13:26:30+03:00

Helsingin yliopiston Metsätalossa on tällä viikolla esillä kuvanäyttely tähtitaivaan tutkimuksesta. Näyttely esittelee tutkimuskohteita, joita on kuvattu Euroopan eteläisen observatorion ESO:n teleskoopeilla Chilessä.

Academia populi – Tiedettä kaikille torstaina

Riitta Tirronen — 2011-10-24T11:02:14+03:00

Suomen Akatemia on muuttanut Hakaniemeen ja järjestää nyt uusissa tiloissaan kaikille avoimen luentotilaisuuden, jossa tutkijat kertovat työstään ja kiehtovista tutkimusaiheistaan.

Selvitys: SHOKit synnyttäneet uutta yhteistyötä

Riitta Tirronen — 2011-10-19T13:32:40+03:00

Suomalaisten yritysten mielestä Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKit) ovat onnistuneet luomaan uutta, yritysvetoista tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä. Osaamisverkostoja on syntynyt niin eri toimialojen kuin yritys- ja tutkimusmaailman välille. Yritysten mielestää SHOKien rahoitusmalleja ja kansainvälisyyttä on edelleen kehitettävä. Tulokset käyvät ilmi Teknologiateollisuus ry:n selvityksestä.

Jätteistä kehitetään bensiinin korvaajia

Anita Westerback — 2011-10-18T10:24:32+03:00

Teollisuuden jätteiden ja ylijäämien käytöstä uusien liikennepolttoaineiden kehittämisessä on saatu hyviä tuloksia. Suomen Akatemian Kestävä Energia -tutkimusohjelmassa on tutkittu sekä biobutanolin että biokaasun jalostusta liikennepolttoaineeksi.

Koirat katsoivat mieluiten toisten koirien kuvia

Anita Westerback — 2011-10-11T13:39:13+03:00

Helsingin Yliopiston monitieteinen tutkimusryhmä on todistanut katseenseurantamenetelmällä sen, että koirat katsovat kuvia ja todennäköisesti vielä hahmottavat mitä ne esittävät. Silmänliikkeiden seurantaa sovellettiin nyt ensimmäistä kertaa muiden kuin kädellisten kognitiivisten kykyjen tutkimukseen.

Tulevaisuus on omissa käsissämme

Anita Westerback — 2011-10-08T10:50:40+03:00

Tiedekeskus Heurekassa avattiin 8.10.2011 uusi vuorovaikutteinen näyttely: 20X0 – Matka tulevaisuuteen.

Akatemiatutkija Goëry Gentylle kansainvälinen optiikan alan nuoren tutkijan palkinto

Riitta Tirronen — 2011-10-06T16:26:13+03:00

Kansainväliset optiikan ja fysiikan alan kattojärjestöt ovat myöntäneet vuoden 2011 optiikan alan nuoren tutkijan palkinnon Tampereen teknillisen yliopiston optiikan laboratoriossa työskentelevälle akatemiatutkija Goëry Gentylle.

Teuvo Peltoniemelle ja Lea Pulkkiselle tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnot

Riitta Tirronen — 2011-10-06T15:24:09+03:00

Toimittaja Teuvo Peltoniemi ja professori Lea Pulkkinen ovat saaneet tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnot. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi elämäntyöpalkintojen lisäksi tänään kahdeksan tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa.

Supernovilla tietoa maailmankaikkeuden laajenemisesta

Riitta Tirronen — 2011-10-04T18:21:39+03:00

Fysiikan Nobel-palkinto on tänään myönnetty tutkimuksesta, jonka mukaan maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä nopeudella. Yhdysvaltalaistutkijat Saul Perlmutter ja Adam Riess sekä australialaistutkija Brian Schmidt käyttivät tutkimuksensa työkaluina supernovia eli elinkaarensa lopussa räjähtäviä tähtiä.

Verkkokysely e-julkaisujen käytöstä avattu

Riitta Tirronen — 2011-09-26T12:04:39+03:00

Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib toteuttaa 19.9.–16.10.2011 verkkokyselyn, joka on suunnattu tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa työskenteleville tutkijoille.

Työmarkkinoilla tikittää aikapommi

Anita Westerback — 2011-09-23T10:39:45+03:00

Suomalaiset työmarkkinat ovat muuttuneet aiempaa epävarmemmiksi. Ei ole enää varmaa, että kaikille riittää tulevaisuudessa mielekkäitä töitä, kertoo professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta. Työmarkkinat ovat myllerryksessä, eikä mikään työ ole niin varmaa ja turvallista kuin kenties aiemmin.

Katainen uuden tutkimus- ja innovaationeuvoston johtoon

Riitta Tirronen — 2011-09-22T13:56:27+03:00

Valtioneuvosto on asettanut uuden tutkimus- ja innovaationeuvoston. Pääministeri Jyrki Kataisen johdolla toimivan neuvoston toimikausi kestää eduskunnan vaalikauden ajan.

Kasvibiologian tutkimus Suomessa paikoin kansainvälistä huippua

Riitta Tirronen — 2011-09-16T11:56:15+03:00

Kasvibiologian tutkimus on Suomessa korkealla tasolla ja osa tutkimusyksiköistä on oman alansa kansainvälisessä kärjessä. Tutkimuksen laadukkuus ja yksiköihin kertynyt asiantuntemus muodostavat hyvän pohjan myös tulevien tutkijoiden koulutukselle ja luovat menestymisen edellytyksiä tulevaisuudessa.

Rakennus palaa. Entäs ihmiset?

Anita Westerback — 2011-09-15T16:11:57+03:00

Kun seuraavaksi menet julkiseen tilaan, katso mistä muualta kuin pääovesta pääset ulos. Kansainvälisesti arvostetun ja palkitun palotutkija Timo Korhosen mukaan paloturvallisuuden tutkimista rahoitetaan Suomessa liian vähän ja nykyiset rakennusmääräykset mahdollistavat huonojakin ratkaisuja.

Lasimaisen materiaalin atomirakenne selvitetty

Riitta Tirronen — 2011-09-15T14:49:05+03:00

Lasien atomi- ja elektronirakenteesta ja niiden vaikutuksista lasinmuodostumisprosesseissa on saatu uutta tutkimustietoa. Kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus liittyy Maan vaipassa esiintyvän magman eli laavan ominaisuuksiin, mutta tutkituilla yhdisteillä voi olla myös teknologisia sovelluksia uuden sukupolven kevyissä ja tiheissä laseissa, keramiikassa ja sementeissä.

Uusi menetelmä kasvainten hillitsemiseen toi Medix-palkinnon Helsingin yliopiston tutkimusryhmälle

Anita Westerback — 2011-09-09T15:16:28+03:00

Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusryhmälle on myönnetty tämänvuotinen Medix-palkinto; palkinnon toi Cancer Cell -lehdessä julkaistu artikkeli, jossa esiteltiin uudenlainen menetelmä syöpäkasvainten voittamiseksi.

Itämeri muita merialueita herkempi kemikalisoitumiselle

Anita Westerback — 2011-09-09T09:15:42+03:00

Kemikaaleja testataan paljon, esimerkiksi biohajoavuustestein ja toksisuustestein, mutta valokemiallisen hajoavuuden testiä ei tällä hetkellä vaadita.

Kilpikonnan tutkimuksesta uutta tietoa elinten kehityksestä

Riitta Tirronen — 2011-08-25T13:35:09+03:00

Kilpikonnasta on tullut tärkeä tutkimuskohde kehitysbiologeille. Parhaillaan kilpikonnan kilven kehitystä tutkimalla selvitetään muun muassa sitä, missä määrin kilven kehitystä säätelevät mekanismit muistuttavat muiden selkärankaisten elinten kehitystä.

Teräslaatuja voi nyt kehittää simuloimalla

Riitta Tirronen — 2011-08-25T13:26:57+03:00

Teräslaatuja pystytään nyt kehittämään entistä tehokkaammin uuden simulointiohjelman avulla. Suomessa kehitetty uusi teräskonvertterimalli säästää energiaa, aikaa, raaka-aineita ja ympäristöä. Vastaavaa simulointityökalua ei ole julkaistu missään muualla maailmassa.

Tietokirja.fi ensi viikolla Helsingissä

Riitta Tirronen — 2011-08-18T09:56:32+03:00

Tietokirjallisuuden laaja ajankohtaistapahtuma TIETOKIRJA.FI järjestetään Helsingissä 25.–26.8.2011. Kolmatta kertaa järjestettävässä tapahtumassa esiintyy yli 70 tietokirjailijaa sekä tietokirjallisuuden ystävää ja lukijaa. Paikkana on Tieteiden talo Kruununhaassa (Kirkkokatu 6, Helsinki).

Millennium-palkintoa tavoittelee lähes 40 ehdokasta

Riitta Tirronen — 2011-08-16T12:23:10+03:00

Millennium-teknologiapalkinnon voitosta saapui määräaikaan mennessä kilpailemaan lähes 40 ehdotusta. Tekniikan Akatemian toimitusjohtaja Ainomaija Haarla luonnehti palkintoehdokkaiden teknisiä saavutuksia korkeatasoisiksi. Saavutusten taustalla olevat innovaatiot edustavat edellisiin nimeämiskierroksiin verrattuna useampia teknologian alueita.

Osteoporoositutkimus selventänyt taudin riskejä

Leena Vähäkylä — 2011-07-07T15:00:55+03:00

Itä-Suomen yliopistossa tehtävä osteoporoosi- eli luukatotutkimus OSTPRE on muuttanut käsityksiä osteoporoosin elinkaaresta. Tutkimuksen mukaan matala luuntiheys nostaa murtumavaraa merkittävästi jo 50-vuotiailla naisilla.

Voitaisiinko bakteerien antibioottiresistenssiä vähentää?

Risto Alatarvas — 2011-07-07T12:04:54+03:00

Bakteerit ovat olleet läsnä maapallolla miljardeja vuosia. Samoin metallit, jotka ovat muodostuneet jo ennen elämän syntymistä. Antibiootitkin ovat mikrobien tuottamista aineista peräisin olevia luonnontuotteita, mutta niiden laajamittainen käyttö on alkanut vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Kulttuuriperinnön digitointiin 925 000 euroa

Anita Westerback — 2011-07-07T10:36:36+03:00

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 925 000 euroa hankkeisiin, jotka edistävät kulttuurikokoelmien, tietoaineistojen ja kuvakokoelmien digitointia.

Tiedetoimittajien seuraava maailmankonferenssi Helsingissä 2013

Riitta Tirronen — 2011-06-29T17:03:56+03:00

Tiedetoimittajien seuraavan maailmankonferenssin isännäksi on valittu Suomen tiedetoimittajain liitto. Seuraava maailmankonferenssi pidetään kesällä 2013.

Suomalaisopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus kasvussa

Heidi Blomqvist — 2011-06-23T15:37:32+03:00

Suomalaisopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti.

Uudet SHOK-verkkosivut avattu

Riitta Tirronen — 2011-06-23T12:28:12+03:00

Strategisen huippuosaamisen keskittymien yhteinen verkkosivusto on avattu. Suomen- ja englanninkielisillä sivuilla voi tutustua keskittymien ajankohtaisiin asioihin sekä keskittymäkonseptin taustoihin.

Suomelle hyvät arviot kansainvälisessä opiskelijabarometrissa

Heidi Blomqvist — 2011-06-22T13:37:52+03:00

Suomi pärjäsi hyvin laajassa kansainvälisessä selvityksessä, jossa tarkasteltiin kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä opiskelukokemukseen kohdemaassa.

Suomi ykkössijalla korkeakoulutuksen edullisuudessa ja saavutettavuudessa

Heidi Blomqvist — 2011-06-21T11:32:09+03:00

Tuoreen kanadalaisen luokituksen mukaan Suomen korkeakoulujärjestelmä on maailman edullisin ja parhaiten saatavilla olevin. Suomalainen järjestelmä antaa eri taustoista lähtöisin oleville ihmisille kohtalaisen yhdenvertaisen mahdollisuuden korkeakoulutukseen.

Uutta tietoa migreenistä

Anita Westerback — 2011-06-18T00:14:30+03:00

Kansainvälinen tutkimusryhmä on tunnistanut kolme geenimuunnosta, jotka ovat yhteisiä migreenin tavanomaisille muodoille. Tutkimus viittaa siihen, että useimmilla migreenimuodoilla saattaa olla yhteinen geneettinen perusta.

Aivotoiminta voidaan saada lihomista vähentäväksi

Anita Westerback — 2011-06-17T23:29:27+03:00

Akatemiatutkija Eriika Savontaus Turun yliopistosta on tutkinut Suomen Akatemian rahoituksella kymmenen vuotta hermoston välittäjäaineita löytääksensä uusia kohteita lihavuuslääkkeiden kehittämiseen.

Virus täsmäaseena syövän hoidossa

Anita Westerback — 2011-06-10T14:13:28+03:00

Tutkimusprofessori Akseli Hemmingin johtama tutkimusryhmä kehittää seuraavan sukupolven syöpähoitoja. Tutkimusryhmän pitkäjänteisen työn pohjalta on syntynyt yritys Oncos Therapeutics, joka kehittää erityisesti onkolyyttisiä viruksia ja niillä tehtäviä syöpähoitoja.

Uusi tutkajärjestelmä auringon ja maan vuorovaikutusten tutkimukseen

Anita Westerback — 2011-05-31T16:00:52+03:00

Pohjoismaihin suunnitellaan uuden sukupolven tutkajärjestelmää ilmakehän ja ionosfäärin kolmiulotteiseen kuvantamiseen ilmakehäfysiikan ja lähiavaruuden tutkimusta varten.

Tiedeleiri tuo Suomeen nuoria tulevaisuuden osaajia

Heidi Blomqvist — 2011-05-30T16:42:24+03:00

11.‒17.6. järjestettävä Millennium Youth Camp (MY Camp) -tiedeleiri kokoaa Suomeen lahjakkaita nuoria 22 maasta. Suomesta leirille osallistuu neljä nuorta.

Suomen tiedepalkinto professori Simo Knuuttilalle

Anita Westerback — 2011-05-25T10:26:14+03:00

Vuoden 2011 Suomen tiedepalkinto on myönnetty professori Simo Knuuttilalle. Professori Knuuttila on toiminut Helsingin yliopiston teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian professorina vuodesta 1981 lähtien.

Pian pakkaus kertoo onko ruoka pilaantunut

Anita Westerback — 2011-05-24T12:23:05+03:00

Muutaman vuoden päästä jääkaapeistamme saattaa löytyä ruokapakkauksia, jotka varoittavat siinä vaiheessa, kun ruoka on päässyt pilaantumaan.

Mikael Knip palkittiin lasten diabetestutkimuksesta

Anita Westerback — 2011-05-18T11:31:51+03:00

Suomen Akatemian Terveyden tutkimuksen toimikunnan jäsen Mikael Knip on saanut ruotsalaisen lasten diabetesrahaston suojelijan Johnny Ludvigssonin palkinnon.

Pomppimalla luusto vahvemmaksi

Anita Westerback — 2011-05-11T11:01:46+03:00

Kaikenlainen pomppiminen on luuston vahvistumisen kannalta hyvää harjoitusta. Kohtuus on kuitenkin olennainen asia.

Suomalais-japanilaisissa tutkimuksissa kehitetään verkkokalvoproteeseja

Anita Westerback — 2011-05-11T08:37:18+03:00

Tutkimushankkeissa kehitetään menetelmiä sokeutumisen estämiseksi ja sydänlihaksen korjaamiseksi, tuotetaan uusia kudosmalleja lääkevasteiden tutkimukseen sekä luodaan painettavan elektroniikan ratkaisuja.

Akatemian kannusterahoitus yhdeksälle tutkijalle

Riitta Tirronen — 2011-05-09T15:09:25+03:00

Suomen Akatemia on myöntänyt tutkimusmäärärahan yhdeksälle Euroopan tiedeneuvoston (ERC) haussa hyvin menestyneelle, mutta ilman rahoitusta jääneelle Starting Grant -haun tutkijalle.

Suomessa pitäisi tutkia syrjäytymistä sekä vanhuutta ja vanhenemista

Anita Westerback — 2011-05-09T12:35:41+03:00

Suomalaisten mielestä tärkeimmät tulevaisuuden tutkimusaiheet liittyvät syrjäytymiseen sekä vanhuuteen ja vanhenemiseen. Tutkimuksissa pitäisi korostaa poikkitieteellisyyttä.

Euroopan tutkimusinfrastruktuurien tiekartta päivitettiin

Riitta Tirronen — 2011-05-04T15:10:07+03:00

Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin lähitulevaisuuden tavoitteet on päivitetty tänään julkaistussa raportissa. Tutkimusinfrastruktuureja kartoittava eurooppalainen yhteistyöelin ESFRI on julkaissut uudistetun tiekartan, jossa on kuvattu 48 yhteiseurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria.

Mitkä tekijät suojaavat ihmisen mieltä

Anita Westerback — 2011-04-28T15:57:56+03:00

Mitkä tekijät suojaavat ihmisen mieltä ja auttavat sitä pysymään terveenä? Miksi jollekin tulee ongelmia mutta toinen samassa liemessä keitetty ui kuiville?

Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto Risto Näätäselle

Anita Westerback — 2011-04-18T12:56:28+03:00

Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi vuotuisella 15.000 euron kunniapalkinnolla emeritus akatemiaprofessori Risto Näätäsen hänen ansioistaan psykologian tutkimuksen alalla.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä

Anita Westerback — 2011-04-18T11:29:22+03:00

Pelottavassa tilanteessa ahdistus on normaali ilmiö ja kaikki tietävät, mitä se on. Mutta jos ahdistuksesta tulee ylimitoitettua, jatkuvaa ja se häiritsee normaalia elämää, voi kyseessä olla ahdistuneisuushäiriö.

Jippo-tiedepäivänä tutustutaan luonnontieteiden ja matematiikan kiemuroihin

Anita Westerback — 2011-04-14T15:53:50+03:00

Toukokuun 7. päivä järjestetään Kumpulan tiedekampuksella Jippo-tapahtuma, joka on tarkoitettu kaikenikäisille lapsille ja heidän kanssaan osallistuville aikuisille. Tapahtuma järjestetään seitsemättä kertaa, on sen pääteemana ilmastontutkimus.

Tieteentekijät: Tiedeministeriä ei tarvita

Anita Westerback — 2011-04-15T11:56:54+03:00

Ennen eduskuntavaaleja monet tahot ovat peränneet uuteen hallitukseen tiedeministeriä, tiede- ja innovaatioministeriä tai tiede- ja teknologiaministeriä. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto eivät näe tarvetta uudelle ministerille, mutta edellyttävät perustutkimuksen aseman vahvistamista tulevassa hallitusohjelmassa.

Maailman tehokkain suojelualueverkostojen suunnitteluväline on suomalainen

Anita Westerback — 2011-04-14T13:42:19+03:00

Laskennalliset menetelmät on otettu tehokkaasti käyttöön professori Atte Moilasen kehittämässä Zonation-päätösanalyysityökalussa, jolla voidaan suunnitella luonnonsuojelun resurssien kohdentamista laajoilla alueilla, vaikkapa koko Suomen alueella.

Siittiöt myrkkyjahdissa Joensuun SciFest-tiedetapahtumassa

Anita Westerback — 2011-04-14T12:49:16+03:00

Suomen Akatemia järjestää ohjelmaa Joensuun SciFest-tiedetapahtumassa 13.–16.4.2011. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua tapahtuman aikana tiedekahvilakeskusteluihin ja tutustua tutkimukseen Akatemian huippuyksiköiden järjestämissä kiehtovissa työpajoissa.

Kuhmossa keskustellaan muutoksesta ja sopeutumisesta

Anita Westerback — 2011-03-17T12:13:43+02:00

Ihminen ja Kosmos -tapahtumassa keskustellaan tänä vuonna teemalla ”Muutos ja sopeutuminen”. Tapahtuma järjestetään Kuhmo-talossa viikonloppuna 18.–20.3.2011. Muutokseen ja sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään eri näkökulmista.

Uusia FiDiPro-tutkijoita Suomeen

Riitta Tirronen — 2011-03-17T11:26:15+02:00

Tekes rahoittaa seitsemän uutta kansainvälistä tutkimusprojektia FiDiPro, Finland Distinguished Professor -ohjelmassa. Eri puolille maata sijoittuvat ulkomaiset huippututkijat tuovat Suomeen uutta palveluinnovaatioiden, lääketieteen ja tietotekniikan osaamista.

Uusi täsmälääke vähentämään tupakointia

Anita Westerback — 2011-03-16T12:22:18+02:00

Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmassa on kehitetty tupakasta vieroittumiseen lääkettä, joka hidastaa nikotiinin poistumista elimistöstä. Tällaisen lääkkeen käyttö auttaisi tupakoitsijaa vähentämään tupakointia.

MY Camp 2011 -leirin nuoret valittu

Riitta Tirronen — 2011-03-15T11:17:00+02:00

Kesäkuussa Helsingissä järjestettävän Millennium Youth Camp 2011 -tiedeleirin (MY Camp) osallistujat on valittu. Ensimmäisen kierroksen 1443 hakemuksesta ohjausryhmä poimi sata 16-19-vuotiasta hakijaa toiselle kierrokselle, jonka tiheän seulan läpäisi 30 nuorta.

Suomalaisia lihottaa etenkin alkoholi

Anita Westerback — 2011-03-07T11:30:08+02:00

Alkoholin käyttäjät saavat ruokavaliostaan enemmän energiaa, koska alkoholi lisää ruokavalion energiamäärää ilman että sillä korvattaisiin muuta ravintoa.

Maaseutu muuttunut pistäytymismaaseuduksi

Anita Westerback — 2011-03-04T09:10:16+02:00

Maaseutusosiologi Pertti Rannikko Itä-Suomen yliopistosta on lähes koko tutkijanuransa ajan pyrkinyt edistämään väestökadosta kärsivien syrjäseudun kylien asemaa.

A propos -uutiskirje ilmestynyt

Anita Westerback — 2011-03-02T09:29:16+02:00

A propos -uutiskirje ilmestynyt 2.3.2011 A propos -verkkolehdessä esitellään parhaillaan tutkimusta, jossa on selvitetty sitä, miten teollisuuden jätteitä voisi käyttää toisen alan raaka-aineina tai esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Tilaa A propos -uutiskirje ja tiedät mitä tieteessä tapahtuu!

Heureka järjestää maksuttomia tiede-esityksiä

Anita Westerback — 2011-03-01T15:13:21+02:00

Tietokirjailija Markus Hotakainen luennoi tähtitieteestä otsikolla ”Onnellisten tähtien alla” torstaina 3.3. klo 18. Esitys kuuluu Heurekan käynnistämään uudenlaiseen tiedetapahtumien sarjaan.

Opiskelijan sosiaalinen optimistisuus vauhdittaa työelämään siirtymistä

Riitta Tirronen — 2011-02-28T09:54:52+02:00

Opiskelijan sosiaaliset kyvyt ja asennoituminen sosiaalisiin tilanteisiin opintojen aikana enteilee työelämään siirtymisen onnistumista. Opintojen aikana omaksutuilla sosiaalisilla strategioilla on vaikutusta myös työhön sitoutumiseen ja työssä jaksamiseen työuran varhaisessa vaiheessa.

Aikuisuuteen johtaa kuusi erilaista polkua

Riitta Tirronen — 2011-02-28T09:57:08+02:00

Vain harvassa elämänvaiheessa yksilölle tulee lyhyessä ajassa yhtä monta suurta elämänmuutosta kuin aikuistuville nuorille 19-30 vuoden iässä. Itsenäistyminen lapsuuden kodista, ammatin valinta, työuran aloittaminen, parisuhde ja vanhemmuus osuvat juuri tähän ikäkauteen.

Aivosolut säätelevät vaellustaan aivokuorelle

Anita Westerback — 2011-02-25T11:40:50+02:00

Aivojen kehitysvaiheen aikana aivohermosolujen poikkeava järjestäytyminen voi lisätä riskiä sairastua eri tauteihin kuten epilepsiaan, skitsofreniaan tai lukihäiriöön. Ihmisen aivot kehittyvät hyvin nopeasti ja voivat muodostaa jopa 250 000 uutta solua minuutissa.

Osallistu Kansalliskirjaston digitalkoisiin pelaamalla

Anita Westerback — 2011-02-25T10:58:58+02:00

Kansalliskirjasto on käynnistänyt digitalkoot. Tavoitteena on parantaa historiallisen sanomalehtikirjaston käytettävyyttä.

Mediasisällöistä lapsille iloa ja jännitystä

Anita Westerback — 2011-02-25T10:24:15+02:00

Haastattelujen ja havainnointien mukaan mediaan liittyvät hyvän olon tunteet ja median tuottama ilo lasten arkeen ovat merkityksellisiä.

FinNode-verkosto laajenee Intiaan

Riitta Tirronen — 2011-02-21T12:48:50+02:00

Suomalaista innovaatiotoimintaa kansainvälisesti edistävä FinNode-verkosto on laajentunut Intiaan. FinNode Intia perustettiin New Delhiin tämän vuoden alussa ja toimintaa ollaan parhaillaan käynnistämässä. Verkoston Intian toimintojen johtajana on helmikuun alussa aloittanut Riku Mäkelä.

Nanomateriaalitutkimukseen avataan suomalais-intialainen haku

Riitta Tirronen — 2011-02-22T11:33:01+02:00

Suomen Akatemia ja Intian Department of Science and Technology (DST) avaavat yhdessä haun suomalais-intialaisen nanomateriaalien tutkimuksen rahoittamiseksi. Haku aukeaa huhtikuussa ja päättyy toukokuun lopussa 2011.

Uusi uutiskirje Akatemian ohjelmista

Anita Westerback — 2011-02-22T14:23:23+02:00

Suomen Akatemian ohjelmayksikön uusi uutiskirje kertoo mm. tutkimusohjelmien ja huippuyksikköohjelmien tapahtumista ja toiminnasta. Lisäksi uutiskirjeessä on ajankohtaista tietoa tutkijoille, yhteistyökumppaneille ja kaikille tieteestä kiinnostuneille. Uutiskirje ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa.

Euroopan nuorten parlamentti visioi tulevaisuuden haasteita

Anita Westerback — 2011-02-17T16:18:59+02:00

Monikansallinen nuorten parlamentti pohti Euroopan tulevaisuuden haasteita ja etsi ratkaisuja niihin Helsingissä 10.-14.2. Nuoret miettivät mm. maatalouteen, maahanmuuttoon, kansalaisoikeuksiin, ilmastonmuutokseen, kulttuuriin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä.

Vanhemmat ovat huolissaan omasta jaksamisestaan

Anita Westerback — 2011-02-17T09:30:13+02:00

Noin kolmannes vanhemmista on huolissaan yhteisen ajan riittämättömyydestä lapsen kanssa, omista vanhemmuuden taidoistaan sekä maltin menettämisestä ristiriitatilanteissa. THL:n toteuttaman tutkimuksen mukaan vanhemmuuden huolia ei usein tunnisteta lapsiperheiden palveluissa.

Happikato vaivasi Itämerta jo keskiajalla

Anita Westerback — 2011-02-16T10:58:50+02:00

Merenpohjan laaja-alainen hapettomuus keskiajalla on luultavasti ollut kohonneiden Itämeren pintalämpötilojen sekä ilmakehän kiertoliikkeiden muutosten aiheuttamaa. Uudet alustavat tutkimustulokset Itämeren tilasta eri vuosisatoina on saatu tutkimalla meren pohjakerrostumia sekä mallinnuksen avulla.

Mitä tutkitaan huomenna?

Anita Westerback — 2011-02-09T14:49:43+02:00

Suomen Akatemian organisoima kansalaiskysely ”Mitä tutkitaan huomenna?” kannustaa kaikkia kansalaisia mukaan pohtimaan tieteen tulevaisuutta ja ennen kaikkea ideoimaan tutkimuksen aiheita. Olemme kiinnostuneita tietämään, mitä Suomessa tulisi mielestäsi tutkia.

EURAXESS Finland helpottaa tutkijoiden kansainvälistymistä

Anita Westerback — 2011-02-09T14:46:47+02:00

Ulkomaille töihin suuntaavan tutkijan on selvitettävä monia käytännön asioita. Mistä tutkimukselle saa rahoitusta? Millaisia palveluja yhteiskunta tarjoaa? Mitä lupia tarvitaan? Byrokratian viidakossa suunnistamiseen on nyt tarjolla helpotusta, sillä tarvittavat tiedot löytyvät kätevästi tutkijoiden liikkuvuutta ja työnhakua tukevalta EURAXESS Finland -verkkosivustolta.

Julkiset tietoaineistot halutaan tehokkaampaan käyttöön

Riitta Tirronen — 2011-02-08T12:44:33+02:00

Julkisesti rahoitettujen tietoaineistojen hyödynnettävyyttä halutaan lisätä ja tukea aineistojen avoimuudella suomalaista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Asiaa pohtinut työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Henna Virkkuselle tänään.

Suomalainen kemian tutkimus hyvällä tasolla

Anita Westerback — 2011-02-07T13:08:29+02:00

Kemian tutkimus on Suomessa korkealla tasolla ja osa tutkimusyksiköistä on oman alansa kansainvälisessä kärjessä. Kemian alan tutkimus kattaa kaikki keskeiset osa-alueet ja palvelee hyvin myös teollisuuden tarpeita. Näin todetaan tänään julkistetussa kemian alan kansainvälisessä tieteenala-arvioinnissa. Arvioinnin on toteuttanut Suomen Akatemia.

Unkarin tavoitteena entistä innovatiivisempi Eurooppa

Eerikki Vainio — 2011-01-25T17:06:09+02:00

Unkarin puheenjohtajuuskauden ohjelmassa korostuvat talouskriisin seurausten hoitaminen, Eurooppa 2020 -strategia sekä EU:n laajentuminen. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan osalta agendalla on kahdeksannen puiteohjelman valmistelu ja lippulaivahankkeiden eteenpäinvieminen.

Lapsen unen laatu haastaa vanhemman hyvinvoinnin

koulutusuusi — 2011-01-12T15:17:26+02:00

Äidin raskauden ajan unihäiriö voi lisätä riskiä synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja edelleen heijastua vauvan unirytmin kehitykseen. Lapsen unihäiriö puolestaan vaikuttaa sekä äidin että lapsen vointiin.

Suomalaisrekisterien mukaan köyhyys ja huono-osaisuus periytyvät

koulutusuusi — 2011-01-12T15:05:40+02:00

Joka viides vuonna 1987 Suomessa syntyneistä on 21 vuoden ikään mennessä saanut hoitoa mielenterveysongelmiinsa. 10 000:lta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Näistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Tämä selviää Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, joka on osa Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelmaa.

Suomen tiedepolitiikka teknologiapainotteista

Riitta Tirronen — 2010-12-23T10:37:59+02:00

Tutkimuksen matala kansainvälistymisaste, kilpaillun rahoituksen korkea osuus, tutkimusinfrastruktuurien taso ja tutkijoiden palkkaus näyttävät jarruttavan suomalaisen tutkimuksen edistymistä, selviää tällä viikolla julkistetusta raportista.

Professori Aila Lauhasta Lundin yliopiston kunniatohtori

Riitta Tirronen — 2010-12-23T10:44:14+02:00

Lundin yliopisto on kutsunut professori, dekaani Aila Lauhan (s. 1951) kunniatohtorikseen. Valinnan perusteluna ovat professori Lauhan ansiot pohjoismaisen ja eurooppalaisen kirkkohistorian tutkijana, tutkimuksen ohjaajana ja kehittäjänä, sekä pitkäaikainen yhteistyö Lundin yliopiston teologisen tiedekunnan kanssa.

Visa Koivuselle tekniikan alan kansainvälinen tunnustus

Riitta Tirronen — 2010-12-08T14:58:09+02:00

Maailman suurin tekniikan alan kansainvälinen järjestö IEEE (Institute of Electrical and Electronic Engineers) on myöntänyt akatemiaprofessori Visa Koivuselle IEEE Fellow arvon. Kyseessä on järjestön jäsenistön korkein tunnustus.

Henkilökohtainen lääketiede mahdollistaa yksilölliset hoidot

Riitta Tirronen — 2010-11-22T12:54:35+02:00

Henkilökohtaisen lääketieteen käytännöistä ja teknologioista odotetaan ratkaisua monien vakavien sairauksien kuten syövän tehokkaampaan hoitoon. Henkilökohtaisessa lääketieteessä yhdistetään potilaan perimästä saatua tietoa ja taudin molekyylitason informaatiota hoidon yksilölliseen räätälöintiin.

Suomessa kehitetty keinonivelten testauslaitteita

Anita Westerback — 2010-11-12T19:35:22+02:00

Keinonivelten kestävyyttä testaavilla laitteilla voidaan simuloida tarkasti keinonivelten materiaalien ja proteesien toimivuutta laboratorio-olosuhteissa ennen niiden asentamista potilaisiin. Tätä tutkimusmetodien ja -laitteiden kehitystyötä on tehty pitkäjänteisesti Suomen Akatemian rahoituksella. Koelaitteita on hyödynnetty tutkimustoiminnassa ja laitteista kaksi on äskettäin kaupallistettu.

Suomalaiset luottavat tieteeseen

Riitta Tirronen — 2010-11-09T16:38:47+02:00

Tiede ja tutkimus nauttivat suomalaisten suurta luottamusta. Tänään julkistetun Tiedebarometrin mukaan kansalaiset luottavat sekä tieteeseen instituutiona että yksittäisiin tutkimusorganisaatioihin. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoitusorganisaatioiden edellä luotettavimpina yhteiskunnan instituutioina suomalaiset pitävät vain poliisia ja puolustusvoimia. Tieteen tiedotus ry:n teettämä Tiedebarometri julkaistiin nyt neljättä kertaa.

Tutkimusrahoittajien yhteistyö vauhditti nanotutkimusta

Riitta Tirronen — 2010-11-09T14:00:15+02:00

Suomalainen innovaatiojärjestelmä on onnistunut hyvin nanotutkimuksen tulosten siirtämisessä käytäntöön, vaikka yritykset varsinaisen nanosektorin ulkopuolella eivät ole vielä tunnistaneet nanotuotteiden mahdollisuuksia omalle toiminnalleen.

Säädöskielen kiemuroita selvitetään

Riitta Tirronen — 2010-11-05T10:13:56+02:00

Lait, asetukset ja niihin liittyvät tekstit ovat monille kansalaisille vaikeaselkoisia. Laki ei voi olla kaikille sama, jos sen merkityksiä ymmärtävät vain harvat. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on aloitettu kielenhuolto- ja tutkimushanke, jossa selvitetään, millaista säädöskieli on, miksi se on omanlaistaan ja miten säädöksistä saataisiin entistä yleistajuisempia.

Viidelle suomalaiselle iso tutkimusrahoitus EU:lta

Riitta Tirronen — 2010-11-05T10:07:26+02:00

Viisi suomalaistutkijaa saa ison tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta (European Research Council, ERC) nuorille tutkijoille suunnatusta hausta. Yksittäisen tutkimushankkeen rahoitus on enimmillään 1,5 miljoonaa euroa ja rahoituskausi viisi vuotta. Rahoitus kohdistetaan yksittäisille tutkijoille, jotka kokoavat itse tutkimusryhmänsä hanketta toteuttamaan.

Hannes Lohi sai arvostetun tutkimusapurahan koirien geenitutkimukseen

Anita Westerback — 2010-10-29T21:23:17+03:00

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on myöntänyt merkittävän tutkimusrahoituksen eläinlääketieteellisen molekyyligenetiikan professori Hannes Lohen koirien neuropsykiatristen sairauksien geenitutkimukselle.

Kansainvälinen ympäristötieteiden tiedepalkinto Mika Sillanpäälle

Anita Westerback — 2010-10-28T15:00:27+03:00

Professori Mika Sillanpää on voittanut kansainvälisen ympäristötieteiden tiedepalkinnon. Sillanpään sai palkinnon ympäristötekniikan innovaatiot -kategoriassa.

Unettomuusoireet yhteydessä työkyvyttömyyteen

Riitta Tirronen — 2010-10-27T10:27:46+03:00

Unettomuusoireet lisäävät työkyvyttömyyden riskiä ja voivat hidastaa töihin palaamista. Näin on erityisesti silloin, jos työkyvyttömyyden syynä ovat mielenterveyden häiriöt tai tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Yliopistojen varainkeruuaikaa jatketaan

Riitta Tirronen — 2010-10-27T10:09:08+03:00

Hallitus on päättänyt jatkaa yliopistojen varainkeruuaikaa kuudella kuukaudella 30.6.2011 asti. Kyseessä on varainkeruu, joka oikeuttaa valtion vastinrahoitukseen.

Akatemiapalkinnot Heli Skottmanille ja Sampsa Hyysalolle

Anita Westerback — 2010-10-14T15:38:02+03:00

Suomen Akatemia palkitsi kaksi tutkijaa torstaina 14.10.2010 Helsingissä. Akatemiapalkinnot myönnettiin akatemiatutkija Heli Skottmanille Tampereen yliopistosta ja tutkijatohtori Sampsa Hyysalolle Helsingin yliopistosta. Skottmanille akatemiapalkinto myönnettiin tieteellisestä rohkeudesta ja Hyysalolle yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Suomi mukaan kansainväliseen kiihdytinlaboratorioon

Riitta Tirronen — 2010-10-04T14:04:53+03:00

Suomi osallistuu uuden kansainvälisen FAIR-tutkimuslaitoksen (Facility for Antiproton and Ion Research in Europe) perustamiseen, rakentamiseen ja tutkimustoimintaan. Uusi kiihdytinlaboratorio rakennetaan Saksan Darmstadtiin.

Lasten huostaanoton taustoista tarvitaan lisää tietoa

Riitta Tirronen — 2010-09-30T15:19:21+03:00

”Huostaan otetuista lapsista Suomessa ei ole riittävästi tietoa”, sanoo tutkija Päivi Känkänen. Huostaanottojen määrä on viime vuosina kasvanut, ja asiakkuus alkaa yhä useammin vasta murrosiässä. Tilanteet pääsevät yhä useammin kriisiytymään niin, ettei vaihtoehtoja huostaanotolle pystytä etsimään.

Onko tunteilla merkitystä Venäjän ulkopolitiikassa?

Riitta Tirronen — 2010-09-30T15:08:10+03:00

Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on päättänyt rahoittaa tutkimusta, jossa analysoidaan tunteiden merkitystä Venäjän ulkopolitiikassa.

Musiikin ja kielen yhteisiä juuria etsitään

Riitta Tirronen — 2010-09-22T15:09:03+03:00

Musikaalisuuden biologista perustaa halutaan ymmärtää nykyistä paremmin. Uudessa tutkimuksessa selvitetään musikaalisuuden biologiaa moderneilla molekyyligeneettisillä, tilastollisilla ja musiikkikasvatuksen menetelmillä.

Koulutus on eliittiin nousun avaintekijä

Anita Westerback — 2010-09-13T12:51:09+03:00

Tällä hetkellä suomalaisen eliitin keskivertoedustaja on asiantuntijatehtävissä työskentelevä, hyvin koulutettu, pääkaupunkiseudulla asuva, suomenkielinen kolmen lapsen isä, joka harrastaa kuntoliikuntaa.

Siirtyykö työeläkevalta poliitikoille?

Anita Westerback — 2010-09-13T12:18:01+03:00

Kiista eläkeikärajoista on osoittanut, että nykyinen eläkevalta on isojen muutosten kohteena.

Aikamatkailu avartaa ajattelua

Anita Westerback — 2010-09-09T13:26:19+03:00

Mikä esihistoriassa kiehtoo mieltä? ”Mielikuvitus täyttää niitä aukkoja, jotka syntyvät tutkitun tiedon väliin ja harmaille alueille. Syntyy kulttuurilegendoja Atlantiksen kadonneesta mantereesta tai Faravidin suuresta kuningaskunnasta Pohjan perukoilla. Aikamatkailu avartaa ajattelua.

Kaatopaikka raaka-aineiden aarreaitta

Riitta Tirronen — 2010-09-08T16:48:25+03:00

Tuotanto ja tuotteet vaikuttavat ympäristöön tuotteiden suunnittelusta raaka-aineiden hankintaan, valmistukseen, jakeluun, käyttöön ja käytöstä poistamiseen. Luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön tilan heikkeneminen vaikuttavat suoraan taloudelliseen kehitykseen.

Uutta tietoa kolesterolisairauksista

Anita Westerback — 2010-08-27T14:41:26+03:00

Akatemiaprofessori Elina Ikosen tutkimusryhmän käyttämät kuvantamismenetelmät avaavat uusia mahdollisuuksia tutkia kolesteroliaineenvaihduntaa. Tutkimusten uskotaan lisäävän ymmärrystä kolesteroliin liittyvistä sairauksista.

Psykososiaalisilla tekijöillä on merkittävä vaikutus ylipainoisuuteen

Anita Westerback — 2010-08-27T12:50:58+03:00

Tunteiden, syömisen ja lihavuuden välinen yhteys tuli selvästi esiin Suomen Akatemian Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys -ohjelman osana tehdyn tutkimuksen tuloksista.

Eurobarometri: Mielenkiintoa tieteeseen riittää, vaikka tiedon saannissa olisi parannettavaa

Katri Koskela — 2010-08-17T16:53:41+03:00

Kesällä julkistetun eurobarometrin mukaan noin neljä viidestä eurooppalaisesta on joko erittäin tai melko kiinnostuneita tieteen löydöistä ja teknologian kehityksestä. Suuria muutoksia viiden vuoden takaisiin tuloksiin ei ollut tapahtunut.

Mallintamalla uutta tietoa fuusioreaktorista

Riitta Tirronen — 2010-08-17T12:54:43+03:00

Fuusioenergiasta odotetaan ratkaisua maailman energiaongelmiin. Suomalaistutkijat selvittävät parhaillaan, miten fuusioreaktorin seinämä kestäisi äärimmäisiä olosuhteita rikkoutumatta. Tutkimustieto aiheesta on keskeisellä sijalla, kun ensimmäistä koereaktoria ITERia rakennetaan kansainvälisellä yhteistyöllä Etelä-Ranskaan.

Talousarviossa ehdotetaan lisää rahaa tutkimukseen

Katri Koskela — 2010-08-05T11:28:41+03:00

Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa talousarviossa korotusta Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin sekä yliopistojen perusrahoitukseen.

Kansainvälisten tiedepalkintojen saajiksi pyydetään ehdotuksia

Riitta Tirronen — 2010-07-28T13:36:33+03:00

Merkittävä lääketieteen tutkimuksen tiedepalkinto InBev-Baillet Latour Health Prize jaetaan jälleen ensi vuonna. Palkintolautakunta toivoo nyt ehdotuksia vuoden 2011 palkinnon saajaksi tai saajiksi. Tulevan palkintokauden teemana ovat infektiotaudit ja immunologia, joten ehdotuksia odotetaan tämän alan tutkimuksen piiristä.

Ydinvoimakeskustelua jäsennetään nuorten voimin

Riitta Tirronen — 2010-07-15T10:53:10+03:00

Kuopiolaisnuoret houkuttelevat kansalaisia osallistumaan ydinvoimapäätösten jälkipeliin Kuopion torilla perjantaina 16.7.2010 klo 9.00 alkaen. Nuoret keräävät ja jäsentävät Eduskunnan ydinvoimapäätökseen liittyvää keskustelua.

Ensimmäinen SalWe-ohjelma käynnistyi

Katri Koskela — 2010-07-12T16:10:29+03:00

Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK SalWe Oy on käynnistänyt ensimmäisen tutkimusohjelmansa. Älykäs monitorointi -ohjelman tavoitteina ovat muun muassa yksilön terveyden ja hyvinvoinnin älykkään seurannan eri menetelmien ja erilaisten pikatestausjärjestelmien kehittäminen.

Kuvanveistäjän galaksista aiempaa selkeämpi kuva

Katri Koskela — 2010-06-18T16:35:01+03:00

Euroopan eteläinen observatorio ESO on julkaissut Kuvanveistäjän galaksista uuden, aiempaa selkeämmän kuvan.

Vauhtia ja vinkkejä tieteelliseen kirjoittamiseen

Katri Koskela — 2010-06-15T11:59:36+03:00

Pekka Belt, Matti Möttönen ja Janne Härkönen ovat julkaisseet epävirallisen oppaan, jossa annetaan vinkkejä tieteellisten artikkeleiden ja väitöskirjojen kirjoittajille.

Fyysikoilta ja lääketieteilijöiltä strategia yhteistyön edistämiseen

Katri Koskela — 2010-06-14T13:21:09+03:00

Fyysikot ja lääketieteilijät ovat julkaisseet suunnitelman alojen yhteistyön lisäämiseksi. Julkaisu perustuu Euroopan hiukkasfysiikan laboratorio CERNin helmikuussa järjestämään workshop-tilaisuuteen, jossa kartoitettiin alojen yhtymäkohtia ja synergiaetuja.

Merkittävä hammaslääketieteen palkinto Hannu Hausenille

Riitta Tirronen — 2010-06-11T09:29:30+03:00

Oulun yliopiston sosiaalihammaslääketieteen professori Hannu Hausenille on
myönnetty kansainvälisesti merkittävä ehkäisevän hammaslääketieteen
tutkimuksen alan vuoden 2010 Yngve Ericsson -palkinto.

Michael Grätzelille Millennium-teknologiapalkinnon päävoitto

Katri Koskela — 2010-06-10T16:39:47+03:00

Vuoden 2010 Millennium-teknologiapalkinnot jaettiin 9.6. Suomen Kansallisoopperassa järjestetyssä tilaisuudessa. Tänä vuonna kaikki palkitut innovaatiot vastaavat erityisesti kestävän kehityksen ja energiankulutuksen problematiikkaan.

Tieteen maailma lasten piirroksina

Katri Koskela — 2010-06-09T09:24:05+03:00

Euroopan hiukkasfysiikan laboratorio CERNin tiloissa on kesäkuussa esillä sveitsiläisten alakoulujen kanssa yhteistyössä järjestetyn ”piirrä fyysikko” -projektin satoa.

Haku HPC-Europa2-tutkijavierailuihin käynnissä

Riitta Tirronen — 2010-06-08T12:59:35+03:00

HPC-Europa2-projekti tarjoaa mahdollisuuden kansainvälisten tutkijoiden vierailulle Suomeen. Myös suomalaiset tutkijat voivat vierailla muualla Euroopassa HPC-Europa2-rahoituksella. Projekti kestää vuoden 2012 loppuun saakka.

Uusia kuvia Suuresta Magellanin pilvestä

Katri Koskela — 2010-06-07T15:10:41+03:00

Euroopan eteläinen observatorio ESO on julkaissut uuden kuvan Linnunradan lähigalaksista Suuresta Magellanin pilvestä.

Kavli-palkinto Raymond Wilsonille

Katri Koskela — 2010-06-07T15:07:11+03:00

Vuoden 2010 astrofysiikan Kavli-palkinto on myönnetty Raymond Wilsonille hänen tutkimustyöstään optiikan alalla.

Kiti Müller palkittiin työympäristötyöstä

Katri Koskela — 2010-06-04T13:20:45+03:00

Tutkimusprofessori Kiti Müller sai kultaisen työympäristötyön erityismitalin tutkimuksestaan työhyvinvoinnin ja työurien pidennyksen haasteiden parissa.

Helsingin tiedepalkinto Antti Kupiaiselle

Riitta Tirronen — 2010-05-25T16:33:30+03:00

Helsingin tiedepalkinnon saa tänä vuonna professori Antti Kupiainen, joka johtaa matemaattisen fysiikan tutkijaryhmää Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.

Uusi esteetön näkymä maineikkaaseen spiraaligalaksiin

Riitta Tirronen — 2010-05-20T12:50:49+03:00

ESO on julkaissut uuden kauniin kuvan läheisestä Messier 83 -galaksista. Kuva on otettu ESOn Paranalin-observatoriossa Chilessä sijaitsevaan VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope) liitetyllä HAWK-I-kameralla.

”Verkostoissa toimiminen menestyksen edellytys”

Riitta Tirronen — 2010-05-20T11:18:39+03:00

”Tulevaisuuden tieteen teko edellyttää entistä tiiviimpää ryhmässä työskentelyä. Tämä koskee myös niitä aloja, joilla ryhmätyöskentely ei ole tähän mennessä ollut tavallista. Yksilön merkitys on edelleen tutkimuksessa keskeinen, mutta se ei enää riitä”, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Kalervo Väänänen linjasi Tiedefoorumissa.

Härkäpavun virus voi auttaa lääkkeiden kohdentamisessa

Riitta Tirronen — 2010-05-19T09:58:05+03:00

Yksittäisistä härkäpavun kloroosiläikkäviruksista voidaan tulevaisuudessa rakentaa esimerkiksi hyvin määriteltyjä magneettisia materiaaleja tai parantaa lääkkeiden kohdistumista ja vapautumista.

Tutkimus ikäihmisille suunnatuista palveluista

Anita Westerback — 2010-05-11T10:58:59+03:00

Yli tuhannelle 75-vuotiaalle on lähetetty kysely, joka koskee ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen käyttöä ja arjen sujumista. Arki, apu ja palvelut -kysely on osa Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitoksen tutkimusta.

FinnNano-ohjelma palkitsi alan asiantuntijoita

Anita Westerback — 2010-05-10T13:43:00+03:00

Tekesin FinNano-ohjelma palkitsi Nanotech Finland Awardseilla alalla ansioituneita tekijöitä neljässä kategoriassa. Nanotech Finland Awards -voittajat ovat Beneq Oy, professori Esko Kauppinen Aalto-yliopistosta, johtaja Tapani Ryhänen Nokia Research Centeristä sekä akatemiaprofessori Kari Rissanen Jyväskylän yliopistosta.

Maailman suurin kaukoputki rakennetaan Chilen Armazones-vuorelle

Riitta Tirronen — 2010-04-30T12:11:58+03:00

Euroopan eteläisen observatorion ESOn neuvosto on päättänyt valita suunnitteilla olevan 42-metrisen E-ELT-suurteleskoopin (European Extremely Large Telescope) rakentamispaikaksi Armazones-vuoren. Kyseinen vuori sijaitsee Chilessä 3 060 metrin korkeudessa keskellä Atacaman erämaata, noin 130 kilometriä Antofagastan kaupungista etelään ja noin 20 kilometrin päässä Paranal-vuorelta, jossa ESOlla on jo ennestään VLT-teleskooppi (Very Large Telescope).

Opetusministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriö

Riitta Tirronen — 2010-04-30T12:03:01+03:00

Opetusministeriön nimi muuttuu toukokuun alussa opetus- ja kulttuuriministeriöksi. Koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimiala ja tehtävät säilyvät ennallaan.

Panu Kailalle tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto

Riitta Tirronen — 2010-04-29T15:37:18+03:00

Arkkitehti Panu Kaila on saanut tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon rakennuskulttuurin ja siihen liittyvän taitotiedon tuottajana. Palkintoperustelun mukaan hän on tehnyt mittavan ja ansiokkaan uran rakennuskulttuurin tutkijana ja opettajana sekä tuotteliaana ja taitavana kirjoittajana.

Kolme tutkijaa ehdolla Millennium-palkinnon saajaksi

Riitta Tirronen — 2010-04-15T10:04:16+03:00

Kolme eurooppalaista tieteentekijää on ehdolla vuoden 2010 Millennium-teknologiapalkinnon saajaksi. Maailman suurimman teknologiapalkinnon voittaja julkistetaan Helsingissä 9. kesäkuuta 2010.

Työskentely ulkomailla edistää tutkijanuraa terveyden tutkimuksen alalla

Riitta Tirronen — 2010-04-15T09:53:08+03:00

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt kymmenen uutta määrärahaa akatemiatutkijan tehtävään. Määrärahan tavoitteena on tarjota lupaaville tutkijoille mahdollisuus täysipäiväiseen itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn, oman alan kehittämiseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen.

Biotieteiden ja ympäristön tutkimukseen 14 uutta akatemiatutkijaa

Riitta Tirronen — 2010-04-15T09:50:39+03:00

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on valinnut 14 uutta akatemiatutkijaa. Tiistaina 13.4. pidetyssä kokouksessa valitut akatemiatutkijat aloittavat kautensa tämän vuoden elokuussa. Yhteensä toimikunta osoitti akatemiatutkijan tehtäviin noin 5,5 miljoonaa euroa.

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen aloille 19 uutta akatemiatutkijaa

Riitta Tirronen — 2010-04-15T09:47:35+03:00

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi 19 uutta akatemiatutkijaa 12.4.2010. Akatemiatutkijan tehtävään valituista 19 tutkijasta naisia oli runsas neljäsosa. Joka viides tehtävän saaneista oli ulkomaalaistaustainen.

Sukupuolihierarkiat yhä vallalla työpaikoilla

Tea — 2010-03-30T14:38:39+03:00

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät kokemukset ovat yhteydessä naisten ja miesten asemaan työpaikan hierarkiassa.

Vuoden tiedekirja -palkinto Mikko Ylikankaalle

Riitta Tirronen — 2010-03-26T10:27:26+02:00

Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty filosofian tohtori Mikko Ylikankaalle teoksesta Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800–1950 (Atena). Ylikankaan teos käsittelee huumausaineita ja niiden käyttöä Suomessa.

Suuri osa galakseista jäänyt havaitsematta

Riitta Tirronen — 2010-03-26T10:06:23+02:00

Tähtitieteilijät ovat jo kauan tienneet, että monissa kaukaisimman universumin kartoituksissa hukataan suuri osa valon todellisesta kokonaismäärästä. Tutkijat ovat nyt vahvistaneet, että suuri osa galakseista, joiden valolta on kestänyt 10 miljardia vuotta matkata meille saakka, on jäänyt aiemmin havaitsematta.

Innovaatiokide Opettaja-lehden Tiina Tikkaselle

Riitta Tirronen — 2010-03-26T09:53:02+02:00

Opettaja-lehden toimittaja Tiina Tikkanen on voittanut Innovaatiokide 2010 -kilpailun. Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila luovutti Tikkaselle luonnonkiteestä valmistetun palkinnon sekä 3 000 euron voittosekin torstaina 25. maaliskuuta Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa.

APEX-teleskoopilla ensimmäinen lähikuva kaukaisen universumin tähtitehtaista

Riitta Tirronen — 2010-03-23T13:26:45+02:00

Tähtitieteilijät ovat tehneet ensimmäistä kertaa suoria mittauksia hyvin kaukaisessa galaksissa sijaitsevan tähtien syntyalueen koosta ja kirkkaudesta. Mittausten alkusysäyksenä oli APEX-teleskoopin avulla tehty onnekas havainto. Kyseinen galaksi sijaitsee niin etäällä ja sen valo matkaa meille saakka niin kauan, että näemme sen sellaisena kuin se oli 10 miljardia vuotta sitten.

Kansallisten tietoaineistojen saatavuutta parannettava

Tea Kalska — 2010-03-19T12:02:17+02:00

Kansallisten, julkisin varoin tuotettujen sähköisten tietoaineistojen ja -varantojen saatavuutta ja käytettävyyttä halutaan parantaa.

Ihminen ja Kosmos -tapahtumassa kohtaavat tiede ja taide

Tea Kalska — 2010-03-12T13:36:28+02:00

Suomen Akatemia järjestää yhdessä ohjelmayhtiö Pro Kuhmo Oy:n kanssa Ihminen ja Kosmos -tapahtuman Kuhmossa 19.–21.3.2010.

Akateemikko Leena Peltonen-Palotie kuollut

Tea Kalska — 2010-03-11T11:27:33+02:00

Tieteen akateemikko Leena Peltonen-Palotie on kuollut vakavan sairauden jälkeen. Professori Peltonen-Palotie nimitettiin tieteen akateemikoksi lokakuussa 2009.

Marjatta Hietalalle Suomen kulttuurirahaston palkinto

Tea Kalska — 2010-03-05T14:49:19+02:00

Suomen kulttuurirahasto on palkinnut Tampereen yliopiston yleisen historian professori Marjatta Hietalan.

Keliakian esiintyvyys Suomessa kaksinkertaistunut

Tea Kalska — 2010-03-02T10:27:30+02:00

Keliakian esiintyvyys väestössä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 1980-luvun alussa keliakian todellinen esiintyvyys Suomen aikuisväestössä oli noin yksi prosentti ja nyt 2000-luvulla jo kaksi prosenttia.

Professori Helga Nowotny ERC:n johtoon

Noora Valjakka — 2010-02-26T14:53:35+02:00

Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) tieteellinen neuvosto on valinnut yksimielisesti uudeksi johtajakseen professori Helga Nowotnyn.

Luonnonvarojen riittävyys tulevaisuuden suurin haaste?

Tea Kalska — 2010-02-26T12:39:52+02:00

Luonnonvarojen riittävyys ja kestävä käyttö ovat nousemassa ilmastonmuutoksen rinnalle tulevaisuuden suurimmiksi haasteiksi. Luonnonvarojen hallintakeinoja on tutkittu Suomen Akatemian Ympäristö ja oikeus -tutkimusohjelmassa.

Osallistu Facebook -tutkimukseen

Tea Kalska — 2010-02-25T10:30:03+02:00

Millainen on Facebook vuorovaikutuksen ja toiminnan tilana? Käytetäänkö sitä verkostojen ylläpitämiseen, tapahtumien mainostamiseen vai maailman parantamiseen?

Lukukausimaksukokeilun koulutusohjelmat valittu

Riitta Tirronen — 2010-02-24T17:37:51+02:00

Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskeva lukukausimaksukokeilu käynnistyy yhdeksässä yliopistossa ja kymmenessä ammattikorkeakoulussa. Yhteensä kokeiluun osallistuu 130 koulutusohjelmaa.

Vesistöjen tutkijakoulu aloittaa toimintansa

Tea Kalska — 2010-02-19T09:41:59+02:00

Uusi vesistöjen ja valuma-alueiden VALUE-tutkijakoulu aloittaa toimintansa tässä kuussa.

Uusia menetelmiä psyykkisesti sairaiden vanhempien lasten huomioimiseksi

Anita Westerback — 2010-02-11T11:07:41+02:00

Psyykkisesti sairaiden lapset pyritään nykyään ottamaan paremmin huomioon aikuisille tarkoitetuissa mielenterveyspalveluissa. Suomen Akatemian rahoittamassa Toimiva lapsi & perhe -tutkimushankkeessa on koulutettu tuhansia työntekijöitä ympäri Suomen ja kehitelty uusia menetelmiä psyykkisesti sairaiden vanhempien lasten huomioimiseksi.

Akatemian Itämeri-päivän anti nyt verkossa

Anita Westerback — 2010-02-11T10:40:42+02:00

Suomen Akatemia järjesti tiistaina Itämeri-seminaarin tutkijoille, päättäjille ja tutkimustiedon käyttäjille. Säätytalolla pidetyssä BONUS-päivässä pohdittiin muun muassa sitä, mitkä tutkimustietoon perustuvat toimenpiteet suojelevat parhaiten Itämerta tulevaisuudessa. Tavoitteena oli myös kehittää käytäntöjä, joilla tutkimustieto saataisiin entistä nopeammin ja tehokkaammin Itämeri-päätöksenteon tueksi.

Tutkimustulosten nopea käyttöönotto edistäisi Itämeren tilaa

Tea Kalska — 2010-02-09T09:15:38+02:00

Suomen Akatemian tekemässä kyselyssä selvisi, että asiantuntijoiden mielestä Itämeren tilaa edistävät parhaiten uusien tutkimustulosten nopea käyttöönotto, viestintä ja yhteistyön tiivistäminen alueellisessa suunnittelussa.

Mittavaa rahoitusta tutkimuksen infrastruktuurihankkeille

Tea — 2010-02-05T16:06:20+02:00

Suomen Akatemia on päättänyt rahoittaa kahta merkittävää tutkimuksen infrastruktuurihanketta. Kasvihuonekaasujen ICOS-havainnointijärjestelmää ja biotieteiden hankekokonaisuutta rahoitetaan kumpaakin miljoonalla eurolla.

Vuoden tiedetoimittaja -palkinto Tuula Vainikaiselle

Riitta Tirronen — 2010-02-05T13:44:59+02:00

Suomen tiedetoimittajain liitto on myöntänyt Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon tiedetoimittaja Tuula Vainikaiselle. Hänet palkittiin innostavasta ja monipuolisesta toiminnastaan erityisesti lääketieteellisen viestinnän eri tehtävissä – toimittajana, tiedottajana ja kouluttajana.

Upea tähtien taimitarha kuvattu ESOn teleskoopilla

Anita Westerback — 2010-02-04T09:13:12+02:00

ESO on kuvannut suurella teleskoopillaan kauniin tähtisumun keskellä sijaitsevan tähtijoukon. Tämä valtava tähtijoukko on kuin tähtien taimitarha, sillä siinä syntyy koko ajan uusia tähtiä tähtisumun suurista kaasu- ja pölypilvistä. Kyseessä on eräs Linnunradan kirkkaimmista ja tiheimmistä nuorten tähtien muodostamista joukoista.

Uudet lääkehoidot tehoavat rintasyövän hoidossa

Anita Westerback — 2010-01-30T18:53:38+02:00

Tuoreiden tutkimustulosten perusteella uudet lääkehoidot vähentävät vaikean rintasyövän uusiutumista ja siitä johtuvia kuolemia kolmanneksella.
Helsingin yliopiston FinXX-tutkimuksessa oli mukana 1500 potilasta. Hyviä hoitotuloksia on saatu yhdistämällä suun kautta otettava sytostaattilääke, kapesitabiini, tavanomaiseen sytostaattihoitoon. Lopulliset tutkimustulokset
valmistunevat tämän vuoden aikana.

Mediataiteilija maalasi Helsingin yliopiston päärakennuksen

Anita Westerback — 2010-01-19T15:48:39+02:00

Mediataiteilija Jürgen Scheiblen projekti Mobispray on yhdistelmä mobiiliteknologiaa ja taidetta. Kännykällä voidaan spreijata mitä tahansa esim. maalata yliopiston päärakennuksen julkisivu kirkkailla ja kauniilla väreillä. Seiniin voi kirjoittaa tai seinän voi kuvioida oman mielikuvituksensa mukaan. Tämä kaikki ihan luvan kanssa!

Alkoholin vaikutuksia sikiöön selvitetään hiirimallin avulla

Anita Westerback — 2010-01-19T13:11:03+02:00

Sikiön alkoholialtistus ensimmäisen raskauspuoliskon aikana saa aikaan muutoksia sikiön epigenomissa sekä geenien ilmenemisessä ja nämä muutokset säilyvät läpi hiiren elämän, osoittaa uusi hiirimalli.

Syöpäkasvaimen näännyttävät lääkkeet askelta lähempänä

Anita Westerback — 2010-01-19T12:57:15+02:00

Suomalais-sveitsiläinen tutkimusryhmä on edennyt ison askeleen kohti tehokkaampia syöpälääkkeitä, joilla estetään syöpäkasvainta ruokkivien verisuonien syntymistä ja syövän leviämistä.

Seppo Ylä-Herttuala sai merkittävän tutkimusrahoituksen ERC:ltä

Riitta Tirronen — 2010-01-19T12:29:23+02:00

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualalle 2,2 miljoonan euron tutkimusrahoituksen edistyneille tutkijoille suunnatussa haussa. Rahoitus myönnettiin sydän- ja verisuonitautien sekä pahanlaatuisen aivokasvaimen hoidossa käytettävien geeninsiirtotekniikkojen tutkimukseen.

ALMAlle kolme yhteentoimivaa antennia

Riitta Tirronen — 2010-01-05T13:54:23+02:00

Euroopan eteläisen observatorion ESOn ALMA-teleskooppina tunnetun Atacaman suuren millimetri-/alimillimetrijärjestelmän rakentamisessa on saavutettu tärkeä virstanpylväs. Tähtitieteilijät ja suunnittelijat ovat ensi kertaa onnistuneet linkittämään observatorion kolme Pohjois-Chilessä 5 000 metrin korkeudessa sijaitsevaa antennia.

Dan-Olof Riska Cernin hallintoneuvoston varapuheenjohtaksi

Riitta Tirronen — 2010-01-04T12:02:22+02:00

Fysiikan tutkimuslaitoksen johtaja, professori Dan-Olof Riska on valittu Euroopan ydintutkimusjärjestö Cernin hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi. kaudelle 2010-2012. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Cernin johdossa on suomalainen.

Uuden sukupolven reaktorit vähentäisivät ydinjätteen määrää

Anita Westerback — 2009-12-18T10:49:51+02:00

Siirtyminen uudentyyppisiin ydinvoimalaitoksiin vähentäisi merkittävästi ydinjätteen määrää. Suljettu polttoainekierto mahdollistaisi sen, ettei ydinjätettä haudattaisi sellaisenaan, vaan se hajotettaisiin kemiallisesti ja käyttökelpoinen osa valmistettaisiin uudelleen polttoaineeksi. Aihetta tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa Kestävä Energia -tutkimusohjelmassa.

Uusi VISTA-kartoituskaukoputki ESOn käyttöön

Tea Kalska — 2009-12-15T11:08:47+02:00

Uusi VISTA-kartoituskaukoputki (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy) on otettu vastikään käyttöön ESOn Paranalin-observatoriossa Pohjois-Chilessä. VISTA on maailman suurin infrapuna-aallonpituuksia tutkiva kartoituskaukoputki ja sen avulla on juuri tuotettu ensimmäiset julkaistavat kuvat.

Sukulaisapu tärkeää myös hyvinvointivaltiossa

Anita Westerback — 2009-12-15T08:54:25+02:00

Kyselytutkimuksen perusteella sukulaisapu on tärkeä osa ihmisten vuorovaikutusta. Mitä keskeisemmästä avun muodosta on kyse, sitä tärkeämpiä lähisukulaiset ovat, tutkimuksessa todetaan.

Arto Mustajoki Akatemian hallituksen puheenjohtajaksi

Riitta Tirronen — 2009-12-10T14:09:07+02:00

Valtioneuvosto on nimittänyt Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajaksi professori Arto Mustajoen Helsingin yliopistoksi ja varapuheenjohtajaksi professori Päivi Törmän Teknillisestä korkeakoulusta. Jäseneksi nimitettiin liiketoiminnan kehitysjohtaja, dosentti Aino Takala Orion Diagnostica Oy:stä.

Kansantaloustieteilijä selvittää lahjakkuuden merkitystä työmarkkinoilla

Riitta Tirronen — 2009-12-09T10:33:34+02:00

Professori Marko Terviö on saanut Euroopan tiedeneuvostolta (ERC) mittavan nuoren tutkijan tutkimusrahoituksen lahjakkuuden merkityksen tutkimukseen työmarkkinoilla. Taloustieteellisessä tutkimuksessa lahjakkuus tarkoittaa tuottavuuseroina ilmenevää soveltuvuutta tiettyyn tehtävään tai alaan. Tällaisen lahjakkuuden esiintulo ja selvittäminen on usein mahdollista vain vähitellen tai varsinaisen työuran aikana, sattumanvaraisestikin aukeavissa työtilaisuuksissa.

Uusitulla opintotuella halutaan kannustaa päätoimiseen opiskeluun

Anita Westerback — 2009-12-08T14:30:05+02:00

Opetusministeriön työryhmä on luovuttanut kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille esityksen korkeakouluopiskelijoiden opintotuen uudistamiseksi. Uudistuksella halutaan kannustaa päätoimiseen opiskeluun.

Eero Vuorio valittu Biokeskus Suomen johtajaksi

Anita Westerback — 2009-12-07T12:44:07+02:00

Biokeskus Suomen rehtorien kokous on valinnut johtajaksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle Turun yliopiston kanslerin Eero Vuorion.

Korkea päätäntävalta työssä voikin olla mielenterveysriski

Anita Westerback — 2009-12-08T14:30:38+02:00

Työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä on pidetty mielenterveyttä edistävänä asiana. Työterveyslaitoksen tekemässä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työssä lisäsivät mielenterveyshäiriöstä johtuvien hoitojaksojen todennäköisyyttä.

Kulttuuriantropologia kohtaa tietotekniikan

Anita Westerback — 2009-12-07T10:29:37+02:00

Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen kulttuuriantropologian jokapaikan tietotekniikan UBI Anthropos -tutkimushankkeelle vuosille 2010–2012. Hanke on osa Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osaston koordinoimaa UBI (UrBan Interactions) - ohjelmaa, joka tutkii kaupunkitilan, ihmisen, tietotekniikan ja informaation välistä vuorovaikutusta.

Akatemiaprofessori Howard T. Jacobs valittu vuoden professoriksi

Anita Westerback — 2009-12-07T10:27:29+02:00

Professoriliitto valitsi vuoden professoriksi akatemiaprofessori Howard T. Jacobsin. Valinta julkistettiin 3.12.2009 professoriliiton 40-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä. Jacobsin ansiot tieteessä, hänen tinkimätön toimintansa Suomen akateemisen ympäristön kansainvälistämisessä sekä suomalaisen tutkimuksen markkinoimisessa ulkomailla nostavat hänet merkittävään asemaan tiedekentässämme.

Opettajien hyvinvointi heijastuu oppilaisiin

Anita Westerback — 2009-12-07T10:25:52+02:00

Opettajanhuoneen ilmapiirillä on vaikutusta myös oppilaiden hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen. Näin todetaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteistutkimuksessa, jota rahoitti Suomen Akatemia.

Tutkimusretki Etelä-Amerikassa esitteli tähtitieteen ihmeitä

Anita Westerback — 2009-12-07T10:23:32+02:00

Lokakuussa käynnistynyt GalileoMobile -projekti esitteli Andien vuoristossa tähtitieteen ihmeitä chileläisille, bolivialaisille ja perulasille. ESOn ja sen yhteistyökumppaneiden sponsoroima tähtieteilijöiden ja opettajien ryhmä matkusti GalileoMobilen pakettiautolla ympäri Andien vuoristoa järjestäen matkan varrella työpajoja opiskelijoille ja tähtihavainnointitapahtumia suurelle yleisölle.

Huippuyksikön tutkijat kehittäneet uudenlaista kaiutinteknologiaa

Anita Westerback — 2009-12-02T22:23:01+02:00

VTT:llä on kehitetty uudentyyppinen kaiutinelementti, jonka toiminta perustuu termoakustiseen ilmiöön.

Laihdutukseen apua nanoteknologiasta

Anita Westerback — 2009-12-02T22:10:40+02:00

Nanoteknologiasta voi olla apua jopa laihdutuksessa. Suomalaisissa yliopistoissa kehitellään uutta lääkeannostelumenetelmää, jossa hyödynnetään piitä kuljettamaan lääkeainetta ihmisen elimistössä. Menetelmällä on muun muassa pystytty pidentämään ruokahalua säätelevien peptidien vaikutusaikaa elimistössä. Nanohuokoinen pii soveltuu apuaineeksi sekä perinteisiin lääkkeisiin että peptidi-, proteiini- ja geenilääkkeisiin.

Tee tutkimusohjelma-aloite Suomen Akatemialle

Anita Westerback — 2009-12-02T22:19:33+02:00

Suomen Akatemia toivoo aloitteita uusiksi tutkimusohjelmiksi tutkijayhteisöiltä, yhdistyksiltä, tieteellisiltä seuroilta, neuvottelu- ja toimikunnilta, viranomaisilta ja kansainvälisiltä sidosryhmiltä.

Vaikuta EU 2020 -strategian valmisteluun

Anita Westerback — 2009-12-02T22:15:21+02:00

EU:n komissio haluaa kuulla kansalaisten ja organisaatioiden mielipiteitä EU 2020 -strategian valmistelun taustaksi. Strategia perustuu EU:n komission puheenjohtajan José Manuel Barroson uudelle komissiolle asettamaan tavoitteeseen siitä, millainen Euroopan unionin tulisi olla vuonna 2020.

Akatemian tutkimusvirat lakkaavat – virkatutkijat suorituspaikkojensa työsuhteisiin

Anita Westerback — 2009-11-20T15:36:20+02:00

Uusi Suomen Akatemia -laki astuu voimaan vuoden 2010 alussa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen Akatemian tutkimusvirat lakkaavat ja virkasuhteessa olevat akatemiaprofessorit ja -tutkijat siirtyvät määräaikaansa vastaavan pituisiin työsuhteisiin suorituspaikkoihinsa.

Diabetes voi horjuttaa myös suunterveyttä

Anita Westerback — 2009-11-19T22:57:11+02:00

Diabeetikoilla suun alueen sairaudet ja ongelmat ovat tavallisempia kuin muilla. Tutkimusten mukaan diabetes voi altistaa suun alueen tulehduksille ja kuivan suun ongelmille sekä juurikariekselle.

Apollonia-palkinto Irma Thesleffille

Anita Westerback — 2009-11-19T22:55:12+02:00

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian palkinto on myönnetty professori Irma Thesleffille. Palkinto myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta. Professori Irma Thesleff toimii tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa.

Akatemiaprofessori Anssi Paasi palkittu maantieteellisestä tutkimustyöstä

Anita Westerback — 2009-11-17T13:09:19+02:00

Suomen Maantieteellinen Seura on palkinnut akatemiaprofessori Anssi Paasin Ragnar Hult -mitalilla. Mitali myönnetään vuosittain ansiokkaasta maantieteen tutkimuksen, opetuksen tai harrastuksen hyväksi tehdystä työstä.

Uusi Akatemialaki hyväksytty eduskunnassa

Anita Westerback — 2009-11-17T13:07:37+02:00

Eduskunta on hyväksynyt Suomen Akatemiaa koskevan lain 11.11.2009. Uudessa Akatemialaissa keskeinen muutos koskee Akatemian tutkimusvirkoja. Lain tullessa voimaan tutkimusvirat päättyvät ilman irtisanomista ja virkasuhteiden päättymiseen ei enää edellytetä suostumusta.

Akatemian huippuyksikköhaku alkaa tammikuussa 2010

Anita Westerback — 2009-11-17T12:26:07+02:00

Suomen Akatemian seuraava tutkimuksen huippuyksikköhaku kaudelle 2012–2017 on auki tammi-helmikuussa 2010. Tuleva huippuyksikköohjelma tarjoaa kuusivuotisen rahoituksen tutkimusryhmille ja niiden yhteenliittymille. Ohjelma mahdollistaa kansainvälisen ja korkeatasoisen tutkimuksen harjoittamisen.

Työn, hyvinvoinnin ja terveyden tutkimus näyttävästi esillä Terveys 09 -messuilla

Anita Westerback — 2009-11-13T12:56:42+02:00

Suomen Akatemian tutkimusohjelmat ovat mukana Helsingin Messukeskuksessa 13.–15.11.2009 järjestettävillä Terveys 09 -messuilla. Tutkimusohjelmien aiheita ovat työ, hyvinvointi, kansanterveys ja ravitsemus.

Kansainvälinen arviointi: Suomen tutkimusjärjestelmä suurten uudistusten tarpeessa

Riitta Tirronen — 2009-10-28T14:10:47+02:00

Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on suurten uudistusten keskellä ja niiden tarpeessa. Uusi kansallinen innovaatiostrategia, yliopistouudistus sekä monet tutkimus- ja rahoitusjärjestelmän muutokset vievät innovaatio- ja tutkimuspolitiikkaamme uuteen suuntaan. Näin todetaan laajassa kansainvälisessä arvioinnissa, joka julkistettiin tänään Helsingissä pidetyssä seminaarissa.

32 uutta eksoplaneettaa löydetty

Riitta Tirronen — 2009-10-26T09:52:41+02:00

ESOn ja Porton yliopiston astrofysiikan keskuksen (CAUP) Portossa järjestämässä kansainvälisessä eksoplaneettakonferenssissa esiteltiin viime viikolla 32 uutta eksoplaneettaa. Löydöksen raportoi sama ryhmä, joka tunnetaan ESOn 3,6-metriseen teleskooppiin liitetyn suurtarkkuussäteisnopeusspektrografi HARPSin (High Accuracy Radial Velocity Planet Searcher) rakentajana.

Itämeren suojelun taloudelliset hyödyt esiin

Riitta Tirronen — 2009-10-19T11:42:00+03:00

Itämeren maat ovat HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelmassa sitoutuneet Itämeren hyvän tilan palauttamiseen vuoteen 2021 mennessä. Itämeren tilaan vaikuttavat tekijät vaihtelevat kuitenkin suuresti alueittain, ja se, miten hyvään tilaan päästään on jätetty maiden itsensä ratkaistavaksi.

Merkittävä palkinto suomalaistutkijoille

Riitta Tirronen — 2009-10-13T15:58:50+03:00

Kolme suomalaistutkijaa on voittanut kansainvälisen johtamisen tutkimuksen palkinnon. Academy of Management -konferenssin myöntämä Carolyn Dexter -palkinto tuli Euroopan paperiteollisuuden kilpailuetuja vuosina 1900-2000 käsitelleestä työstä.

47 miljoonaa euroa luonnontieteiden ja tekniikan perustutkimukseen

Riitta Tirronen — 2009-10-13T13:54:59+03:00

Suomen Akatemian Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on jakanut tammikuun 2009 haun perusteella tutkimukseen 47 miljoonaa euroa. Tutkimushankkeita rahoitettiin yhteensä 35 miljoonalla eurolla. Merkittävällä osalla rahoitetuista, tieteellisessä arvioinnissa hyvin menestyneistä hankkeista on nuori vastuullinen johtaja. Tämän lisäksi toimikunta tuki tutkijoiden pätevöitymistä 12 miljoonalla eurolla rahoittamalla 47 kolmevuotista tutkijatohtorin paikkaa.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen 36 miljoonaa euroa

Riitta Tirronen — 2009-10-13T13:50:32+03:00

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta jakoi tammikuun haun perusteella rahaa kaikkiaan 36 miljoonaa euroa. Toimikunta sai tammikuussa 2009 yhteensä 471 hakemusta, joista 263 hakemusta kohdistui yleisiin hankerahoihin. Kaikkiaan 55 tutkimushanketta rahoitettiin. Tutkijatohtorin projektin henkilökohtaiseen rahoitukseen jätettiin kaikkiaan 188 hakemusta, ja 45 tutkijaa rahoitettiin.

Raportti: Eurooppa kohti uutta renessanssia

Riitta Tirronen — 2009-10-13T13:18:26+03:00

Eurooppalaisen tutkimusalueen neuvoa-antava ryhmä on julkaissut ensimmäisen vuosiraporttinsa. Uunituore raportti linjaa eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittämistä vuoteen 2030 asti. Ryhmä painottaa raportissaan muun muassa tutkimuksen laadun nostamista, tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelua sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä.

Markku Linnalle Akatemia-mitali

Anita Westerback — 2009-10-02T15:10:40+03:00

Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila ja hallinnon ylijohtaja Ossi Malmberg luovuttivat Akatemia-mitalin opetusministeriön eläkkeellä olevalle kansliapäällikkö, varatuomari Markku Linnalle toiminnastaan Suomen opetuksen, korkeakoulupolitiikan ja tieteen hyväksi.

Sydäntutkimussäätiö palkitsi akatemiaprofessori Markku Laakson

Anita Westerback — 2009-09-29T09:28:45+03:00

Sydäntutkimussäätiön palkitsi akatemiaprofessori Markku Laakson 20 000 euron suurpalkinnolla. Laakson tutkimuskohteita ovat tyypin 2 diabetekseen liittyvät sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden vaaratekijät sekä metabolisen oireyhtymän merkitys sydän- ja verisuonisairauksille.

Suomalaiset menestyivät tutkimusrahoituskilpailussa

Riitta Tirronen — 2009-09-22T09:53:00+03:00

Suomalaistutkijat ovat menestyneet erinomaisesti Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) uusimmassa tutkimusrahoitushaussa. Toisen kerran järjestetyssä nuorten tutkijoiden haussa suomalaiset onnistuivat saamaan kuusi mittavaa tutkimusmäärärahaa. Yksittäinen tutkimusrahoitus on enimmillään 1,5 miljoonaa euroa.

ESOn verkkosivuilla tietoa tähtitieteestä nyt myös suomeksi

Riitta Tirronen — 2009-09-22T09:46:00+03:00

Euroopan eteläinen observatorio ESO on julkaissut verkkosivuillaan osiot kaikilla jäsenmaiden kielillä. Uusilla sivuilla on keskeistä tietoa ESOn toiminnasta, sen observatorioissa tehtävästä tutkimuksesta ja tulevista kaukoputkihankkeista. Myös tärkeimmät tiedotteet löytyvät nyt sivuilta myös suomeksi.

Markku Mäki palkittiin keliakiatutkimuksesta

Riitta Tirronen — 2009-09-10T13:48:12+03:00

Lastentautiopin professori Markku Mäki Tampereen yliopistosta on saanut merkittävän yhdysvaltalaisen palkinnon keliakiatutkimuksestaan. Wm. K. Warren Jr. Prize -palkinto jaetaan vuosittain huomattavasta panoksesta keliakian tutkimuksessa.

FiDiPro-verkkosivut uudistuivat

Riitta Tirronen — 2009-09-07T09:26:09+03:00

Finland Distinguished Professor (FiDiPro)-ohjelman verkkosivut on uudistettu. Uusilla www.fidipro.fi -verkkosivuilla voi perehtyä ohjelman hakuohjeisiin, tutustua FiDiPro-professorien tutkimustyöhön Suomessa ja lukea heidän kokemuksistaan. Sivuilla on kattava listaus professoreista ja heidän tutkimushankkeistaan.

Terveys ja hyvinvointi -SHOKin toimitusjohtajaksi Saara Hassinen

Riitta Tirronen — 2009-09-07T09:24:01+03:00

Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymän toimitusjohtajaksi on nimitetty Saara Hassinen. Hän on aloittanut uudessa tehtävässään syyskuun alussa.

Markus Hotakaiselle Tietopöllö-palkinto

Riitta Tirronen — 2009-09-04T10:29:31+03:00

Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllö on tänä vuonna myönnetty tietokirjailija Markus Hotakaiselle. Palkinto on suuruudeltaan
8 000 euroa.

Ympäristö ja terveys aiheina tietokirja.fi -tapahtumassa

Riitta Tirronen — 2009-09-04T09:12:29+03:00

Tietokirjallisuuteen keskittyvä TIETOKIRJA.FI -tapahtuma alkaa tänään Tieteiden talossa Helsingissä. Perjantaina ja lauantaina pidettävän tapahtuman tilaisuuksissa esiintyy toistasataa tietokirjailijaa ja tietokirjallisuuden ystävää. Ohjelmassa on kirjailijaesiintymisten lisäksi ajankohtaisia keskusteluita, puheenvuoroja ja seminaareja.

Infotilaisuuksia tutkijanurasta syksyn ajan

Riitta Tirronen — 2009-09-01T09:03:48+03:00

Tutkijanurasta ja tutkijakouluista on luvassa ajankohtaista tietoa tämän syksyn aikana, kun Akatemia järjestää tutkijakoulu- ja tutkijanura -aiheisen road show’n eri puolille Suomea.

Suomalaistutkijat löysivät lupaavan hermokasvutekijän Parkinsonin taudin hoitoon

Riitta Tirronen — 2009-08-31T15:23:12+03:00

Parkinsonin taudin hoidon kehittämiseksi on saatu lupaavia tutkimustuloksia. Tietyllä hermokasvutekijällä voidaan ehkäistä hermomyrkyllä aikaansaadun vaurion etenemistä ja jopa palauttaa vaurioituneiden solujen toimintaa. Hermokasvutekijöiden vaikutusta Parkinsonin taudin hoidossa on selvitetty Suomen Akatemian Neurotieteen tutkimusohjelmassa.

Jukka Westermarckille nuoren tutkijan Anders Jahre -palkinto

Riitta Tirronen — 2009-08-31T14:48:50+03:00

Professori Jukka Westermarck on saanut Oslon yliopiston vuosittain jakaman lääketieteen nuoren tutkijan Anders Jahre -palkinnon ansioistaan molekylaarisen syöpätutkimuksen alalla.

Uusi tiedonjulkistamisen neuvottelukunta aloitti

Riitta Tirronen — 2009-08-31T14:44:09+03:00

Kesäkuussa aloittaneen tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii professori Risto Nieminen ja varapuheenjohtajana professori Laura Kolbe. Niemisen mukaan neuvottelukunnan toimikauden yksi keskeinen tehtävä on seurata uusien medioiden kautta tapahtuvaa tiedonvälitystä ja pyrkiä toimillaan turvaamaan niistä saatavan tiedon luotettavuus.

Tasa-arvo edelleen haasteena tutkimuselämässä

Riitta Tirronen — 2009-07-15T12:18:22+03:00

Naiset ovat edelleen Euroopassa aliedustettuina tieteellis-teknisillä aloilla sekä yrityksissä että yliopistoissa. Näin siitäkin huolimatta, että luonnontieteellisen tai teknisen yliopistotutkinnon omaavien naisten määrä on tasaisesti kasvanut. Naisten uraputkessa tieteen ja teknologian aloilla on monta vuotokohtaa ja putki alkaa vuotaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, todetaan EU-komission laajassa naisten urakehitystä selvittäneessä raportissa.

Kannustus, avoimuus ja suvaitsevaisuus edistävät innovaatioita

Riitta Tirronen — 2009-07-14T13:32:01+03:00

Kannustus, rohkaisu, avoimuus ja suvaitsevaisuus edistävät parhaiten luovuutta ja innovatiivisuutta. Näin todetaan opetusministeriön järjestämän verkkohaastattelun tuloksissa, jotka on julkaistu tänään Porin Suomi Areenalla. Haastattelu toteutettiin osana Luovuuden ja innovoinnin eurooppalaista teemavuotta. Tavoitteena oli kerätä konkreettisia ideoita luovuuden ja innovoinnin tukemiseksi.

Tietokirjailijapalkinnot Risto Isomäelle ja Irma Sulkuselle

Milla — 2009-07-07T15:26:56+03:00

Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinnot on myönnetty tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäelle ja professori Irma Sulkuselle.

Tietokirja vaikuttajana ja uhkana

Milla — 2009-07-07T13:13:03+03:00

Tietokirjallisuutta monesta näkökulmasta esittelevä TIETOKIRJA.FI-tapahtuma järjestetään syyskuussa toista kertaa Helsingissä. Kaksi vuotta sitten ensimmäistä kertaa järjestetyssä kaksipäiväisessä tapahtumassa esiintyy taas toistasataa tietokirjailijaa ja tietokirjallisuuden ystävää. Keskusteluissa ovat aiheina muun muassa tabut, pamfletit, tieto uhkana ja vaikuttajana sekä eKirjat.

Suomen Akatemia nimitti yksitoista uutta akatemiaprofessoria

Anita Westerback — 2009-06-09T15:57:40+03:00

Suomen Akatemian hallitus on nimittänyt yksitoista uutta akatemiaprofessoria. Akatemiaprofessorit ovat professorit Kari Enqvist, Riitta Hari, Elina Ikonen, Jukka Jernvall, Heikki Joensuu, Visa Koivunen, Pekka Koskela, Anne Kovalainen, Erno Lehtinen ja Terttu Nevalainen sekä tutkimusprofessori Kaisa Poutanen. Akatemiaprofessorien viroista yksi koskee naistutkimusta, ja tähän Minna Canth -virkaan on nimitetty Anne Kovalainen.

Akateemikko Nils Erik Enkvist in memoriam

Anita Westerback — 2009-05-28T20:00:49+03:00

Nils Erik Enkvist kuoli tiistaina 26.5.2009 (s. 27. 9.1925 Helsingissä).
Enkvist oli kielitieteen professori, akateemikko ja Suomen kansainvälisesti
tunnetuin kielentutkija.

Näin syntyi suomalainen Tiede-lehti

Anita Westerback — 2009-05-28T20:04:59+03:00

Tieteen tiedotus ry:n julkaisema Tiede-lehden historiikki kertoo suomalaisen
tiedelehden syntyvaiheista 1970-luvulta alkaen.

Suomen korkeakoulutetut paljon pätkätöissä

Riitta Tirronen — 2009-05-28T11:25:31+03:00

Uuden tutkimuksen mukaan korkeasti koulutetut tekevät Suomessa eurooppalaisittain vertailtuna poikkeuksellisen paljon pätkätyötä. Jälkimodernissa riskiyhteiskunnassa elinikäiset, varmat työpaikat ja pysyvät ammatti-identiteetit katoavat ja työuran ennakointi on vaikeaa. Pätkätyö vaikeuttaa erityisesti naisen urakehitystä.

Tommi Hoikkalalle Helsingin tiedepalkinto

Anita Westerback — 2009-05-20T16:04:46+03:00

Vuoden 2009 Helsingin tiedepalkinto on myönnetty Suomen Akatemian varttuneelle tutkijalle, dosentti Tommi Hoikkalalle. Hoikkala työskentelee Nuorisotutkimusseura ry:n tutkimusjohtajana.

Suomen tiedepalkinto aivotutkija Riitta Harille

Anita Westerback — 2009-05-15T20:46:33+03:00

Vuoden 2009 Suomen tiedepalkinto on myönnetty professori Riitta Harille. Professori Hari on johtanut Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikköä vuodesta 1982 lähtien.

Joka viides lukiolaistyttö kärsii koulu-uupumuksesta

Anita Westerback — 2009-05-20T11:18:48+03:00

Siirtymä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen on haastava vaihe monelle nuorelle. Koulu-uupumusta eri koulu- ja opiskeluasteilla selvittäneen tutkimuksen mukaan erityisesti lukio on monelle nuorelle vaativa elämänvaihe. Eniten koulu-uupumuksesta kärsivät menestymistä hakevat lukiolaistytöt: jopa 20 prosentilla lukiolaistytöistä on koulu-uupumusta. Uupumus on vakava ilmiö, joka voi johtaa masennukseen.

Merkittävä kansainvälinen tiedepalkinto kahdelle akatemiaprofessorille

Anita Westerback — 2009-04-30T13:29:20+03:00

Akatemiaprofessorit Kari Alitalo Helsingin yliopistosta ja Seppo Ylä-Herttuala Kuopion yliopistosta ovat saaneet kansainvälisen InBev-Baillet Latour International Health Prize -tiedepalkinnon, joka on arvoltaan 200 000 euroa. Palkinto myönnettiin uraauurtavasta tutkimuksesta, jossa on selvitetty veri- ja imusuonten uudiskasvun ja niiden säätelyn sovellusmahdollisuuksia sydän- ja verisuonitautien sekä syövän hoidossa; Alitalo ja Ylä-Herttuala ovat jo vuosien ajan tehneet tällä alueella tiivistä ja hedelmällistä yhteistyötä.

Eurooppalaiset suunnittelevat yhteistä jättiläiskaukoputkea

Riitta Tirronen — 2009-04-29T14:30:20+03:00

Euroopan eteläinen observatorio ESO suunnittelee parhaillaan uuden sukupolven jättiläiskaukoputkea, E-ELT:tä (Extremely Large Telescope). Tavoitteena on saada kaukoputkijärjestelmä käyttöön vuoden 2018 tienoilla. E-ELT vie tähtitieteen tutkimuksen harppauksella eteenpäin. Uusilla havaintolaitteilla tutkijat voivat saada tietoa muun muassa maailmankaikkeuden ensimmäisten satojen miljoonien vuosien aikana vallinneesta ns. pimeästä aikakaudesta, galaksien muodostumisesta ja muista maankaltaisista planeetoista eli eksoplaneetoista.

Tukiryhmä kehittämään tutkijakoulujärjestelmää

Riitta Tirronen — 2009-04-29T14:27:55+03:00

Suomen Akatemia on asettanut tutkijakoulutukiryhmän, jonka tehtävänä on valmistella vuonna 2010 järjestettävää tutkijakouluhakua sekä kehittää tutkijakoulujärjestelmää koskevaa seurantaa ja arviointia. Tutkijakoulutukiryhmä arvioi myös tutkijakoulujärjestelmän vaikuttavuutta, kartoittaa tohtoritarveanalyysin toteutustapoja sekä edistää hyviä käytänteitä ja kansainvälistymistä tutkijakouluissa.

Suomalaista tutkimusosaamista ESAn tiedesatelliiteissa

Riitta Tirronen — 2009-04-27T10:11:51+03:00

Euroopan avaruusjärjestö laukaisee toukokuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa suomalaisilla yrityksillä ja tutkijoilla on merkittävä osuus. Planck- ja Herschel-satelliittien avulla selvitetään maailmankaikkeuden rakennetta ja tähtien ja galaksien alkuperää.

Portaali maailmankaikkeuteen avattiin

Riitta Tirronen — 2009-04-24T12:39:11+03:00

Tähtitieteen ja avaruuden tutkimuksen uusimpia saavutuksia esittelevä verkkoportaali on avattu. Portaali maailmankaikkeuteen -hanke on osa parhaillaan meneillään olevan Tähtitieteen vuoden aktiviteetteja.

Heikki Solinille Humboldt-palkinto

Riitta Tirronen — 2009-04-20T12:55:10+03:00

Emeritusprofessori Heikki Solinille on myönnetty saksalainen Alexander von Humboldt -palkinto. Klassillisen filologian professorina Helsingin yliopistossa työskennellyt Solin on palkintoperustelujen mukaan ”kansainvälisesti merkittävimpiä tutkijoita latinalaisten piirtokirjoitusten alalla ja johtava auktoriteetti kreikkalais-roomalaisessa nimistöntutkimuksessa”.

Toiminnallisesti aktiivista ruskeaa rasvaa myös aikuisilla

Riitta Tirronen — 2009-04-09T10:36:04+03:00

Uuden tutkimuksen mukaan myös aikuisilla ihmisillä esiintyy elimistössä toiminnallisesti aktiivista ruskeaa rasvaa. Aiemman käsityksen mukaan vastasyntyneillä ja lapsilla esiintyvä ruskea rasva häviää elimistöstä lapsuuden jälkeen.

Yhteishausta rahoitusta funktionaalisten materiaalien tutkimukseen

Riitta Tirronen — 2009-04-07T14:42:59+03:00

Suomen Akatemia, Tekes ja Japan Science and Technology Agency (JST) vahvistavat suomalaisten ja japanilaisten tutkimusryhmien yhteistyötä funktionaalisten materiaalien aihealueella. Suomen Akatemia rahoittaa yhteishaun perusteella 1,2 miljoonalla eurolla viittä alan tutkimushanketta ja Tekes 180 000 eurolla kahta hanketta. Japanilainen rahoituskumppani JST rahoittaa yhteishankkeiden japanilaisia tutkijoita ja Akatemia ja Tekes suomalaisia tutkimusryhmiä.

Akatemian vuosikertomus ilmestynyt

Riitta Tirronen — 2009-04-07T14:10:28+03:00

Suomen Akatemia rahoitti suomalaista korkeatasoista tutkimusta sekä tutkijanuran edistämiseen liittyviä hankkeita yhteensä 287,2 miljoonalla eurolla vuonna 2008. Akatemian tutkimusrahoituksesta noin 81 prosenttia suuntautui yliopistoissa toteutettaviin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin sekä tutkimuksen huippuyksiköihin. Tiedot käyvät ilmi Suomen Akatemian tänään ilmestyneestä vuosikertomuksesta.

Yliopistojen yritysyhteistyö kaipaa kannustimia

Riitta Tirronen — 2009-04-07T14:04:20+03:00

Yliopistojen yhteistyö elinkeinoelämän ja muun ympäröivän yhteiskunnan kanssa parantuu, jos yliopisto kehittää viestintäänsä yhteistyökumppanien suuntaan. Myös henkilökunnan motivoiminen palkitsemisen keinoin todennäköisesti lisää yhteistyötä. Tämä käy ilmi Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen raportista Uusi yliopisto ja aluetehtävä.

Opiskelijoita kannustetaan yrittäjiksi

Riitta Tirronen — 2009-03-23T14:54:47+02:00

Korkeakoulujen pitäisi nykyistä enemmän kannustaa opiskelijoita ryhtymään yrittäjiksi. Opetuksen olisi tarjottava valmiuksia yrittäjän uralle, kannustettava innovaatioihin ja luotava edellytyksiä yritysten kasvulle. Näin linjaa opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen työryhmä, joka luovutti 23.3.2009 esityksensä opetusministeri Henna Virkkuselle ja elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.

Tutkijoiden työmarkkinoita kehitetään eurooppalaisella peruskirjalla

Riitta Tirronen — 2009-03-23T14:43:56+02:00

Suomen Akatemia ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ovat äskettäin allekirjoittaneet sitoumuksen eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä. Kyse on EU-komission sitoumuksesta, jonka tarkoituksena on parantaa tutkijoiden asemaa ja tutkijanuran houkuttelevuutta Euroopassa sekä kehittää tutkimuksen laatua edistämällä tutkijoiden liikkuvuutta ja tieteidenvälisyyttä.

Eva-Mari Aro Millennium-palkintolautakunnan jäseneksi

Riitta Tirronen — 2009-03-03T14:00:25+02:00

Akatemiaprofessori Eva-Mari Aro Turun yliopistosta on nimitetty Millennium-teknologiapalkinnon palkintolautakunnan jäseneksi. Muita uusia palkintolautakunnan jäseniä kaudella 2009-2010 ovat professori Bengt Kasemo Ruotsista (Chalmers University of Technology), professori Martti Mäntylä Teknillisestä korkeakoulusta ja professori Konrad Osterwald Sveitsistä (United Nations University Centre).

Uusi tutkimusohjelmastrategia korostaa kansainvälisyyttä ja vaikuttavuutta

Riitta Tirronen — 2009-02-26T14:34:45+02:00

Suomen Akatemia on uudistanut tutkimusohjelmastrategiansa. Uudessa strategiassa korostetaan tutkimusohjelmien kansainvälistä verkottumista, tutkimusohjelmissa syntyvän tiedon vaikuttavuutta ja tieteellisesti korkeaa laatua. Myös tutkimusohjelmien kokoa halutaan jatkossa kasvattaa.

Mart Saarmalle pohjoismainen tiedepalkinto

Riitta Tirronen — 2009-02-16T12:37:22+02:00

Akatemiaprofessori Mart Saarmalle on myönnetty pohjoismainen tiedepalkinto. Tanskalaisen Lundbäck-säätiön tiedepalkinto on arvoltaan kaksi miljoonaa Tanskan kruunua eli noin 268 500 euroa. Saarma työskentelee Helsingin yliopiston biotekniikan instituutissa ja johtaa Molekulaarisen ja integratiivisen neurotieteen huippuyksikköä.

Tervetuloa pohtimaan Suomea 2050

Anita Westerback — 2009-02-06T10:39:09+02:00

Millaista on elämä vähäpäästöisessä Suomessa vuonna 2050? Kukaan meistä ei
tiedä varmasti, mutta yhdessä voimme hahmotella mahdollisia tulevaisuuksia.

Hakemusmäärä tammikuun haussa kasvoi

Anita Westerback — 2009-02-06T12:17:13+02:00

Suomen Akatemian tammikuun haussa hakemusmäärä kasvoi viime vuotisesta lähes kolmella sadalla. Hakemuksia jätettiin määräaikaan 30.1. mennessä 2522 kappaletta.

Vuoden Tiedetoimittajaksi Kimmo Pietiläinen

Riitta Tirronen — 2009-02-04T10:49:50+02:00

Suomen tiedetoimittajain liitto ry. on myöntänyt vuosittaisen Tiedetoimittaja-palkinnon kääntäjä-kustantaja Kimmo Pietiläiselle. Hänet palkittiin erityisesti ajankohtaisen ulkomaisen tiedekirjallisuuden tarjoamisesta suomen kielellä suomalaisille lukijoille.

Ihmistieteisiin ehdotetaan eettistä ennakkoarviointia

Riitta Tirronen — 2009-02-03T13:26:00+02:00

Ihmistieteisiin luettaville aloille ehdotetaan eettistä ennakkoarviointijärjestelmää. Eettisen ennakkoarviointijärjestelmän periaate olisi sama kuin tutkimuseettisen neuvottelukunnan vuoden 2002 ohjeistus hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Ehdotuksen on tehnyt tutkimuseettisen neuvottelukunnan asettama työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kehittämispäällikkö Arja Kuula Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta.

Tutkimusinfrastruktuurin tiekartta julkistetaan ensi viikolla

Riitta Tirronen — 2009-02-03T09:48:08+02:00

Suomen tutkimusinfrastruktuurin tila ja lähiajan kehittämistarpeet on kartoitettu. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurin tiekartan laatinut työryhmä julkistaa raporttinsa keskiviikkona 11.2. Finlandia-talossa.

Aikuiskoulutus yliopistokeskusten keskeisin tehtävä

Riitta Tirronen — 2009-01-27T14:37:21+02:00

Yliopistokeskusten toimintaa arvioineen työryhmän mielestä yliopistokeskusten keskeisin tehtävä on työelämässä olevien koulutus. Täydennyskoulutuksena ja avoimena yliopisto-opetuksena toteutettavan aikuiskoulutuksen lisäksi myös säännöllisin väliajoin toteutettavat maisteriohjelmat sopivat arvioinnin mukaan hyvin yliopistokeskusten tehtäviksi. Sen sijaan ylioppilaspohjaista kandidaattikoulutusta ei pidetä yliopistokeskuksien ensisijaisena tehtävänä.

Kokonaiskustannusmalli muuttaa rahoituksen hakemista

Riitta Tirronen — 2009-01-19T15:13:12+02:00

Kokonaiskustannusmalliin siirtyminen aiheuttaa muutoksia rahoituksen hakemiseen Suomen Akatemialta. Vastedes hakija neuvottelee suorituspaikan kanssa ennen hakemuksen jättämistä siitä, miten suorituspaikka konkreettisesti tukee hanketta. Akatemia voi rahoittaa hankkeen kaikista kustannuksista enintään 80 prosenttia.

Sähköiselle aineistolle oma kansallinen kirjasto

Riitta Tirronen — 2009-01-14T15:21:53+02:00

Kansallinen digitaalinen kirjasto avaa pääsyn kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisiin aineistoihin ja palveluihin. Verkkopalvelu valmistuu vuonna 2011. Myöhemmin toteutettava pitkäaikaissäilytysjärjestelmä turvaa sähköisten aineistojen säilymisen satojenkin vuosien päähän. Hanke on opetusministeriön käynnistämä.

Tänä vuonna katsotaan taivaalle

Riitta Tirronen — 2009-01-14T13:02:08+02:00

Vuotta 2009 vietetään kansainvälisenä tähtitieteen vuotena ja juhlitaan Galileo Galileita, jonka ensimmäisistä kaukoputkihavainnoista on kulunut 400 vuotta. Silloin alkoi jo neljä vuosisataa jatkunut tähtitieteellisten löytöjen sarja, joka on mullistanut luonnontieteet ja vaikuttanut syvästi maailmankuvaamme.

Matti Äyräpään palkinto Seppo Ylä-Herttualalle

Anita Westerback — 2009-01-02T12:39:03+02:00

Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt Matti Äyräpään palkinnon akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualalle. Hän on sydän- ja verisuonitautien ja aivosyövän geeniterapian sekä virusvälitteisen geeninsiirtoteknologian edelläkävijä.

Akatemian lakkauttaminen ja uudelleen perustaminen 1960-luvulla vahvistivat merkittävästi tieteen asemaa

Anita Westerback — 2008-11-28T14:08:04+02:00

Suomen Akatemian lakkauttaminen ja sen nimen antaminen uudistetulle valtion tieteellisten toimikuntien järjestelmälle oli Suomen tieteen historiassa poikkeuksellinen tapahtuma.

Tee tutkimusohjelma-aloite Akatemialle

Anita Westerback — 2008-11-28T13:40:46+02:00

Suomen Akatemia toivoo hyvin perusteltuja aloitteita uusiksi tutkimusohjelmiksi. Tutkijayhteisöillä ja muilla kansallisilla ja kansainvälisillä sidosryhmillä, kuten yhdistyksillä, tieteellisillä seuroilla, neuvottelu- ja toimikunnilla tai viranomaisilla on mahdollisuus tehdä sähköisesti tutkimusohjelma-aloite.

Pirjo Hiidenmaa jatkaa tietokirjailijoiden puheenjohtajana

Riitta Tirronen — 2008-11-25T08:56:21+02:00

Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Pirjo Hiidenmaa kauden 2009-2011. Hiidenmaa on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana kaksi kautta, yhteensä kuusi vuotta.

Uusi, aiemmin tuntematon perusaine ehkä löytynyt

Riitta Tirronen — 2008-11-19T14:12:54+02:00

Hiukkaskiihdyttimellä tehdyissä tutkimuksissa on mahdollisesti saatu viitteitä uudesta, aiemmin tuntemattomasta perusaineesta. Tutkimuksissa havaittu otos hiukkastörmäyksiä sisältää suuren määrän tapahtumia, joita ei pystytä selittämään nykyisillä hiukkasteorioilla. Kokeet on tehty maailman toistaiseksi tehokkaimmalla hiukkaskiihdyttimellä, yhdysvaltalaisen Fermi-laboratorion Tevatron-törmäyttimellä.

Akatemia käynnistää kolme uutta tutkimusohjelmaa

Anita Westerback — 2008-11-25T12:57:20+02:00

Tutkimusohjelmat koskevat fotoniikkaa ja moderneja kuvantamismenetelmiä, lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä sekä laskennallisia tieteitä.

Akatemiatutkijan virkaa haki 481 tutkijaa

Leena Vähäkylä — 2008-11-06T15:03:39+02:00

Akatemiatutkijan virat kiinnostivat eniten 31.10. päättyneessä lokakuun haussa. Virkoja haki yhteensä 481 tutkijaa, joista eniten kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalta, 151 hakijaa.

Suomenlahden ympäristöriskien hallintaan kehitetään uutta mallia

Riitta Tirronen — 2008-11-06T11:02:12+02:00

Suomenlahtea uhkaavat kasvava liikenne, öljyonnettomuuksien riski, kalastus ja rehevöityminen. Näiden riskien arviointiin ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan nykyistä tehokkaampia keinoja. Itämeren maiden yhteisen Itämeri-tutkimusohjelman suomalaisvetoisessa hankkeessa haetaan keinoja riskien hallintaan ja luodaan uutta mallia ympäristöpäätöksenteon tueksi.

Suomen tehokkain tietokone käyttöön

Riitta Tirronen — 2008-10-27T13:24:54+02:00

Tieteen tietotekniikan keskus CSC on ottanut käyttöön tieteelliseen laskentaan tarkoitetun supertietokoneen. Cray XT4/XT5 -tietokone on nopein akateemiseen käyttöön tarkoitettu superkone Pohjoismaissa. Huipputehossaan se selviytyy
yli 86 700 miljardista laskutoimituksesta sekunnissa.

Merkittävää EU:n tutkimusrahoitusta Suomen Akatemian rahoittamille huippututkijoille

Anita Westerback — 2008-10-14T15:26:09+03:00

Euroopan tutkimusneuvosto ERC (European Research Council) on myöntänyt merkittävän tutkimusrahoituksen viidelle suomalaisen johtamalle tutkimushankkeelle. Kyseessä on edistyneen tutkijan rahoitus biotieteiden alalla.

Nuorten väkivalta ei aina liity mielenterveyden häiriöihin

Anita Westerback — 2008-10-14T15:43:11+03:00

Nuoret ovat vahvasti yliedustettuina väkivaltarikosten tekijöinä. Kaikki nuorten väkivalta ei kuitenkaan liity mielenterveyden häiriöihin. Yleensä niihin liittyvä väkivalta on impulsiivista ja helposti reagoivaa.

Proteiini auttaa painonhallinnassa

Anita Westerback — 2008-10-14T15:31:30+03:00

Kohtuullisesti proteiinia sisältävän ruokavalion on osoitettu vaikuttavan edullisesti kehonkoostumukseen, painonpudotukseen ja painonpudotuksen jälkeiseen painonhallintaan.

Suomalais-brasilialainen energia-alan haku avattu

Anita Westerback — 2008-10-14T15:58:08+03:00

Suomen Akatemia avaa haun suomalais-brasilialaisille energia-alan tutkimushankkeille. Haun teemoina ovat bioenergia, sellu- ja paperiteollisuuden energiatehokkuus sekä biomassojen tuotto ja käyttö biojalostamoissa. Suomalais-brasilialaiset yhteishankkeet tulevat osaksi Suomen Akatemian Kestävä Energia -tutkimusohjelmaa.

Lokakuun haku avoinna sähköisessä asioinnissa 1.-31.10.2008

Anita Westerback — 2008-10-01T13:36:11+03:00

Suomen Akatemian lokakuun haussa on otettu käyttöön yhtenäinen haun päättymisaika, joka on kello 16.15. Hakuaika on ehdoton. Joillakin hauilla on poikkeava päättymisaika, joten hakuaika tulee tarkistaa hakuilmoituksesta.

Taajuuskampa avuksi astronomisten ilmiöiden mittaukseen

Riitta Tirronen — 2008-09-29T10:23:06+03:00

Tähtitieteilijät tarvitsevat tutkimukseensa yhä tarkempia mittausvälineitä maailmankaikkeuden ilmiöiden ja esimerkiksi maapallon kaltaisten planeettojen havaitsemiseen. Euroopan eteläisessä observatoriossa on kehitetty kaukoputkessa käytettävien erittäin tarkkojen spektrografien kalibrointijärjestelmä. Menetelmä perustuu Nobelilla palkittuun optiseen taajuuskampaan.

Sveitsissä opiskelijan tulot korkeimmat

Riitta Tirronen — 2008-09-26T10:26:26+03:00

Eurooppalaisten korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa on merkittäviä eroja. Opiskelijoiden käytössä olevat tulot, opintojen rahoituslähteet ja opintoihin käytettävä aika vaihtelevat runsaasti eri Euroopan maissa. Opiskelijoiden sosiaalista ja taloudellista asemaa on selvitetty Eurostudent III –raportissa.

Sir Tim Hunt: Suuret tieteen löydöt odottamattomia

Riitta Tirronen — 2008-09-25T12:04:50+03:00

"Tieteessä tärkeintä on löytää oikeat kysymykset ja mielenkiintoisimmat ongelmat. Uskaltaa lähteä tutkimuksessaan kohti epäselviä ja sekavia aihealueita, joita ei vielä ole tutkittu. Näillä aloilla on vielä uutta löydettävää", tiivisti professori, Nobel-palkittu Sir Tim Hunt Akatemian 60-vuotisjuhlaseminaarissa. Hän puhui alustuksessaan luovuudesta tieteessä.

Akatemiatutkija Anne Birgitta Pessille Nils Klim -palkinto

Riitta Tirronen — 2008-09-16T16:19:35+03:00

Akatemiatutkija Anne Birgitta Pessille, 32, on myönnetty vuoden 2008 Nils Klim -palkinto. Palkinto myönnetään vuosittain pohjoismaalaiselle humanististen tai yhteiskuntatieteellisten alojen tutkijalle, joka on tehnyt omalla alallaan merkittävää tutkimusta. Erityisesti palkintolautakunta kiinnittää huomiota tutkijan innovatiivisuuteen ja omaperäisyyteen.

Maatalouden vesiensuojeluun haettiin uusia ratkaisuja työpajassa

Riitta Tirronen — 2008-09-04T13:42:22+03:00

Maatalouden ympäristöongelmien ratkaiseminen on monimutkaisempaa kuin yleensä ajatellaan. MTK:n kutsutyöpajassa ”Maatalouden vesiensuojelu 2013 jälkeen” etsittiin uusia keinoja maatalouden vesiensuojelun tehostamiseksi. Keskustelussa nousi esille uudenlainen ajattelu maatalouden ympäristösuojelullisten toimien tehostamiseksi. Työpajan järjestivät MTK, MTT, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Akatemia.

Petteri Kaskelle kansainvälinen tunnustus tutkimustyöstä

Riitta Tirronen — 2008-08-26T13:37:31+03:00

Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin postdoc-tutkija Petteri Kaski, 31, on saanut kansainvälisesti arvostetun tunnustuksen. The Institute of Combinatorics and its Applications (ICA) on myöntänyt vuoden 2007 Kirkman-mitalin Kaskelle hänen ansioistaan nuorena kombinatoriikan tutkijana. Kaski työskentelee parhaillaan Suomen Akatemian tutkijatohtorina.

Akateemikko Teuvo Kohoselle IEEE Frank Rosenblattin palkinto

Riitta Tirronen — 2008-08-20T13:32:02+03:00

The Institute of Electrical and Electronics Engineers (IEEE) on myöntänyt akateemikko Teuvo Kohoselle vuoden 2008 IEEE Frank Rosenblattin palkinnon. Palkinto myönnetään Kohoselle hänen ansioistaan keinotekoisten neuroverkkojen teorian ja sovellusten, data-analyysin ja itseorganisaation tutkimuksessa. Tutkimustuloksia sovelletaan liike-elämässä, teollisuudessa ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Tietokone tottelee ajatusta

Riitta Tirronen — 2008-08-01T14:30:43+03:00

Tietokonetta voidaan ohjata myös ajatuksen voimalla. Niin sanotulla aivokäyttöliittymällä muunnetaan aivotoiminnan synnyttämät sähköiset tai magneettiset signaalit tietokoneen ymmärtämiksi käskyiksi. Näin tietokonetta pystytään ohjaamaan ajattelemalla tiettyjä käskyjä, ikään kuin opettamalla aivoja antamaan koneelle toimintokäskyjä.

Uusin supernova ei ehkä olekaan tavallista tyyppiä

Riitta Tirronen — 2008-07-28T11:59:45+03:00

Eurooppalaiset avaruustutkijat ovat löytäneet viitteitä siitä, että aiemmin tänä vuonna havaittu supernova ei ehkä olekaan tavallisinta supernovan tyyppiä. Sen sijaan uusimpien tutkimushavaintojen valossa näyttää siltä, että räjähtänyt tähti on romahtanut mustaksi aukoksi ja tuottanut ns. gammasäteilypurkauksen. Uudet havainnot perustuvat Euroopan eteläisen observatorion ESOn VLT-teleskoopilla tehtyihin tutkimuksiin.

”Yliopistojen autonomiaa ja tutkijoiden liikkuvuutta lisättävä”

Riitta Tirronen — 2008-07-24T16:34:30+03:00

Eurooppalaisten yliopistojen itsemääräämisoikeutta ja taloudellisia resursseja on lisättävä ja opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuuteen kannustettava. Myös kilpailua on vauhditettava”, tiivisti professori André Sapin vastikään julkaistun eurooppalaisten yliopistojen menestymisen edellytyksiä kartoittaneen raportin tuloksia Barcelonassa. Hän puhui maanantaina ESOF2008-tiedetapahtumassa.

Funktionaalisten elintarvikkeiden käyttö – järki vai tunteet?

Riitta Tirronen — 2008-07-24T15:30:05+03:00

Mikä motivoi kuluttajia valitsemaan funktionaalisen elintarvikkeen? Ja miten he itse perustelevat sitä? Näitä kysymyksiä pohdittiin ESOF2008-tiedetapahtumassa Barcelonassa viikonloppuna. Tiedetapahtuman yhtenä teemana oli ruoka ja elintarviketutkimus.

”Kasvibiotekniikka yksi ratkaisu 2000-luvun ympäristöhaasteisiin”

Riitta Tirronen — 2008-07-24T13:31:13+03:00

”Ihmiskunnan hyvinvointi nousi 1900-luvulla ratkaisevasti. Mutta tällä hyvinvoinnin kasvulla on kääntöpuolensa. Se on räjähdysmäinen väestönkasvu. Väestönkasvuun liittyy lukuisia ympäristöön ja turvallisuuteen vaikuttavia haasteita kuten ilmaston muutoksen hallinta, ruoan ja vesiresurssien riittävyys sekä energian saatavuus”, sanoi Oxfordin yliopiston professori Sir David King esityksessään ESOF2008-tiedetapahtumassa Barcelonassa viikonloppuna.

Euroopan tiedetapahtuma alkaa Barcelonassa

Riitta Tirronen — 2008-07-16T10:46:23+03:00

Euroopan laajin tiedetapahtuma EuroScience Open Forum ESOF 2008 avautuu perjantaina Barcelonassa, Espanjassa. Tapahtumaan osallistuu yhteensä yli 3000 tutkijaa, tiedepolitiikan asiantuntijaa, tiedetoimittajaa ja yritysten t&k-henkilöstöä. Lisäksi suurelle yleisölle suunnattuihin tiedettä tutuksi tekeviin tapahtumiin odotetaan yli 20 000 kävijää.

Suomen Akatemia on saavuttanut 60 vuoden iän

Anita Westerback — 2008-06-27T15:52:10+03:00

Suomen Akatemia on tullut 60 vuoden ikään. Juhlavuoden kunniaksi Akatemia järjestää useita tapahtumia sidosryhmilleen.

Suomen Akatemia yhteistyöhön Japanin JST:n kanssa

Anita Westerback — 2008-06-23T10:31:52+03:00

Suomen Akatemia ja Japanin tiede- ja teknologiavirasto JST (Japan Science and Technology Agency) ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen Helsingissä. Sopimus mahdollistaa organisaatioiden välisen rahoitusyhteistyön aloittamisen.
Myös Tekes allekirjoitti samaan aikaan vastaavan sopimuksen JST:n kanssa ja tavoitteena on avata syksyllä Akatemian, Tekesin ja JST:n välinen yhteishankehaku. Haun teemaksi on suunniteltu funktionaalisten materiaalien tutkimusta. Tarkoituksena on avata haku samalta aihealueelta kolmena peräkkäisenä vuotena.

Perinnölliset geenivirheet altistavat munuaistaudeille ja silmänpohjan ikärappeumalle

Anita Westerback — 2008-06-23T10:30:46+03:00

Borrelia-bakteerien hyväksikäyttämän faktori H:n geenissä esiintyvä vaihtelu altistaa silmänpohjan ikärappeumalle ja vaikealla munuaistaudille. Faktori H on erityisen tärkeä elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvan komplementin suojaproteiini, joka estää hyökkäyksiä omia kudoksiamme vastaan. Sitä tuottavat monet ihmisen solut eri kudoksissa.

Vuoden 2008 Millennium-palkinto lääkekehittäjälle

Anita Westerback — 2008-06-23T10:28:02+03:00

Vuoden 2008 Millennium-teknologiapalkinnon saaja on professori Robert Langer innovaatioistaan lääkeaineiden annostelemiseksi ja keinokudosten kasvattamiseksi. Tekniikan akatemia -säätiö myöntää maailman suurimman teknologiapalkinnon ihmisten elämänlaatua parantaville ja kestävää kehitystä tukeville innovaatioille.

Parhaan tieteellisen artikkelin palkinto Suomeen

Anita Westerback — 2008-06-23T10:25:09+03:00

Teknillisen korkeakoulun ja Suomen Akatemian Älykkäiden radioiden ja langattoman teknologian tutkimuksen huippuyksikön tutkijat tekniikan tohtori Jan Eriksson ja professori Visa Koivunen on palkittu kansainvälisen sähköinsinöörijärjestö IEEE:n vuoden 2007 parhaan signaalinkäsittelyalan tieteellisen artikkelin palkinnolla.

Punkin levittämä Borrelia-bakteeri suojautuu antibiooteilta

Anita Westerback — 2008-06-23T10:23:36+03:00

Lymen borrelioosia aiheuttava Borrelia-bakteeri on taitava suojautumaan antibiooteilta. Koetilanteessa se säilyi hengissä piiloutumalla hiiren nivelkudokseen. ”Bakteeri voi olla piilossa jopa useita viikkoja ja tulla esille antibioottihoidon jälkeen. Hoidon jälkeen Borrelian DNA:ta löytyy kuitenkin vain nivelkudoksesta, kun ennen hoitoa sitä löytyy lähes kaikkialta elimistöstä”, professori Matti K. Viljanen Turun yliopistosta sanoo.

Viisi uutta akatemiaprofessoria nimitettiin

Anita Westerback — 2008-06-23T10:35:38+03:00

Suomen Akatemian hallitus on päättänyt viidestä avoinna olleesta akatemiaprofessorin virasta. Akatemiaprofessoriksi nimitetyt ovat professori Pertti Alasuutari Tampereen yliopistosta (sosiologia), professori Maarit Karppinen Teknillisestä korkeakoulusta (epäorgaaninen kemia), professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta (evolutiivinen ekologia), professori Mart Saarma Helsingin yliopistosta (neurotiede) ja professori Tapio Salmi Åbo Akademista (kemiallinen reaktiotekniikka). Toimikaudet alkavat tammikuun alussa 2009 ja päättyvät vuoden 2013 lopussa.

FiDiPro-ohjelma tuo 12 uutta huippututkijaa Suomeen

Anita Westerback — 2008-06-23T10:34:04+03:00

Suomen Akatemian hallitus on päättänyt rahoittaa 12 uutta FiDiPro (Finland Distinguished Professor)-professuuria suomalaisissa yliopistoissa ja yhdessä tutkimuslaitoksessa. FiDiPro-ohjelman toisessa haussa Akatemia rahoittaa ulkomaisten huippututkijoiden työskentelyä Suomessa yhdeksällä miljoonalla eurolla keskimäärin viiden vuoden rahoituskauden ajan. FiDiPro-ohjelman toisesta hausta saavat rahoitusta Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Merentutkimuslaitos, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Turun yliopisto sekä Joensuun ja Kuopion yliopistot yhteisellä tutkimushankkeellaan.

Tutkijakouluhaku siirtyy Akatemialle

Anita Westerback — 2008-06-23T10:37:38+03:00

Tutkijakoulupaikkahaun päätöksenteko siirrettiin vuoden alussa opetusministeriöstä Suomen Akatemiaan. Samalla Akatemia ottaa vastuun tutkijakoulujärjestelmän kehittämisestä, seurannasta ja ylläpidosta. ”Opetusministeriö osallistuu osaltaan hallinnollisten kysymysten selvittelyyn noin vuoden 2009 loppuun, mutta vuoteen 2010 mennessä järjestelmän hallinnointi pyritään siirtämään kokonaan Akatemiaan”, kertoo tiedeasiantuntija Aki Salo Suomen Akatemiasta.