Kansainvälinen päätöksenteko kaipaa uusia eettisiä näkökulmia

aila pirinen — 2013-01-11T09:24:05+02:00

Kansainvälisessä päätöksenteossa ei ole olemassa uskottavaa eettistä perustaa. Näin siitäkin huolimatta, että elämme globalisoituneessa maailmassa, jossa talous ja politiikka, ympäristökysymykset ja konfliktit eri puolilla maailmaa heijastuvat hetkessä ihmisten elämään. Professori Jan Klabbersin johtamassa tutkimuksessa pyritään luomaan globaalin hallinnan etiikkaa hyve-etiikan lähtökohdista käsin.

Suomen Akatemialla avoinna useita kansainvälisiä rahoitushakuja

Vesa Varpula — 2013-01-10T13:36:59+02:00

Suomen Akatemia on mukana kansainvälisissä rahoitushauissa. Avoinna ovat seuraavat viisi hakua

Hyvät liikeideat ja ekotehokkuus palkka-alea parempi ratkaisu Suomen saamiseksi nousuun

aila pirinen — 2013-01-10T10:00:51+02:00

Hyvät liikeideat ovat ratkaisu Suomen tulevaan menestykseen, ei palkka-ale. Näin painottaa professori Raimo Lovio, joka korostaa: ”Ratkaisun ydin on siinä, että maamme yritykset tuottavat tulevaisuudessa kysyttyjä ja tarpeellisia korkealaatuisia tuotteita kohtuullisin kustannuksin. Kaikkein lupaavin ja kestävin suunta on löydettävissä ekotehokkuuden parantamisessa kaikilla toimialoilla.” Lovio tutkii Suomen Akatemian rahoituksella, miten parhaiten kyetään ratkomaan nykyisiä ja tulevia taloudellisia kriisejä erityisesti energiatalouden uudistamisen näkökulmasta.

Euroopasta periferia, jos EU ei muutu liittovaltioksi

aila pirinen — 2013-01-10T09:56:47+02:00

Eurooppa voi muuttua periferiaksi, ellei Euroopan unionin harjoittama politiikka muutu. Näin arvioi professori Risto Heiskala, joka tutkii Suomen Akatemian rahoituksella EU:n taloutta. Sen sijaan maailmantalouden suurimmat pelurit tulevat olemaan Kiina, Intia ja USA – tässä järjestyksessä.

Metalleille kehitetään korvaavia materiaaleja

aila pirinen — 2013-01-09T09:15:44+02:00

Alkuaineiden, varsinkin metallien riittävyydestä on kannettu maailmassa huolta pitkään. Erityisesti elektroniikka- ja energiateollisuudessa käytettävien harvinaisten metallien kuten litiumin, indiumin ja titaanin riittävyydestä ollaan huolissaan. Ratkaisua alkuaineiden vähenemiseen ja siitä aiheutuvaan hintojen nousuun on haettu metallien tehokkaammasta kierrätyksestä ja kokonaan uusien materiaalien kehittämisestä.

Suomalainen voi edistää maailman vesivarojen riittävyyttä kulutusvalinnoilla

aila pirinen — 2013-01-09T09:11:34+02:00

Maailman vesivarojen riittävyydestä ei ole tulevaisuudessa takeita, sillä vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Väestön kasvu, nopea ja hillitsemätön kaupungistuminen, viljelymaan rappeutuminen ja ilmaston vaihtelut lisäävät paineita vesivarojen käytölle erityisesti kehitysmaissa. Yli 35 prosenttia maailman väestöstä asuu alueilla, joilla vedenkulutus verrattuna uusiutuviin vesivaroihin on riskirajalla ja tämän väestön osuus on kasvussa. Vaikka Suomessa vedestä ei ole pulaa, voi suomalainenkin vaikuttaa maailman vesikriisin ehkäisemiseen omilla valinnoillaan.

Rahoitusta Suomen ja Yhdysvaltojen tutkimusyhteistyöhön oppimisen ja koulutuksen aloilla

Vesa Varpula — 2013-01-08T09:52:01+02:00

Oppimisen ja koulutuksen aloilla on käynnistynyt tutkimusyhteistyö Yhdysvaltojen National Science Foundationin (NSF), Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksella. Ensimmäiset suomalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkimusyksiköiden yhteiset tutkimushankkeet käynnistyvät.

Rahoitushaku Afrikka–Eurooppa–Suomi-tutkimusyhteistyöhön

Vesa Varpula — 2013-01-07T15:34:01+02:00

Suomen Akatemia on mukana ERAfrican yhteishankehaussa rahoittamassa suomalaisten tutkijoiden yhteistyötä eurooppalaisten ja afrikkalaisten tutkijoiden kanssa. 15.1.2013 avautuvassa haussa on kolme erillistä teemaa: Interfacing Challenges, Renewable Energy ja New Ideas.

Tiedeasiantuntijan tehtävä haettavana

Marjo Aaltomaa — 2013-01-04T09:53:22+02:00

Suomen Akatemian hallintovirastossa on haettavana TIEDEASIANTUNTIJAN TEHTÄVÄ Tiedeasiantuntija työskentelee biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikössä. Hänen tehtävänään on valmistella, esitellä ja toimeenpanna kyseisen tieteellisen toimikunnan alaan kuuluvia päätöksiä, hoitaa tiedepoliittisia suunnittelu- ja selvitystehtäviä, kansainvälisiä tehtäviä sekä toiminnan seurantaa yksikön...

Kymmenen miljoonaa monialaiseen ihmisen mielen tutkimukseen

aila pirinen — 2012-12-28T09:42:46+02:00

Suomen Akatemian Ihmisen mieli -tutkimusohjelman rahoitettavat hankkeet on valittu. Rahoitusta myönnettiin kahdeksalle yksittäiselle hankkeelle ja neljälle tutkimuskonsortiolle eli yhteishankkeelle. Akatemia rahoittaa tutkimusohjelmaa kymmenellä miljoonalla eurolla. Tutkimusohjelma tuottaa perustutkimusta ihmisen mielestä ja sen neuraalisista mekanismeista kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Tutkimusta voidaan hyödyntää monien ajankohtaisten kysymysten ja haasteiden käsittelyssä. Nelivuotinen tutkimusohjelma käynnistyy vuoden 2013 alussa.

Ilmastonmuutos ja kehitysmaat -tutkimukseen lähes kahden miljoonan euron rahoitus

Riitta Tirronen — 2012-12-19T09:07:00+02:00

Suomen Akatemia ja ulkoasiainministeriö rahoittavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia kehitysmaissa selvittäviä tutkimushankkeita lähes kahdella miljoonalla eurolla. Keväällä järjestetyn kehitystutkimuksen suunnatun haun hankkeet tulevat osaksi Akatemian ilmastonmuutokseen keskittyvää FICCA-tutkimusohjelmaa. Rahoitus tulee puoliksi ministeriön kehitystutkimusvaroista ja puoliksi Akatemian rahoituksena. Tutkimushankkeissa tehdään aktiivista yhteistyötä kehitysmaiden tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa.

Kahden miljoonan euron rahoitus Suomen ja Kiinan välisen oikeusvertailun tutkimukseen

Vesa Varpula — 2012-12-18T16:30:48+02:00

Suomen Akatemia rahoittaa Suomen ja Kiinan välistä oikeusvertailun tutkimusta 2 020 900 eurolla. Rahoitus myönnettiin kuudelle hankkeelle, joissa on mukana yksi kahden hankkeen konsortio. Rahoituksella edistetään oikeusvertailun korkeatasoista, pitkäjänteistä ja systemaattista suomalais-kiinalaista tutkimusyhteistyötä. Rahoituksella on tarkoitus myös edistää tutkimusyhteistyöverkostojen syntymistä ja vahvistaa verkostoja Suomen ja Kiinan välillä.

Haku yhteiseen ohjelmasuunnitteluun hermoston rappeumasairauksien tutkimuksessa JPND:n kanssa

Vesa Varpula — 2012-12-11T14:14:52+02:00

Euroopan komissio on käynnistänyt yhteisen ohjelmasuunnittelun pilottihankkeen hermoston rappeumasairauksien tutkimiseksi (mukaan luettuna Alzheimerin tauti). Joulukuussa 2012 alkaa Joint programming on Neurodegenerative Diseases (JPND) ohjelman rahoitushaku teemalla “European research projects for the identification of genetic, epigenetic and environmental risk and protective factors for Neurodegenerative Diseases”.

Anemian tunnistaminen helpottuu

aila pirinen — 2012-12-07T09:48:28+02:00

Punasolujen luuytimessä muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä voidaan tunnistaa entistä tehokkaammin. Tämä mahdollistaa anemian entistä helpomman tunnistamisen. Punasolujen ominaisuuksiin vaikuttavien uusien tekijöiden tunnistus tehdään geneettisellä analyysillä, joka yhdistetään verestä tehtävään perusverenkuvan mittaukseen. Tulokset on saavutettu laajojen kansainvälisten aineistojen meta-analyysillä ja yli 135 000 tutkimushenkilöllä, joille tehtiin yksityiskohtainen verenkuva-analyysi elimistön verisolujen ominaisuuksien selvittämiseksi. Suomen osuus on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Geenit linkki sikiöaikaisen kasvun ja aikuisiän sairauksien välillä

Leena Vähäkylä — 2012-12-03T10:10:51+02:00

Tutkijat ovat tunnistaneet neljä uutta geenialuetta, jotka vaikuttavat syntymäpainoon. Kasvua säätelevät geenit alkavat vaikuttaa hyvin varhaisessa vaiheessa. Laajan kansainvälisen tutkimuksen tulokset antavat tärkeitä viitteitä niistä mekanismeista, jotka vaikuttavat vauvan kasvuun kohdussa. Ne voivat lopulta auttaa paremmin ymmärtämään, kuinka raskauden aikana tulisi hoitaa kasvuongelmia. Tutkimus on julkaistu arvostetun Nature Geneticsin verkkojulkaisussa, ja suomalaisosiota on rahoittanut muun muassa Suomen Akatemia.

Brasiliasta Suomeen satoja opiskelijoita ja tutkijoita

Vesa Varpula — 2012-11-28T15:53:52+02:00

Suomi ja Brasilia ovat solmineet yhteistyösopimuksen Brasilian valtion Science without Borders -apurahaohjelmassa. Ohjelman tarkoitus on lähettää lähivuosina jopa 100 000 brasilialaista korkeakouluopiskelijaa ja tutkijaa ulkomaille. Suomeen odotetaan satoja vaihto-opiskelijoita ja tutkijoita.

Uusi malli ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä

aila pirinen — 2012-11-28T10:20:19+02:00

Kuntien käyttöön on kehitetty uusi johtamismalli, joka edistää lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palvelujen saamista. Tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Kyseessä on niin sanottu yhteen sovittavan johtamisen malli, jonka avulla pyritään vahvistamaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen strategista johtamista sekä tehostamaan eri hallinnonalat ylittävää johtamista.

Itämeren tutkimukseen avataan 38 miljoonan euron haku

Anita Westerback — 2012-11-12T13:44:53+02:00

Itämeren maiden ja EU:n yhteinen Itämeri-tutkimusohjelma BONUS on tänään avannut 38 miljoonan euron tutkimusrahoitushaun Itämeren tutkimukseen. Suurin osa rahoituksesta, 31 miljoonaa euroa, on tarkoitettu hankkeille, jotka tähtäävät Itämeren ekosysteemin elinkykyisyyden turvaamiseen. Suomesta hakua rahoittaa Suomen Akatemia. Seitsemän miljoonaa euroa on jaossa innovatiivisten teknologiaratkaisujen kehittämiselle.

Akatemia rahoittaa SHOK-alojen tutkimusta kahdeksalla miljoonalla eurolla

aila pirinen — 2012-11-12T13:47:29+02:00

Suomen Akatemia rahoittaa strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusta 8 miljoonalla eurolla. Rahoitusta saa kuusi tutkimuskonsortiota ja kahdeksan tutkimushanketta. Hakuun lähetettiin yhteensä 106 hakemusta, joista konsortiohakemuksia oli 28 ja yksittäisiä hankkeita 41. Akatemian rahoitus on suunnattu kahdelle tutkimusalueelle: uudenlaisten ohjausmenetelmien ja käyttöliittymien tutkimukseen sekä metsäbiomassan käyttöön perustuvan biotalouden uusien kemikaalien, materiaalien ja tuotantoteknologioiden tutkimukseen.

Vuoden 2012 Akatemiapalkinnot Anna-Liisa Laineelle ja Mari Sandellille

Marjo Aaltomaa — 2012-11-08T10:20:31+02:00

Suomen Akatemia palkitsi perjantaina 9.11.2012 kaksi ansioitunutta tutkijaa Helsingissä. Akatemiapalkinnot myönnettiin akatemiatutkija, dosentti Anna-Liisa Laineelle Helsingin yliopistosta ja akatemiatutkija, dosentti Mari Sandellille Turun yliopistosta.

Huippuyksikköhaun toisen vaiheen valinnat tehty

Riitta Tirronen — 2012-11-06T15:35:59+02:00

Suomen Akatemian hallitus on valinnut huippuyksikköhaun toiseen vaiheeseen päässeet tutkimusryhmät. Varsinainen hakemus pyydetään 34 huippuyksikkörahoitusta hakeneelta tutkimusryhmältä. Tarkennetut hakemukset on toimitettava Suomen Akatemiaan 21.1.2013 mennessä. Akatemian hallitus tekee päätökset kauden 2014-2019 huippuyksikköohjelmaan valittavista ryhmistä kesäkuussa 2013.

Professori Jan Klabbersista globaalin hallinnan etiikkaa tutkiva Martti Ahtisaari -akatemiaprofessori

Maj-Lis Tanner — 2012-11-06T14:35:56+02:00

Suomen Akatemian Martti Ahtisaari -akatemiaprofessoriksi on valittu Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Jan Klabbers. Kansainvälisten konfliktien hallinnan tutkimuksen Martti Ahtisaari -professuuri oli haussa ensimmäistä kertaa ja tehtävään haki 15 henkilöä.

Ulkopolitiikan tutkija Mika Aaltola: Useita mahdollisia syitä Suomen YK-turvallisuusneuvostotappioon

aila pirinen — 2012-10-26T09:53:26+03:00

Suomea ei valittu Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäsenmaaksi YK:n yleiskokouksen äänestyksessä. Länsimaista valituiksi tulivat Australia ja Luxemburg. Miksi Suomi jäi ulos? Ulkopolitiikan tutkija Mika Aaltola pitää tärkeänä, että tappion syyt tutkitaan tarkoin, niistä keskustellaan ja ennen kaikkea otetaan opiksi.

Arviointi: Fysiikan tulevaisuuden alojen tutkimukselle lisää tukea

aila pirinen — 2012-10-23T10:13:02+03:00

Fysiikan tutkimuksen taso on Suomessa varsin korkea ja tutkimuksen kenttä kattaa alan keskeiset kansainväliset tutkimusaiheet. Jatkossa tukea pitäisi osoittaa erityisesti nouseville tulevaisuuden aloille, toteaa suomalaista fysiikan tutkimusta arvioinut kansainvälinen asiantuntijapaneeli. Tänään julkistetun tieteenala-arvioinnin toteutti Suomen Akatemia.

Äänensä menettänyt voi pian saada sen takaisin puheproteesin avulla

aila pirinen — 2012-10-17T10:13:22+03:00

Äänihuulistaan vammautuneet ihmiset voivat pian saada käyttöönsä puheproteeseja, joilla voi ilmaista tunteita. Myös äänensä menettänyt pikkutyttö voi vastaisuudessa saada takaisin ikäänsä vastaavan äänen, kun hän nyt joutuu usein käyttämään aikuisen miehen äänellä puhuvaa syntetisaattoria. Professori Samuli Siltasen johtaman tutkimuksen tulokset mahdollistavat tämän ongelman korjaamisen. Tämä auttaisi noin 30 000 suomalaisen elämää. Siltasen tutkimus on osa Suomen Akatemian Laskennalliset tieteet eli Lastu-tutkimusohjelmaa.

Suomen Akatemialta 2,5 miljoonaa euroa Etelämannertutkimukseen

Vesa Varpula — 2012-10-15T13:32:26+03:00

Suomen Akatemian luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen toimikunta rahoittaa Etelämannertutkimusta 2,5 miljoonalla eurolla. Kaikki rahoitettavat hankkeet toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä.

Arviointi: Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma onnistui tieteellisesti ja tutkijankoulutuksessa

aila pirinen — 2012-10-10T10:40:46+03:00

Suomen Akatemian Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma (LIIKE2) onnistui ohjelmaa arvioineen asiantuntijapaneelin mukaan saavuttamaan erinomaisia tuloksia sekä tieteellisesti että tutkijankoulutuksessa. Tutkimushankkeet olivat innovatiivisia tutkimuksen painotuksen ja tieteidenvälisyyden kannalta, samoin tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat sekä laadullisesti että määrällisesti hyviä.

Tieteen kasvuun voidaan vaikuttaa tutkijoiden ja opiskelijoiden rekrytoinnilla

Maj-Lis Tanner — 2012-10-08T08:45:20+03:00

Suomalaisen tieteen kilpailukyvyn turvaamisessa avainkysymys on opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointi korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Tämä on keskeisin johtopäätös Suomen tieteen tilaa koskevassa analyysissä, jonka Suomen Akatemia julkisti tänään.

Syyskuun hakuun aiempaa enemmän hakemuksia

Vesa Varpula — 2012-10-04T13:38:04+03:00

Suomen Akatemian syyskuun haussa jätettiin yhteensä 3150 hakemusta. Hakemuksia tuli hieman enemmän kuin vuonna 2011, jolloin syyskuun hakussa jätettiin 3043 hakemusta.

Tutkimustuloksia ja tulevaisuuden tekniikkaa Tampereen Tiedeviikolla 4.–11.10.2012

aila pirinen — 2012-10-01T12:29:53+03:00

Suomen Akatemia toteuttaa yhteistyökumppaneidensa kanssa Tiedeviikon Tampereella 4.–11.10. Akatemia esittelee tapahtumassa erityisesti rahoittamaansa luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkimusta. Tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan päivien ohjelmaa.

Arviointi: Suomella mahdollisuudet johtavaksi biojalostamoiden kehittäjäksi

Riitta Tirronen — 2012-09-26T10:06:20+03:00

Suomella on ihanteelliset mahdollisuudet tulla johtavaksi biojalostamoiden kehittäjäksi maailmassa. Edellytykset tähän syntyvät korkealaatuisen alan osaamisen, tutkijoiden laadun ja monitieteisten tutkimusryhmien ansiosta sekä metsäraaka-aineiden hyvän saatavuuden ja alan teollisuuden ansiosta. Arvion on tehnyt Suomen Akatemian Kestävä tuotanto ja tuotteet (KETJU) -tutkimusohjelmaan perehtynyt kansainvälinen asiantuntijapaneeli.

Kahdeksalle suomalaiselle Euroopan tutkimusneuvoston iso tutkimusrahoitus

Marjo Aaltomaa — 2012-09-20T15:26:10+03:00

Kahdeksalle suomalaiselle Euroopan tutkimusneuvoston iso tutkimusrahoitus 20.9.2012 Kahdeksan suomalaista tutkijaa saa ison tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n nuorille tutkijoille suunnatusta hausta. Yksittäisen tutkimushankkeen rahoitus on enimmillään kaksi miljoonaa euroa ja rahoituskausi on viisi vuotta. Rahoitus kohdistetaan yksittäisille tutkijoille, jotka kokoavat itse...

Pääjohtaja valtion tutkimuslaitosten kokonaisuudistuksesta: Ehdotettu rahoitusmuoto lisäisi kilpaillun tutkimusrahoituksen osuutta

Marjo Aaltomaa — 2012-09-20T11:52:04+03:00

Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannilan mukaan valtion tutkimuslaitosten kokonaisuudistusta pohtineen työryhmän tänään julkistama mietintö sisältää monia laajakantoisia aloitteita, kuten tutkimuslaitosten yhdistämisiä, yliopistoyhteistyön lisäämistä sekä strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusvälineen luomisen.

Täsmennyksiä Suomen Akatemian syyskuun hakuun

Vesa Varpula — 2012-09-05T10:31:53+03:00

Suomen Akatemian syyskuun haku on käynnissä. Hakuilmoitus on julkaistu 28.6.2012 ja siitä on 31.8.2012 ilmestynyt päivitetty versio.

Naapureiden merkitys vähentynyt nuorissa ikäluokissa

aila pirinen — 2012-08-27T14:33:53+03:00

Valtakunnallisen kyselyn mukaan juttelu naapureiden kanssa on vähentynyt 1980- ja 1990-luvuilta. Myös tärkeiden ihmissuhteiden määrä on naapurustossa hieman vähentynyt 1980-luvulta. Nuorilla ikäluokilla on vähemmän kanssakäymistä naapureiden kanssa kuin vanhemmilla, ja näyttääkin, että naapuruston suhteellinen merkitys ihmissuhdeverkoston kokonaisuudessa sekä heikkojen että vahvojen siteiden osalta on vähentynyt. Kysely on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Naapuruuskiistat ja asuminen -tutkimushanketta Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelmassa

Uusi tekniikka mahdollistaa tunnetilat tunnistavan robotin

aila pirinen — 2012-08-16T10:03:44+03:00

Suomen Akatemian Motive-tutkimusohjelman hankkeena kehitetään tunnetilat tunnistavaa, sosiaalista robottia. ”Yhtenä tavoitteena on, että robotti osaa tulkita kasvonpiirteistä perustunnetilat kuten surun, pelon, vihan, innostuksen, hämmästyksen ja inhon, ja muuttaa toimintaansa niiden mukaan”, hankkeen johtaja, professori Matti Pietikäinen Oulun yliopistosta kertoo.

Askel lähemmäksi superraskaiden alkuaineiden rakenteen selvittämistä

aila pirinen — 2012-08-15T14:17:45+03:00

Superraskaiden alkuaineiden rakenteesta on saatu uutta, uraauurtavaa tietoa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on kehitetty laitteisto, jonka avulla on ensimmäistä kertaa päästy tutkimaan ²⁵⁶Rf (Rutherfordium) -ydintä yksityiskohtaisesti. Tutkimus on tehty Suomen Akatemian ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikössä.

Akatemian syyskuun hakuilmoitus on julkaistu

Vesa Varpula — 2012-06-29T12:35:04+03:00

Suomen Akatemian syyskuun 2012 hakuilmoitus on julkaistu Akatemian verkkosivulla suomeksi. Käännökset ruotsiksi ja englanniksi julkaistaan heinäkuun lopulla. Hakemuksen voi jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin 3. - 26.9.2012. Joillakin kansainvälisillä hauilla on poikkeava hakuaika, joka on ilmoitettu hakuilmoituksessa.

Suomen Akatemian ylijohtaja Marja Makarow Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin hallintoneuvoston jäseneksi

aila pirinen — 2012-08-06T11:03:50+03:00

Euroopan komissio on nimittänyt Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaavan ylijohtajan, professori Marja Makarowin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) hallintoneuvoston jäseneksi. EIT:n hallintoneuvoston kaksitoista uutta jäsentä ovat kaikki arvostettuja ja hyvin tunnettuja omilla aloillaan.

Suomen Akatemian tutkimusasioista vastaavaksi ylijohtajaksi nimitettiin professori Marja Makarow

Maj-Lis Tanner — 2012-06-05T17:40:12+03:00

Suomen Akatemian hallitus on nimittänyt tutkimusasioista vastaavan ylijohtajan virkaan filosofian tohtori Marja Makarowin. Makarow on Helsingin yliopiston soveltavan biokemian ja molekyylibiologian professori. Vuosina 2008–2011 hän toimi Euroopan tiedesäätiön pääjohtajana Strasbourgissa ja vuosina 2003–2007 Helsingin yliopiston tutkimuksesta, tutkijakoulutuksesta ja innovaatiotoiminnasta vastaavana vararehtorina.

Entistä parempia biosovelluksia kultananopartikkelien avulla

Marjo Aaltomaa — 2012-08-02T12:47:47+03:00

Kultananopartikkeleita suojaavan molekyylikerroksen vaihtoreaktioiden atomitason mekanismien selvittäminen auttaa tutkijoita kehittämään entistä paremmin esimerkiksi biosovelluksiin soveltuvia funktionalisoituja kultananopartikkeleita.

Verisolujen säätelyosan rakenne selvitetty

aila pirinen — 2012-07-23T10:06:19+03:00

Suomalainen tutkimusryhmä on yhdessä New Yorkin yliopiston tutkijoiden kanssa selvittänyt proteiinirakenteen, joka kontrolloi soluviestintää ja verisolujen muodostusta.Tämä tieto selvittää veritautien syntymekanismia ja mahdollistaa tautikohtaisten hoitomuotojen kehittämisen. Suomen Akatemian, Syöpäjärjestöjen ja Sigrid Juseliuksen säätiön rahoittama tutkimus on julkaistu alan arvostetuimmassa Nature Structural & Molecular Biology -julkaisusarjassa.

Guggenheim ei toisi uutta Suomen kuvataiteeseen

aila pirinen — 2012-07-09T11:21:08+03:00

”Guggenheim on vanhanaikainen kolonialismin perinteitä noudattava konsepti. Globalisaation aikakaudella kiinnostavampia ovat paikallisen kulttuurin kanssa vuoropuhelua hakevat museokonseptit.

Ydinmallien ennusteet isotooppien lukumäärästä tarkentuneet

aila pirinen — 2012-06-28T10:28:39+03:00

Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt atomin ytimen eri isotooppien mahdollisen lukumäärän. Tutkimuksessa käytetyt eri mallit antoivat yhdenmukaisen kuvan rajalinjan sijainnista eri alkuaineille. Osa tutkimuksesta suoritettiin Jyväskylän yliopiston fysiikanlaitoksella, ydinfysiikan tutkimuksen huippuyksikössä ja FiDiPro-tutkimusryhmässä. Tulokset on julkaistu 28.6.2012 Nature-lehdessä.

Uusi bakteereiden taudinaiheuttamismekanismi löytynyt

aila pirinen — 2012-06-27T10:08:17+03:00

Tutkijat ovat löytäneet uuden bakteereiden taudinaiheuttamismekanismin. Kroonisia infektioita aiheuttavista Bartonella-bakteereista saatu uusi tieto paljastaa, miten nämä veressä elävät bakteerit voivat aiheuttaa verisuonikasvaimia henkilöillä, joiden immuunipuolustus on heikentynyt. Osittain Suomen Akatemian rahoittaman tutkimusprojektin tulokset ovat ilmestyneet Proceedings of the National Academy of Sciences USA (PNAS) julkaisusarjassa.

Uusi tapa mitata solujen toimintaa kehitetty

aila pirinen — 2012-06-26T09:51:40+03:00

Tietotekniikan ja biotutkimuksen tutkijat ovat kehittäneet ohjelmiston, joka helpottaa biolääketieteellisellä kuvantamisella tuotetun tiedon käsittelyä. Ohjelmisto edistää merkittävästi solujen ja kudosten toiminnan analysointia. Ohjelmiston tutkimus- ja kehitystyötä ovat rahoittaneet Suomen Akatemian FinNano-ohjelma, EU ja Tekes. BioImageXD-ohjelmiston versio 1.0 on hyväksytty julkaistavaksi alan arvostetuimmassa julkaisusarjassa Nature Methods -lehdessä.

Eurooppalaiset rakentavat yhteisen jättiläiskaukoputken

Riitta Tirronen — 2012-06-14T11:16:31+03:00

Euroopan eteläinen observatorio ESO rakentaa uuden sukupolven jättiläiskaukoputken. ESOn johtokunta päätti asiasta tällä viikolla sen jälkeen kun ESOn jäsenmaat olivat ilmaisseet tukensa hankkeelle. E-ELT (Extremely Large Telescope) kaukoputkesta tulee maailman suurin optinen/infrapunateleskooppi. Sen lähes 40-metrinen pääpeili koostuu lukuisista osista ja se sijoitetaan Cerro Armazones -vuorelle Pohjois-Chileeen lähelle ESOn nykyistä Paranalin observatoriota.

Arviointi: Suomalaiset ekologian ja evoluutiobiologian tutkijat tehneet uraauurtavaa työtä

Riitta Tirronen — 2012-06-11T10:02:16+03:00

Suomalainen tiedeyhteisö on tehnyt kansainvälisesti uraauurtavaa työtä monilla ekologian ja evoluutiobiologian aloilla. Useat tutkijat ovat alallaan erittäin arvostettuja, ja suomalainen tutkimus näkyy vahvasti kansainvälisissä korkeatasoisissa julkaisuissa. Myös tutkijankoulutus on hyvällä tasolla. Näin todetaan tänään julkistetussa ekologian ja evoluutiobiologian tutkimuksen tieteenala-arvioinnissa. Kansainvälisen asiantuntijapaneelin tekemän arvioinnin toteutti Suomen Akatemia.

35 miljoonaa euroa luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen hankkeisiin

Vesa Varpula — 2012-06-08T15:26:19+03:00

Suomen Akatemia myönsi noin 35 miljoonaa euroa tutkimushankkeisiin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Akatemiahankkeista voitiin rahoittaa vain vajaat 15 prosenttia hakeneista. Keskimäärin hankkeet saivat rahoitusta noin 500 000 euroa. Hankerahoitus mahdollistaa tieteenalojen uudistumisen ja tutkimuksen monimuotoisuuden.

Akatemialta kymmenen miljoonaa euroa ohjelmoitavien materiaalien tutkimukseen

Riitta Tirronen — 2012-06-08T13:15:47+03:00

Suomen Akatemia on valinnut rahoitettavat hankkeet uuteen Ohjelmoitavat materiaalit (OMA) -tutkimusohjelmaan. Rahoitusta saa 11 tutkimuskonsortiota. Lisäksi ohjelmassa rahoitetaan kuutta kansainvälistä yhteishanketta. Ohjelman kokonaisrahoitus on kymmenen miljoonaa euroa ja rahoituskausi kattaa vuodet 2013-2017.

Uusia akatemiatutkijoita, tutkijatohtoreita ja kliinisiä tutkijoita terveyden tutkimuksen alalle

Vesa Varpula — 2012-06-06T14:41:03+03:00

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on valinnut syyskuun 2011 haun perusteella 10 uutta akatemiatutkijaa, 23 tutkijatohtoria ja kuusi kliinistä tutkijaa. Toimikunta sai 74 akatemiatutkijahakemusta, 121 tutkijatohtorihakemusta ja 24 hakemusta kliiniseksi tutkijaksi.

Suomen Akatemia rahoittaa 12 uutta FiDiPro-professoria

Riitta Tirronen — 2012-06-05T17:51:01+03:00

Suomen Akatemian hallitus on päättänyt rahoittaa kaksitoista uutta FiDiPro (Finland Distinguished Professor)-professuuria suomalaisiin yliopistoihin. Nyt päättyneessä FiDiPro-haussa rahoitetaan ulkomaisten huippututkijoiden työskentelyä Suomessa 10 miljoonalla eurolla keskimäärin viiden vuoden rahoituskauden ajan. Uudet professorit sijoittuvat Aalto-yliopistoon, Helsingin yliopistoon, Jyväskylän yliopistoon, Oulun yliopistoon, Tampereen yliopistoon, Tampereen teknilliseen yliopistoon ja Turun yliopistoon.

Suomen Akatemia valitsi kahdeksan akatemiaprofessoria kaudelle 2013–2017

Maj-Lis Tanner — 2012-06-05T16:50:40+03:00

Suomen Akatemian hallitus on valinnut kahdeksan akatemiaprofessoria vuosiksi 2013–2017. Vuoden 2013 alussa kautensa aloittavat akatemiaprofessorit ovat professorit Lauri Aaltonen, Yrjö Helariutta, Jaakko Kaprio, Antti Kupiainen, Juha Merilä ja Uskali Mäki sekä dosentti Elina Vuola Helsingin yliopistolta ja professori Kari Rissanen Jyväskylän yliopistolta.

23 miljoonaa euroa kulttuurin ja yhteiskunnantutkimuksen akatemiahankkeille

aila pirinen — 2012-05-25T14:46:26+03:00

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta jakoi tutkimusrahoitusta syyskuun 2011 haun perusteella 42 hankkeelle. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeita rahoitetaan yhteensä 23 miljoonalla eurolla ja keskimäärin hankkeet saavat rahoitusta noin 545 000 euroa. Toimikunta sai yhteensä 283 hakemusta.

Ravinnon saanti vaikuttaa suolen kantasolujen toimintaan

Leena Vähäkylä — 2012-05-18T10:55:37+03:00

Kun ruuasta saatavien kalorien määrää vähennetään, suolen niin sanotut paneth-solut ohjaavat naapureinaan sijaitsevat kantasolut keskittymään uusien kantasolujen tuottamiseen suolen muiden solujen kustannuksella. Näin suoli samalla sekä vähentää energian hukkaa että takaa suolen pinta-alan ja toiminnan nopean kasvun ruuan lisääntyessä. Tämän havainnon teki MIT:ssa työskentelevä suomalaistutkija Pekka Katajisto, joka tekee tutkimustaan Suomen Akatemian rahoituksella.

AKVA-tutkimusohjelman hankkeet valittu

Riitta Tirronen — 2012-05-09T12:08:31+03:00

Suomen Akatemia on valinnut uuden AKVA-tutkimusohjelman hankkeet. Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta -tutkimusohjelmassa rahoitetaan kaikkiaan 12 tutkimushanketta yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Erityisen monitieteisessä tutkimusohjelmassa paneudutaan veden, vesialueiden ja veden käytön tutkimukseen muun muassa ympäristöntutkimuksen, oikeustieteen ja kulttuurin tutkimuksen näkökulmista.

21,7 miljoonan rahoitus tutkijantehtäviin

Vesa Varpula — 2012-05-04T13:52:36+03:00

Suomen Akatemia on myöntänyt 21,7 miljoonaa euroa tutkijantehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan päätöksellä rahoitetaan 48 kolmevuotista tutkijatohtorin tehtävää ja 20 viisivuotista akatemiatutkijan tehtävää. Tutkijatohtorin tehtävää tavoitteli 244 ja akatemiatutkijan tehtävää 166 hakijaa.

Uusia akatemiatutkijoita ja tutkijatohtoreita kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alalle

Vesa Varpula — 2012-05-11T16:01:45+03:00

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on valinnut 16 uutta akatemiatutkijaa ja 46 tutkijatohtoria. Perjantaina 27.4. pidetyssä kokouksessa valitut tutkijat aloittavat kautensa tämän vuoden syyskuussa. Yhteensä toimikunta osoitti akatemiatutkijoiden palkkaukseen noin 6,5 miljoonaa euroa ja tutkijatohtoreiden palkkaukseen 12,3 miljoonaa euroa.

Uuteen huippuyksikköohjelmaan runsaasti aiehakemuksia

Riitta Tirronen — 2012-04-26T15:45:53+03:00

Suomen Akatemian 25.4. päättyneeseen huippuyksikköhakuun jätettiin runsaasti aiehakemuksia. Vuosien 2014-2019 huippuyksikköohjelmaan tuli yhteensä 128 aiehakemusta. Hakemuksia jätettiin laajasti eri tutkimusalueilta sekä yliopistoista ja tutkimuslaitoksista ympäri maata. Rahoitusta haettiin yhteensä noin 409 miljoonan euron edestä.

18,9 miljoonaa biotieteiden ja ympäristön akatemiahankkeisiin

aila pirinen — 2012-04-25T13:53:13+03:00

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoitusta 32 akatemiahankehakijalle. Yhteensä tutkimusta rahoitetaan noin 19 miljoonalla eurolla.

Arviointipaneeli: Lisää kannustimia pitkäjänteiselle valta-tutkimukselle

aila pirinen — 2012-04-23T11:33:20+03:00

Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelman arviointipaneeli haluaa tutkijoille lisää kannustimia, jotka rohkaisisivat tutkijoita suunnittelemaan tutkimuksiaan pidemmälle aikavälille kuin vain tutkimusohjelman ajaksi. Arviointipaneelin raportti julkistettiin maanantaina 23.4.2012.

Uudessa kaivoslaissa korjaustarpeita tiedottamisvelvollisuuksien osalta

aila pirinen — 2012-04-19T14:23:47+03:00

Kaivoslain kokonaisuudistus on vahvistanut selvästi paikallisten asukkaiden osallistumisoikeuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia, mutta tiedottamisvelvollisuuksissa on vielä parantamisen varaa.

Tutkijat pilkkoivat dengue-viruksen osiin

aila pirinen — 2012-04-19T09:38:09+03:00

Suomalaistutkijat kehittävät parhaillaan yhdessä intialaisten kollegojensa kanssa uutta diagnostiikkaa dengue-kuumeen, trooppisten loissairauksien ja puutiaisaivokuumetta aiheuttavan TBE-viruksen havaitsemiseksi.

13,7 miljoonaa euroa terveyden tutkimuksen akatemiahankkeille

Vesa Varpula — 2012-04-11T14:26:49+03:00

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta jakoi syyskuun 2011 haun perusteella noin 13,7 miljoonaa euroa akatemiahankkeille. Toimikunta sai yhteensä 197 hakemusta, joista 33 rahoitettiin. Hakemuksia lähetettiin lähes neljännes edellistä hakua enemmän. Keskimäärin hankkeet saavat rahoitusta noin 430 000 euroa.

Suomalaistutkijat kurkistivat tajunnan tuolle puolen

Anita Westerback — 2012-04-04T10:36:46+03:00

Nukutuksesta heräämiseen liittyy usein sekavuutta ennen kuin tietoisuus itsestä ja ympäristöstä palautuu kokonaan. Tälle ilmiölle on nyt löytynyt mahdollinen selitys: Aivojen primitiiviset osat aktivoituvat ensin.

Vuoden 2011 tiedekilpailun voittajat tutkivat ruotsin kieltä ja eläinten oikeuksien retoriikkaa

Marjo Aaltomaa — 2012-03-30T15:59:26+03:00

Suomen Akatemian vuoden 2011 Viksu-tiedekilpailun voittajat on valittu. Viksun kansallisen sarjan voitti Miro Metsämuuronen Lappeenrannan Lyseon lukiosta ansiokkaalla kielitieteen työllään. Miron työtä kiitellään korkeatasoiseksi, rohkeaksi ja innovatiiviseksi, koska se avaa nykyruotsin yleiskielen verbintaivutukseen uuden näkökulman. Viksun kansainvälisen sarjan voitti Laura Lamberg Tikkurilan lukiosta kunnianhimoisella kirjallisuuden työllä. Lauran työtä kehutaan asiantuntevaksi, oivaltavaksi ja erinomaisesti kirjoitetuksi. Molemmat voittajat palkitaan 4 000 eurolla.

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta päätti akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin tehtävistä

Vesa Varpula — 2012-03-30T09:31:55+03:00

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta päätti kokouksessaan 29.3.2012 rahoittaa 14 akatemiatutkijan ja 27 tutkijatohtorin tehtävää. Toimikunta sijoitti varasijoille kolme akatemiatutkija- ja kaksi tutkijatohtorihakijaa siltä varalta, ettei rahoituksen saanut tutkija ota vastaan saamaansa rahoitusta. Rahoitetut tutkijat aloittavat kautensa syyskuussa.

3,5 miljoonaa euroa yhteispohjoismaiseen kliiniseen lääketieteelliseen potilastutkimukseen

Vesa Varpula — 2012-03-28T10:30:04+03:00

Suomen Akatemia ja Ruotsin Vetenskapsrådet ovat myöntäneet 3,5 miljoonaa euroa suomalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden kahdenvälisiin kliinisiin lääketieteellisiin potilastutkimuksiin. Tutkimuksissa selvitetään muun muassa rokotteen ja narkolepsian yhteyttä sekä nivelreuman hoitomahdollisuuksia. Rahoituksen tavoitteena on vahvistaa kliinistä lääketieteellistä tutkimusta molemmissa maissa, jotta pystytään säilyttämään kansainvälisesti kilpailukykyinen asema ja vastamaan ihmiskunnan suuriin haasteisiin. Päätökset valmisteltiin kummankin organisaation terveyden tutkimuksesta vastaavan toimikunnan yhteistyönä, mutta kumpikin maa rahoittaa oman maansa tutkimuksen. Vastaavaa tutkimusrahoitusyhteistyötä ei ole kliinisessä potilastutkimuksessa aiemmin tehty.

Suomen Akatemia myönsi rahoitusta keskushermoston rappeumasairauksien tutkimukseen

Vesa Varpula — 2012-03-27T09:53:21+03:00

Suomen Akatemia on myöntänyt liki 600 000 euroa keskushermoston rappeumasairauksien tutkimiseen. Kyse on Euroopan tutkimusalueen yhteiseen ohjelmasuunnitteluun liittyvästä pilottihankkeesta, jossa rahoitus myönnettiin professori Hilkka Soiniselle Itä-Suomen yliopistosta ja professori Juha Rinteelle Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Uudet muovit ja tekstiilit syntyvät jätteistä mikrobien avulla

Riitta Tirronen — 2012-03-16T09:19:34+02:00

Uusilla biotekniikan ja kemian menetelmillä pystytään tehokkaasti tuottamaan uusiutuvista luonnonvaroista kemikaaleja, materiaaleja ja polttoaineita. Suomen Akatemian Valkoisen biotekniikan ja vihreän kemian huippuyksikössä kehitetään mikrobisoluja, solutehtaita, jotka tuottavat uusia hyödyllisiä yhdisteitä kasvibiomassan sokereista. Yhdisteitä voidaan käyttää esimerkiksi biomuovien valmistuksessa tai lääketieteessä.

Kuhmossa keskustellaan tulevana viikonloppuna ihmiskunnan suurista haasteista

aila pirinen — 2012-03-12T10:29:27+02:00

Suomen Akatemian ja Pro Kuhmon yhdessä järjestämässä Ihminen ja Kosmos -tapahtumassa keskustellaan tänä vuonna teemalla ”Ihmiskunnan suuret haasteet”. Tapahtuma järjestetään Kuhmo-talossa viikonloppuna 16.–18.3.2012. Suuriin haasteisiin liittyviä kysymyksiä käsitellään eri näkökulmista. Tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan päivien ohjelmaa.

Suomalaista osaamista puhtaamman veden turvaamiseksi

Risto Alatarvas — 2012-03-09T15:32:18+02:00

Marseillessa Ranskassa järjestetään 12.-17.3. järjestyksessään kuudes World Water Forum. Foorumin tavoitteena on tänä vuonna esitellä aitoja ratkaisuja maailman vesiongelmiin. Suomi on mukana foorumilla Ympäristöministeriön vetämällä virallisella delegaatiolla sekä yritysten ja muiden toimijoiden yhteisellä paviljongilla. Suomen fokusalueita ovat mm. puhtaan juomaveden ja sanitaation turvaaminen, vesitehokkuuden parantaminen ja vihreä talous.

Osteoporoosin tarkkaan mittaamiseen kehitetty uusi menetelmä

aila pirinen — 2012-03-08T09:43:50+02:00

Lasermittaus on osoittautumassa lupaavaksi menetelmäksi osteoporoosin mittaamisessa. Professori Jussi Timosen johtama työryhmä on kehittänyt lasersäteitä hyödyntävää ultraäänitekniikkaa osteoporoosin nopeaa ja tarkkaa seulontaa varten. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät -tutkimusohjelmaa ja siihen osallistuu tutkijoita Jyväskylän, Helsingin ja Oulun yliopistoista.

Akatemian huhtikuun hakuilmoitus on julkaistu: haku päättyy jo 25.4.2012

Vesa Varpula — 2012-03-07T15:24:35+02:00

Suomen Akatemian huhtikuun 2012 hakuilmoitus on julkaistu Akatemian verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kansalaisraadeista uusi keino vahvistaa demokratiaa

aila pirinen — 2012-03-06T13:21:18+02:00

Kansalaisraadit voisivat olla uusi keino keskustelevaan demokratiaan laajentamiseen Suomessa. Niitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kuntauudistuksessa vaikeiden ratkaisujen tekemisessä. Vaasan yliopistossa tehdään tutkimusta raadeista Suomen Akatemian rahoituksella. Hanketta johtaa professori Pirkko Vartiainen, jonka mukaan nykyiset kansanäänestykset ja kansalaiskuulemiset eivät anna ihmisille mahdollisuuksia punnittujen kansalaismielipiteiden esittämiseen. Tähän tarvitaan muita menetelmiä, joista kansalaisraati on yksi toimivuutensa jo osoittanut malli.

Suomalaistutkijoille merkittävää rahoitusta Euroopan tutkimusneuvostolta

aila pirinen — 2012-03-01T15:01:35+02:00

Akatemiaprofessori Olli Ikkala Aalto-yliopistosta, professori Heli Jantunen Oulun yliopistosta ja professori Ilpo Vattulainen Tampereen teknillisestä yliopistosta ovat saaneet ison tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä. Lisäksi tutkija Svetlana Berdyugine sai rahoituksen Saksassa tehtävää tutkimustaan varten.

Tarinoita tieteestä – kirja Suomen Akatemian

aila pirinen — 2012-02-29T15:19:11+02:00

Suomen Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta sekä heidän tutkimushankkeistaan. Tämä ilmenee Akatemian julkaisemasta Tarinoita tieteestä -kirjasta, joka kertoo laadullisesti ja populaaristi Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen vaikuttavuudesta.

Poikien kouluinnostus hiipuu lukion edetessä

aila pirinen — 2012-02-29T11:23:41+02:00

Uusien tutkimustulosten mukaan poikien kielteinen ja kyyninen suhtautuminen koulunkäyntiin lisääntyy voimakkaasti lukio-opiskelun edetessä. Pojat ovat lukion alkaessa hyvin innostuneita opiskelusta, mutta alkuvaiheen innostus ei kuitenkaan kanna koko lukion läpi. Kyynisyys heijastuu helposti myös negatiivisena suhtautumisena koko yhteiskuntaa kohtaan ja lisää syrjäytymisriskiä. Tiedot käyvät ilmi nuoria seuraavasta pitkittäistutkimuksesta, jota on osaltaan rahoittanut Suomen Akatemia.

Tieteellinen stressitesti Suomen kansantalouden selviytymiseksi

aila pirinen — 2012-02-28T10:32:08+02:00

Kansainvälinen tutkijaryhmä on laatinut Suomen kansantaloudelle stressitestin, jonka avulla etsitään toimenpiteitä selviytyä mahdollisista shokkitilanteista. Lisäksi hanke selvitti, millaisten päätösten avulla yhteiskunnan ja talouden shokkijoustavuutta voidaan lisätä. Tutkimus tehtiin Kansainvälisen sovelletun systeeminanalyysin instituutissa IIASAssa, jonka suomalainen jäsen on Suomen Akatemia.

Ilmastonmuutoksen tutkimusta kehitysmaissa tuetaan suunnatulla haulla

aila pirinen — 2012-02-28T09:58:46+02:00

Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja niihin sopeutumisen tutkimusta kehitysmaissa tuetaan Suomen Akatemian ja ulkoasiainministeriön kehitystutkimusvaroilla. Tänä keväänä järjestettävä erillinen kehitystutkimuksen suunnattu haku ilmastonmuutoksen alalta toteutetaan ministeriön lisämäärärahoin. Haussa rahoitettavat hankkeet tulevat osaksi Akatemian ilmastonmuutoksen tutkimusohjelmaa FICCAa.

Uudenlainen tapa valmistaa nanomateriaaleja löytynyt

Leena Vähäkylä — 2012-02-24T10:22:55+02:00

Jyväskylän yliopiston NanoScience Centerin ja Yhdysvaltain Harvardin yliopiston tutkijat ovat löytäneet uudenlaisen tavan valmistaa nanomateriaaleja. Heidän tekemänsä tietokonesimulaatiot ennustavat, että grafeeni voidaan kääriä putkeksi kapeita ja pitkiä grafeeninauhoja kiertämällä. Tutkimus on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Tutkijoiden ja yritysten yhteistyötä edistettävä taloudellisesti tiukkoina aikoina

aila pirinen — 2012-02-22T13:46:15+02:00

Tieteellisellä tutkimuksella on Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisen tärkeä rooli. Maamme menestymisen edellytykset on rakennettu korkeatasoisen koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen varaan.

Suomen Akatemia avaa SHOK-rahoitushaun huhtikuussa 2012

Vesa Varpula — 2012-02-09T09:44:39+02:00

Suomen Akatemia avaa rahoitushaun strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) aihealueiden tutkimukselle. Haun teemoja on kaksi: Uudenlaiset ohjausmenetelmät ja käyttöliittymät sekä metsäbiomassan innovatiiviseen käyttöön perustuvan biotalouden uudet kemikaalit, materiaalit ja tuotantoteknologiat. Haun kaksi teemaa nähdään laajasti. Teemoja ei ole rajattu yksittäisten SHOKien aihealueille ja ne ulottuvat kaikkien toimikuntien tieteenaloille.

Liikuntatieteellinen tutkimus Pohjoismaissa- jatkossa huomio innovatiivisuuteen

aila pirinen — 2012-02-06T13:45:00+02:00

Liikuntatieteellinen tutkimus on Pohjoismaissa korkealuokkaista, mutta tutkimuksen laatu vaihtelee merkittävästi tutkimusyksiköiden, maiden ja tutkimusalojen välillä. Tähän on päätynyt yhteispohjoismainen liikuntatieteen tieteenala-arviointi. Eri maat ovat vahvoja eri aloilla, ja lääke- ja terveystieteellisen tutkimus on julkaisumäärillä mitattuna yhteispohjoismaisesti vahvin tutkimusalue

Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuurin hakuilmoitus on julkaistu

Vesa Varpula — 2012-01-26T12:41:54+02:00

Suomen Akatemia on julistanut avoimeksi viisivuotisen rauhantutkimukseen ja kansainvälisten konfliktien hallinnan tutkimukseen keskittyvän Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuurin. Akatemiaprofessuuria ei ole sidottu mihinkään tieteenalaan

Elokuva ja arkkitehtuuri -tapahtumasarja Orionissa keväällä 2012

aila pirinen — 2012-01-23T12:19:39+02:00

Elokuva ja arkkitehtuuri ovat läheistä sukua toisilleen. Elokuvissa on aina dokumentoitu todellisia kaupunkeja Helsingistä Tokioon ja Los Angelesista Pariisiin.

Suomen Akatemia haluaa tiivistää tutkimusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa koulutuksen ja oppimisen alueella

aila pirinen — 2012-01-17T13:50:27+02:00

Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila esittää uudenlaisen yhteistyön käynnistämistä Yhdysvaltojen tiedesäätiön National Science Foundationin kanssa kasvatustieteen alueella.

Venäjän modernisaation valinnat uuden huippuyksikön tutkimuskohteena

aila pirinen — 2012-01-10T10:10:54+02:00

Venäjän demokratian ja uudistamisen haasteita tutkitaan Suomen Akatemian Suomalaisessa Venäjän tutkimuksen huippuyksikössä – Venäjän modernisaation valinnat. Huippuyksikkö tutkii Venäjän nykyisen kehityksen suuria haasteita ja niiden ratkaisemisen edellytyksiä.

Immunologian tutkimusta vauhditetaan kansainvälisellä yhteistyöllä

aila pirinen — 2012-01-05T14:15:19+02:00

Suomen Akatemia, Saksan tutkimussäätiö DFG ja Kiinan kansallinen luonnontieteiden säätiö NSFC rahoittavat suomalaisten, saksalaisten ja kiinalaisten tutkijoiden yhteishankkeita immunologiatutkimuksen alalla.

Tekes ja Suomen Akatemia selvittivät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ilmiöitä ja indikaattoreita

Marjo Aaltomaa — 2011-12-29T12:30:06+02:00

Tekes ja Suomen Akatemia selvittivät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ilmiöitä ja indikaattoreita 29.12.2011 Tekes ja Suomen Akatemia ovat koonneet Tutkimus- ja innovaationeuvoston toimeksiannosta yhteen keskeiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikutusten ilmiöt ja indikaattorit. Työssä tarkasteltiin asioita talouden ja uudistumisen, ympäristön, hyvinvoinnin sekä...

Yliopistoille selkeämpi kokonaisvastuu tohtorikoulutuksesta ja sen kehittämisestä Suomessa

aila pirinen — 2011-12-15T14:08:53+02:00

Suomen Akatemian asettama tutkijakoulutukiryhmä on laatinut ehdotukset tutkijakoulutusjärjestelmän kehittämiseksi ja tohtorikoulutuksen järjestämiseksi Suomessa. Tukiryhmä luovutti raporttinsa Akatemian pääjohtaja Markku Mattilalle torstaina 15.12.2011.

Lisää näkyvyyttä tutkimukselle temaattisten tutkimusverkostojen avulla

aila pirinen — 2011-12-14T14:15:46+02:00

Temaattinen tutkimusverkosto on uusi Akatemian yhteistyömuoto, joka vahvistaa Akatemian strategisesti valitsemien tutkimusalojen toimintaa sekä lisää niiden kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä.

Akatemia rahoittaa SHOK-tutkimusta yli seitsemällä miljoonalla eurolla

aila pirinen — 2011-12-14T13:07:14+02:00

Suomen Akatemia rahoittaa strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusta 7,2 miljoonalla eurolla. Rahoitusta saa seitsemän tutkimuskonsortiota ja kaksi tutkimushanketta. Akatemian tavoitteena on lisätä strategisen huippuosaamisen keskittymien toiminnassa mukana olevien korkeatasoisten tutkijoiden määrää ja vahvistaa SHOKien tieteellistä tutkimusta.

FICCA-ohjelmaan kuusi kansainvälistä hanketta

Riitta Tirronen — 2011-12-09T14:24:31+02:00

Suomen Akatemian Ilmastonmuutos –vaikutukset ja hallinta -tutkimusohjelma (FICCA) on laajentunut kansainvälisillä yhteishankkeilla. Kiinan tiedeakatemian CAS (Chinese Academy of Sciences) ja Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian CASS (Chinese Academy of Social Sciences) sekä Venäjän humanistisen tiederahaston RFH:n kanssa järjestettyjen yhteishakujen perusteella rahoitetaan kuutta suomalais-kiinalaista ja suomalais-venäläistä tutkimushanketta. Suomalaisia tutkijoita rahoitetaan hankkeissa yhteensä 3,1 miljoonalla eurolla.

EU:n yhteinen ohjelmasuunnittelu vesitutkimuksesta käynnistyy

aila pirinen — 2011-12-08T09:54:52+02:00

Euroopan unionin neuvosto on päättänyt käynnistää yhteisen ohjelmasuunnittelualoitteen vesitutkimuksen alalla. Päätös auttaa osaltaan vähentämään EU-maiden eri toimien hajanaisuutta ja tehostamaan osaamisen, tiedon ja voimavarojen hyödyntämistä.

Tieteen akateemikko Pirjo Mäkelä kuollut

Maj-Lis Tanner — 2011-11-23T11:36:03+02:00

Tieteen akateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä on kuollut. Suomen Akatemian johto ilmaisee surunvalittelunsa arvostamansa akateemikon poismenosta. Vuonna 2003 akateemikoksi nimitetty Mäkelä oli nimittämisensä yhteydessä ensimmäinen naispuolinen tieteen akateemikko.

Haitallisten aineiden seurantaa monipuolistetaan Itämeren alueella

Riitta Tirronen — 2011-11-21T09:28:02+02:00

Kansainvälisessä BEAST-tutkimushankkeessa on kehitetty uusia menetelmiä ilmaisemaan haitallisten aineiden biologisia vaikutuksia Itämeren eliöstössä. Näitä menetelmiä pyritään hyödyntämään HELCOMin koordinoimassa Itämeren meriympäristön seurannassa. Lisäksi menetelmien suositukset ja ohjeistus luovat pohjan haitallisia aineita koskevan yhdenmukaisen kemiallis-biologisen seurannan strategiaksi Itämeressä. BEAST hanke on osa Itämeren valtioiden ja EU:n yhteistä BONUS-tutkimusohjelmaa, jota Suomessa rahoittaa Suomen Akatemia.

Uusia menetelmiä Suomenlahden ympäristöriskien arviointiin

Anita Westerback — 2011-11-21T09:31:32+02:00

Suomenlahden meriympäristöä uhkaavat monet tekijät, kuten rehevöityminen, öljyonnettomuudet ja luonnonvarojen hyödyntäminen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia voidaan arvioida kansainvälisessä IBAM-tutkimushankkeessa kehitetyllä päätösmallilla. Hanke on osa Itämeren valtioiden ja EU:n yhteistä BONUS-tutkimusohjelmaa, jota Suomessa rahoittaa Suomen Akatemia.

Tutkimusyhteistyö Intian kanssa vahvistuu elintarvikebiotekniikan ja nanomateriaalien tutkimuksessa

Riitta Tirronen — 2011-11-15T16:25:07+02:00

Suomen ja Intian välinen tutkimusyhteistyö vahvistuu elintarvikebiotekniikassa ja nanomateriaalitutkimuksessa. Suomen Akatemia ja intialaiset tutkimusrahoitusorganisaatiot Department of Biotechnology (DBT) ja Department of Science and Technology (DST) ovat päättäneet rahoittaa kolmea elintarvikebiotekniikan ja kuutta nanomateriaalitutkimuksen hanketta. Hankkeissa tutkitaan muun muassa suoliston mikrobien syntyä ja kehitystä, allergisoivia ruoka-aineita, bioaktiivista lasia ja aurinkokennosovelluksia.

Suomen Akatemia, Tekes ja NSF rahoittavat langattoman tietoliikenteen tutkimusyhteistyötä 3,7 miljoonalla eurolla

Vesa Varpula — 2011-11-14T13:34:22+02:00

Suomen Akatemia, Tekes ja Yhdysvaltojen kansallinen tiedesäätiö National Science Foundation NSF tukevat langattoman tietoliikenteen tutkimusyhteistyötä yhteensä 3,7 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian rahoitusosuus on 950 000 euroa.

Infektiot voivat suojata allergioilta

aila pirinen — 2011-11-11T09:02:22+02:00

Tietyt virukset ja bakteerit, joille lapset altistuvat ennen vuoden ikää, muovaavat immuunijärjestelmää suotuisaan suuntaan. Karjalan tasavallassa infektiot ovat Suomeen verrattuna paljon yleisempiä, ja siellä esiintyy allergista herkistymistä viisi kertaa vähemmän kuin Suomessa.

Suomen Akatemia perustaa Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuurin

Maj-Lis Tanner — 2011-11-09T09:25:07+02:00

Suomen Akatemia perustaa rauhan tutkimukseen ja kansainvälisten konfliktien hallinnan tutkimukseen keskittyvän Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuurin. Suomen Akatemian pääjohtajan Markku Mattilan mukaan tavoitteena on tukea konfliktien ratkaisun asiantuntemusta korkeatasoisen tieteen avulla, lisätä tutkimukseen perustuvaa ymmärtämystä monimutkaisista konflikteista ja vahvistaa alan osaamista tutkijakoulutuksen kautta.

Kutsu kuulemaan liikuntatieteen tieteenala-arvioinnista

aila pirinen — 2011-10-31T10:47:43+02:00

Pohjoismaisen liikuntatieteen tieteenala-arvioinnin loppuraportin tuloksia esitellään Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä torstaina 10.11.2011 klo 13.00-15.00 (Biomedicumin salissa 1, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki).

Lutetia-asteroidi muinaisjäänne aikojen alusta

aila pirinen — 2011-10-28T10:07:47+03:00

Vuonna 2010 havaitusta Lutetia-asteroidista ja sen ominaisuuksista on saatu uutta tietoa. Havainnoista saatujen tulosten analysointi on osoittanut Lutetian tiheärakenteiseksi, ehjänä säilyneeksi muinaisjäänteeksi aurinkokunnan syntyajoilta.

Vuoden 2011 Akatemiapalkinnot Tapio Lokille ja Mikko Salolle

Terhi Loukiainen — 2011-10-26T17:03:12+03:00

Suomen Akatemia palkitsi torstaina 27.10.2011 kaksi ansioitunutta tutkijaa Tiedegaalassa Helsingissä. Akatemiapalkinnot myönnettiin akatemiatutkija, dosentti Tapio Lokille Helsingin Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulusta ja akatemiatutkija, dosentti Mikko Salolle Helsingin yliopistosta. Lokille palkinto myönnettiin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja Salolle tieteellisestä rohkeudesta.

KUTSU: Academia populi – Tiedettä kaikille 27.10.2011

aila pirinen — 2011-10-24T09:35:57+03:00

Suomen Akatemia on muuttanut Hakaniemeen ja järjestää nyt uusissa tiloissaan kaikille avoimen luentotilaisuuden, jossa tutkijat kertovat työstään ja kiehtovista tutkimusaiheistaan. Myös tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen.

Geenien analysointi entistä helpompaa

Leena Vähäkylä — 2011-10-21T15:35:33+03:00

Uusi DNA:n määritysmenetelmä yksinkertaistaa geenien analyysin. Oligonukleotidivalikoivaksi sekvensoinniksi (OS-Seq) kutsutun menetelmän ansiosta DNA-määritys nopeutuu merkittävästi ja analyysi voidaan kohdentaa tautimekanismeihin vaikuttaviin tai biologisesti oleellisiin geeneihin. OS-Seq-menetelmässä kohdegeenien valinta tapahtuu suoraan sekvensointilaitteessa, jolloin näytteen esikäsittelytarve on vähäistä. Stanfordin yliopiston tutkimusryhmä osoitti menetelmän toimivuuden määrittämällä yli 300 tunnettua syöpägeeniä potilaan suolistokasvaimesta. Suomen Akatemia rahoitti tutkimusta.

Teollisuuden jätteistä kehitetään bensiinin korvaajia

aila pirinen — 2011-10-18T09:47:44+03:00

Teollisuuden jätteiden ja ylijäämien käytöstä uusien liikennepolttoaineiden kehittämisessä on saatu hyviä tuloksia. Suomen Akatemian Kestävä Energia -tutkimusohjelmassa on tutkittu sekä biobutanolin että biokaasun jalostusta liikennepolttoaineeksi.

Lahopuussa elävä sienilajisto muuttuu lahoamisen edetessä

aila pirinen — 2011-10-07T12:03:59+03:00

Lahoavassa puussa elää monimuotoinen sieniyhteisö, joka muuttuu puun lahotessa. Lahopuista eristetyn sieni-DNAn perusteella paljastui, että suuri osa löydetyistä lajeista on ennestään tuntemattomia. Rungolle itiöemiä muodostavat ja siksi hyvin tunnetut kääpälajit ovat koko lajistosta vain osa. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus osoitti, että kuusi-, mänty-, koivu- ja haapalahopuulla elävät sienilajistot poikkeavat toisistaan. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.

Kymmenelle suomalaiselle Euroopan tutkimusneuvoston iso tutkimusrahoitus

aila pirinen — 2011-10-06T10:55:06+03:00

Kymmenen suomalaista tutkijaa saa ison tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n nuorille tutkijoille suunnatusta hausta. Yksittäisen tutkimushankkeen rahoitus on enimmillään kaksi miljoonaa euroa ja rahoituskausi on viisi vuotta. Rahoitus kohdistetaan yksittäisille tutkijoille, jotka kokoavat itse tutkimusryhmänsä hanketta toteuttamaan. Tulos on viime vuotta parempi, sillä viime vuonna ERC:n nuorten tutkijoiden hausta rahoitusta sai viisi Suomessa työskentelevää tutkijaa.

Suomi ja USA vahvistavat yhteistyötä langattomassa tietoliikenteessä

aila pirinen — 2011-10-05T11:04:38+03:00

Suomen Akatemia, Tekes ja Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö NSF ovat sopineet virtuaalisen instituutin perustamisesta mobiilin tiedonsiirron ongelmien ratkaisuun sekä osaamisen ja innovaatioiden kehittämiseen.

Syyskuun hakuun yli 3000 hakemusta

Vesa Varpula — 2011-10-05T10:13:59+03:00

Suomen Akatemian syyskuun haussa jätettiin yhteensä 3043 hakemusta. Keskeisimmät Akatemian rahoitusmuodot on nyt keskitetty yhteen, ensimmäistä kertaa syyskuussa järjestettyyn hakuun. Huhtikuussa järjestetään lähinnä tutkimusohjelmia koskeva haku.

Suomen Akatemian syyskuun haku on käynnissä – hakuaika päättyy 30.9.

Vesa Varpula — 2011-09-20T12:38:53+03:00

Suomen Akatemian syyskuun haku on käynnissä, ja hakuaika päättyy 30.9. klo 16.15. Hakuilmoituksessa esitellään kaikki syyskuussa haettavana olevat rahoitusmuodot ja annetaan ohjeet hakemuksen laatimiseksi. Akatemian seuraava vuosittainen haku on huhtikuussa 2012.

Kasvibiologian tutkimus Suomessa paikoin kansainvälistä huippua

Riitta Tirronen — 2011-09-16T10:52:45+03:00

Kasvibiologian tutkimus on Suomessa korkealla tasolla ja osa tutkimusyksiköistä on oman alansa kansainvälisessä kärjessä. Tutkimuksen laadukkuus ja yksiköihin kertynyt asiantuntemus muodostavat hyvän pohjan myös tulevien tutkijoiden koulutukselle ja luovat menestymisen edellytyksiä tulevaisuudessa. Näin todetaan tänään julkistetussa suomalaisen kasvibiologian tutkimuksen tieteenala-arvioinnissa. Kansainvälisen asiantuntijapaneelin tekemän arvioinnin toteutti Suomen Akatemia.

Lasimaisen materiaalin atomirakenne selvitetty

Risto Alatarvas — 2011-09-15T14:32:37+03:00

Lasien atomi- ja elektronirakenteesta ja niiden vaikutuksista lasinmuodostumisprosesseissa on saatu uutta tutkimustietoa. Kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus liittyy olennaisesti Maan vaipassa esiintyvän magman eli laavan ominaisuuksiin, mutta tutkituilla yhdisteillä voi olla myös teknologisia sovelluksia uuden sukupolven kevyissä ja tiheissä laseissa, keramiikassa ja sementeissä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian ja Japan Science and Technology Agencyn rahoittamaa yhteistyöhanketta. Tutkimus on julkaistu uusimmassa Proceedings of the National Academy of Sciences USA -lehdessä.

Oulun yliopiston ja Suomen Akatemian tapaamisessa korostui kansainvälistyminen

aila pirinen — 2011-08-24T12:18:37+03:00

Oulun yliopisto panostaa lähivuosina kansainvälisyyteen lisäten muun muassa opiskelijoiden liikkuvuutta ja vaihto-opiskelua ulkomailla.

CERNin suomalaisten työntekijöiden määrä kasvanut reippaasti

aila pirinen — 2011-08-19T11:41:53+03:00

Suomalaisten työntekijöiden määrä Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä on noussut 45 prosenttia vuodesta 2008. Tuolloin suomalaisia työskenteli organisaatiossa 31, kun vuonna 2010 suomalaisten määrä oli noussut 45 henkilöön.

Akateemikko Lennart Philipson kuollut

Anita Westerback — 2011-07-01T14:57:52+03:00

Suomen Akatemian ulkomainen akateemikko, professori Lennart Philipson on kuollut. Philipson toimi Euroopan molekyylibiologian laboratorion EMBL:n pääjohtajana vuosina 1982-1993. Hän oli syntynyt vuonna 1929.

Akatemian syyskuun haku on käynnissä

Vesa Varpula — 2011-07-01T13:40:36+03:00

Suomen Akatemian syyskuun 2011 hakuilmoitus on julkaistu Akatemian verkkosivulla suomeksi. Käännökset ruotsiksi ja englanniksi julkaistaan heinäkuun lopulla. Hakemuksen voi jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin 6. - 30.9.2011.

Akatemialta 16 miljoonaa terveyden tutkimuksen hankkeisiin

Vesa Varpula — 2011-06-21T14:01:14+03:00

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta jakoi lokakuun 2010 haun perusteella noin 16 miljoonaa euroa akatemiahankkeille. Toimikunta sai lokakuussa 2010 yhteensä 146 hakemusta, joista 40 rahoitettiin. Hankkeisiin myönnetty rahamäärä kasvoi hieman. Keskimäärin hankkeet saavat rahoitusta noin 450 000 euroa.

Suomen Akatemia muuttaa

Vesa Varpula — 2011-06-20T08:18:35+03:00

Suomen Akatemia muuttaa syyskuun alussa. Uusi osoitteemme 1. syyskuuta 2011 alkaen on Hakaniemenranta 6, PL 131, 00531 Helsinki.

35 miljoonaa euroa luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen akatemiahankkeille

Vesa Varpula — 2011-06-13T15:19:08+03:00

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta jakoi lokakuun 2010 hakuun saapuneille akatemiahankehakemuksille noin 35 miljoonaa euroa. Toimikunta sai lokakuussa 2010 yhteensä 433 hakemusta, joista 70 rahoitettiin. Keskimäärin hankkeet saivat rahoitusta noin puoli miljoonaa euroa. Kymmenesosa rahoitetuista hankkeista oli suuruudeltaan yli 700 000 euroa.

Eri migreenimuodoilla saattaa olla yhteinen geneettinen perusta

aila pirinen — 2011-06-13T14:43:00+03:00

Kansainvälinen tutkimusryhmä on tunnistanut kolme geenimuunnosta, jotka ovat yhteisiä migreenin tavanomaisille muodoille. Tutkimus viittaa siihen, että useimmilla migreenimuodoilla saattaa olla yhteinen geneettinen perusta.

Suomen Akatemia arvioi Suomen tieteen tilaa ja tasoa

aila pirinen — 2011-06-10T11:19:29+03:00

Suomen Akatemia on käynnistänyt arvioinnin Suomen tieteen tilasta ja tasosta. Arvioinnissa etsitään tieteenaloittain suomalaisen tutkimuksen vahvuuksia ja parantamisalueita sekä laaditaan kehittämissuosituksia tieteenalakohtaisille strategioille.

28 miljoonaa biotieteiden ja ympäristön tutkimukseen

Anita Westerback — 2011-06-10T07:01:58+03:00

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoitusta 33 akatemiahankkeelle sekä 29 tutkijatohtorin tehtävälle. Yhteensä tutkimusta rahoitetaan noin 28 miljoonalla eurolla.

Kliinisen tutkijanuran tukemiseen panostetaan yhä

Vesa Varpula — 2011-06-08T12:00:36+03:00

Suomen Akatemian Terveyden tutkimuksen toimikunta on päättänyt rahoittaa kahdeksan kolmivuotista kliinistä tutkijaa, 40 prosenttia hakemuksista. Hakemuksia tuli 20. Toimikunta on osoittanut rahoitusta kliinisen tutkijanuran tulemiseen vuodesta 2006.

Suomen Akatemia nimesi tutkimuspoliittisia toimia vaativat ihmiskunnan suuret haasteet

Anita Westerback — 2011-06-08T10:07:38+03:00

Pohjoinen ilmasto ja ympäristö, kestävä energia, kulttuurien vuoropuhelu, terve arki kaikille, oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa sekä väestön ja yksilön ikääntyminen ovat Suomen Akatemian hallituksen keskeisinä pitämiä suuria yhteiskunnan ja ihmiskunnan haasteita, joihin Akatemia kohdistaa lähivuosina tutkimuspoliittista huomiota ja toimenpiteitä.

Suomen Akatemia valitsi yhdeksän akatemiaprofessoria

Vesa Varpula — 2011-06-06T16:50:34+03:00

Suomen Akatemian hallitus on valinnut yhdeksän uutta akatemiaprofessoria. Akatemiaprofessorin tehtävään valittavat ovat professorit Dennis Bamford Helsingin yliopistosta, Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta, Olli Ikkala Aalto-yliopistosta, Risto Ilmoniemi Aalto-yliopistosta, Howard Jacobs Tampereen yliopistosta, Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta, Olli Raitakari Turun yliopistosta, Riitta Salmelin Aalto-yliopistosta ja Juha Sihvola Jyväskylän yliopistosta.

Suomen Akatemia valitsi 15 uutta tutkimuksen huippuyksikköä

Vesa Varpula — 2011-06-06T16:31:49+03:00

Suomen Akatemian hallitus on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt kaudelle 2012-2017. Huippuyksikköohjelmaan valittiin 15 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 11 yliopistosta tai tutkimuslaitoksesta. Uusissa huippuyksiköissä tutkitaan muun muassa solujen ja soluväliaineen vuorovaikutuksia, molekulaarista systeemi-immunologiaa ja fysiologiaa, Venäjän modernisaatiota ja Suomen yhteiskunnan rakenteiden historiaa.

Lähes kolme miljoonaa kehitystutkimukselle

aila pirinen — 2011-06-01T11:02:50+03:00

Suomen Akatemia ja ulkoasiainministeriö ovat myöntäneet seitsemälle kehitystutkimuksen hankkeelle 2 920 000 euroa pääasiassa nelivuotisiin hankkeisiin vuosille 2011-2015.

Uuden sukupolven tutkajärjestelmää suunnitellaan Pohjoismaihin

aila pirinen — 2011-05-31T12:16:51+03:00

Pohjoismaihin suunnitellaan uuden sukupolven tutkajärjestelmää ilmakehän ja ionosfäärin kolmiulotteiseen kuvantamiseen ilmakehäfysiikan ja lähiavaruuden tutkimusta varten.

25 miljoonaa euroa kulttuurin ja yhteiskunnantutkimuksen akatemiahankkeille

Vesa Varpula — 2011-05-27T15:35:13+03:00

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta jakoi lokakuun 2010 haun perusteella noin 25 miljoonaa euroa akatemiahankkeille. Toimikunta sai lokakuussa 2010 yhteensä 235 hakemusta, joista 50 rahoitettiin. Hankkeiden määrä on hieman pienempi kuin aiempina vuosina. Hankkeisiin myönnetty rahamäärä kasvoi hieman. Keskimäärin hankkeet saavat rahoitusta noin 600 000 euroa.

Suomen tiedepalkinto professori Simo Knuuttilalle

aila pirinen — 2011-05-24T14:06:02+03:00

Vuoden 2011 Suomen tiedepalkinto on myönnetty professori Simo Knuuttilalle. Professori Knuuttila on toiminut Helsingin yliopiston teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian professorina vuodesta 1981 lähtien.

Suomalaiselle nanotutkimukselle ennakoidaan vahvaa tulevaisuutta

aila pirinen — 2011-05-23T10:32:02+03:00

Nanotieteen tutkimus on kehittynyt huimaa vauhtia Suomessa 2000-luvulla. Nanotieteen ja -teknologian tutkimus ja koulutus on kehittynyt ja laajentunut merkittävästi.

Luuston hyvinvointi simuloimalla selville

aila pirinen — 2011-05-11T11:00:55+03:00

Suomen Akatemian rahoittamassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin yhteisessä tutkimushankkeessa tutkittiin simuloinnin avulla erilaisten liikuntaharjoitteiden synnyttämiä luuston venymiä ja venymänopeuksia. Tutkijat havaitsivat eroja erilaisten kuntoiluharjoitteiden tehokkuudessa. Tulosten avulla voitaisiin kehittää esimerkiksi lonkan alueen luuston vahvistamisen kannalta suotuisia kuntoilulaitteita.

Suomalais-japanilaisissa tutkimuksissa kehitetään verkkokalvoproteeseja ja luodaan painettavan elektroniikan ratkaisuja

aila pirinen — 2011-05-10T16:45:44+03:00

Lääketieteellisten biomateriaalien ja painettavien toiminnallisten materiaalien tutkimusta vahvistetaan uudella suomalais-japanilaisella tutkimusyhteistyöllä. Suomen Akatemia, Tekes ja japanilainen tutkimusrahoittaja Japan Science and Technology Agency (JST) rahoittavat neljää suomalais-japanilaista tutkimushanketta kolmen vuoden ajan.

Akatemian kannusterahoitus yhdeksälle tutkijalle

aila pirinen — 2011-05-09T15:53:09+03:00

Suomen Akatemia on myöntänyt tutkimusmäärärahan yhdeksälle Euroopan tiedeneuvoston (ERC) haussa hyvin menestyneelle, mutta ilman rahoitusta jääneelle Starting Grant -haun tutkijalle.

19 uutta akatemiatutkijaa ja 49 tutkijatohtoria luonnontieteiden ja tekniikan tutkimukseen

Vesa Varpula — 2011-05-09T14:08:02+03:00

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on valinnut 19 uutta akatemiatutkijaa ja 49 tutkijatohtoria. Maanantaina 9.5. pidetyssä kokouksessa valitut akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit aloittavat kautensa syyskuussa. Toimikunta osoitti akatemiatutkijoiden palkkaukseen noin 7,4 miljoonaa euroa ja tutkijatohtoreiden palkkaukseen noin 13,7 miljoonaa euroa.

Kansalaiset ehdottivat tutkimusaiheita: Suomessa pitäisi tutkia syrjäytymistä sekä vanhuutta ja vanhenemista

aila pirinen — 2011-05-09T11:19:51+03:00

Suomalaisten mielestä tärkeimmät tulevaisuuden tutkimusaiheet liittyvät syrjäytymiseen sekä vanhuuteen ja vanhenemiseen. Tutkimuksissa pitäisi korostaa poikkitieteellisyyttä. Tätä mieltä on 2343 suomalaista, jotka vastasivat Suomen Akatemian verkkokyselyyn siitä, mitä Suomessa heidän mielestään tulisi tutkia

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta valitsi uusia akatemiatutkijoita ja tutkijatohtoreita

Vesa Varpula — 2011-05-06T16:23:12+03:00

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on valinnut 16 uutta akatemiatutkijaa ja 45 tutkijatohtoria. Perjantaina 6.5. pidetyssä kokouksessa valitut tutkijat aloittavat kautensa tämän vuoden syyskuussa. Yhteensä toimikunta osoitti akatemiatutkijoiden palkkaukseen noin 6,3 miljoonaa euroa ja tutkijatohtoreiden palkkaukseen 12,3 miljoonaa euroa.

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta valitsi uusia akatemiatutkijoita

Vesa Varpula — 2011-04-28T15:01:05+03:00

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on valinnut 14 uutta akatemiatutkijaa. Torstaina 28.4. pidetyssä kokouksessa valitut akatemiatutkijat aloittavat kautensa tämän vuoden syyskuussa. Yhteensä toimikunta osoitti akatemiatutkijoiden palkkaukseen noin 5,5 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudun koulujen välillä selvästi suuremmat erot kuin muualla Suomessa

Leena Vähäkylä — 2011-04-19T11:45:21+03:00

PISA-tutkimuksen mukaan Suomessa on edelleen melko valikoitumaton peruskoulu. Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmassa mukana olevan tutkimuksen mukaan PISAn tulokset pätevät valtaosaan kuntia, mutta eivät enää suurimmissa kunnissa Vantaata lukuun ottamatta. Koulujen väliset erot ovat suurimmat Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueella ja seuraavaksi suurimmat viidessä muussa kaupungissa. Vantaa sen sijaan on lähempänä muuta Suomea kuin muita suuria kaupunkeja.

Koulu-uupumus voidaan vaihtaa innoksi

Leena Vähäkylä — 2011-04-19T11:53:04+03:00

Neljäsosa nuorista kokee kouluintoa viikoittain. Ammattikoululaiset kokevat lukiolaisia enemmän innostusta: lukiolaista innostusta kokee noin 20 prosenttia, kun ammattikoululaisista jopa kolmannes. Tytöt kokevat poikia enemmän innostusta koulussa. Tähän tulokseen on päätynyt professori Katariina Salmela-Aron johtama tutkimus, joka on osa Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmaa.

Happy School -seminaari pohtii koulun uusia haasteita

Leena Vähäkylä — 2011-04-19T11:59:39+03:00

Nuoruudessa tapahtuvien muutosten ja koulun yhteensopivuus on yksi keskeisiä teemoja Helsingin yliopistossa järjestettävässä Happy School -seminaarissa 18.-19.4.2011. Se on toteutettu Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin, Suomen Akatemian SKIDI-Kids -tutkimusohjelman ja Psykologian tutkijakoulun yhteistyönä.

Akatemian hakuajat muuttuvat - huhtikuun hakuilmoitus on ilmestynyt

aila pirinen — 2011-03-11T11:44:05+02:00

Suomen Akatemian huhtikuun haku käynnistyy. Hakuilmoitus on julkaistu Akatemian verkkosivulla suomeksi. Käännökset ruotsiksi ja englanniksi julkaistaan maaliskuun aikana. Hakemuksen voi jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin 1. - 29.4.2011. Joillakin kansainvälisillä hauilla on poikkeava hakuaika, joka on ilmoitettu hakuilmoituksessa.

Työryhmä esittää: yhtenäiseen kokonaiskustannusmalliin

Vesa Varpula — 2011-04-07T17:46:13+03:00

Suomen Akatemian elokuussa 2010 asettama työryhmä on saanut valmiiksi kehittämissuositukset kokonaiskustannusmallin soveltamisesta ja kehittämisestä tutkimusrahoituksessa. STREAM-työryhmä luovutti raporttinsa Akatemian pääjohtaja Markku Mattilalle torstaina 7.4.2011.

Siittiöt myrkkyjahdissa ja tunteet pelissä Joensuun SciFest-tiedetapahtumassa

Risto Alatarvas — 2011-04-11T12:42:06+03:00

Suomen Akatemia järjestää ohjelmaa Joensuun SciFest-tiedetapahtumassa 13.–16.4.2011. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua tapahtuman aikana tiedekahvilakeskusteluihin ja tutustua tutkimukseen Akatemian huippuyksiköiden järjestämissä kiehtovissa työpajoissa.

Syöpägeenin ja klassisen geometrian tutkimukset voittivat vuoden 2010 lukiolaisten tiedekilpailun

Marjo Aaltomaa — 2011-04-07T09:54:42+03:00

Viksuimmat palkittiin taas: Syöpägeenin ja klassisen geometrian tutkimukset voittivat vuoden 2010 lukiolaisten tiedekilpailun Suomen Akatemian vuoden 2010 Viksu-tiedekilpailun voittajat on valittu. Viksun kansallisen sarjan voitti Sakke Suomalainen Helsingin matematiikkalukiosta hienolla matematiikan työllään. Työ sai kiitosta korkeatasoisesta luovuudestaan: se on kuin ammattimatemaatikon tekem...

Uusia Alzheimerin taudin riskigeenejä löydetty

aila pirinen — 2011-04-04T15:02:07+03:00

Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen neurologian tutkimusryhmä on osallistunut laajaan yleismaailmalliseen riskigeenikartoitukseen Alzheimerin taudin uusien riskigeenien löytämiseksi. Nature Genetics -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa löydettiin kaksi uutta Alzheimerin taudin riskigeeniä ABCA7 (encoding ATP-binding cas¬sette, sub-family A, member 7) ja MS4A (encoding membrane-spanning 4A).

Suomen Akatemia rahoitti tutkimusta 324 miljoonalla eurolla vuonna 2010

aila pirinen — 2011-03-30T10:27:42+03:00

Suomen Suomen Akatemia rahoitti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, tutkijoiden ja tutkijanuran edistämiseen liittyviä hankkeita ja kansainvälistä yhteistyötä yhteensä 324 miljoonalla eurolla vuonna 2010. Akatemian rahoituksesta suurin osa, 38 prosenttia, koski Akatemiahankkeita. Akatemiahankkeita rahoitettiin yhteensä 124 miljoonalla eurolla.

699 tohtorinkoulutuspaikkaa 77 tohtoriohjelmalle vuosiksi 2012-2015

aila pirinen — 2011-03-23T10:10:23+02:00

Suomen Akatemia jakoi kaudelle 2012-2015 yhteensä 699 tohtorinkoulutuspaikkaa ja 9 miljoonaa euroa toimintamäärärahaa 77 tohtoriohjelman kesken. Kuluvan vuoden lopussa päättyy 699 aikaisemmin myönnettyä koulutuspaikkaa, joten niiden kokonaismäärä pysyy ennallaan. Opetusministeriö osoittaa yliopistoille koulutuspaikkojen kustannukset ja Akatemia toimintamäärärahat.

Odottavan äidin tupakointi voi lisätä nuoren tupakointiriskiä

aila pirinen — 2011-03-16T10:35:36+02:00

Sikiöaikainen nikotiinialtistus lisää hiirenpoikasten alttiutta nikotiinin itseannosteluun ennen kuin ne ovat täysikasvuisia. Nämä tulokset tukevat mahdollisuutta, että raskauden aikana nikotiinille altistuneet saattaisivat teini-iän kynnyksellä aloittaa tupakoinnin herkemmin ja olla myös herkempiä nikotiinin riippuvuutta aiheuttaville vaikutuksille erityisesti stressiä aiheuttavissa tilanteissa kuten vaikkapa tupakoivassa kaveriporukassa.

Uusi täsmälääke vähentämään tupakointia

aila pirinen — 2011-03-16T10:31:28+02:00

Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmassa on kehitetty tupakasta vieroittumiseen lääkettä, joka hidastaa nikotiinin poistumista elimistöstä. Tällaisen lääkkeen käyttö auttaisi tupakoitsijaa vähentämään tupakointia.

Varhain tupakoinnin aloittaneilla on moninkertainen riski aloittaa kannabiksen käyttö

aila pirinen — 2011-03-16T10:26:03+02:00

Nuorilla, jotka ovat aloittaneet tupakoinnin varhain oli moninkertainen riski aloittaa myöhemmin myös kannabiksen käyttö. Impulsiivisuuden kaltaiset käyttäytymismallit ovat riskitekijä tupakoinnin aloittamiselle. Tupakointi puolestaan on kannabiksen käytön vahva riskitekijä. Tämä käy ilmi Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelman hankkeesta, jossa selvitettiin varhaista tupakointia ja ulkoistavia käyttäytymismalleja huumeiden käytön aloittamista ennustavina tekijöinä.

Kuhmossa keskustellaan tulevana viikonloppuna muutoksesta ja sopeutumisesta

aila pirinen — 2011-03-15T10:08:35+02:00

Suomen Akatemian ja Pro Kuhmon yhdessä järjestämässä Ihminen ja Kosmos -tapahtumassa keskustellaan tänä vuonna teemalla ”Muutos ja sopeutuminen”. Tapahtuma järjestetään Kuhmo-talossa viikonloppuna 18.–20.3.2010. Muutokseen ja sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään eri näkökulmista.

Suomalaisia lihottaa etenkin alkoholi

aila pirinen — 2011-03-07T09:46:46+02:00

Enää vain kolmannes suomalaisista miehistä ja puolet naisista on normaalipainoisia. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa havaittiin, että vuonna 2007 seitsemän kymmenestä suomalaisesta työikäisestä miehestä ja puolet naisista oli ylipainoisia eli heidän painoindeksinsä oli vähintään 25 kg/m2. Merkittävästi lihavia heistä oli joka viides eli painoindeksi oli vähintään 30 kg/m2.

Aikuisuuteen johtaa kuusi erilaista polkua

aila pirinen — 2011-02-28T10:28:23+02:00

Vain harvassa elämänvaiheessa yksilölle tulee lyhyessä ajassa yhtä monta suurta elämänmuutosta kuin aikuistuville nuorille 19-30 vuoden iässä. Itsenäistyminen lapsuuden kodista, ammatin valinta, työuran aloittaminen, parisuhde ja vanhemmuus osuvat juuri tähän ikäkauteen. Myös velvollisuudet yhteiskunnan jäsenenä ja kansalaisena tulevat tässä vaiheessa vahvasti osaksi nuoren aikuisen elämää.

Sosiaalinen optimistisuus opintojen aikana edistää työelämään siirtymistä

aila pirinen — 2011-02-28T10:24:17+02:00

Opiskelijan sosiaaliset kyvyt ja asennoituminen sosiaalisiin tilanteisiin opintojen aikana enteilee työelämään siirtymisen onnistumista. Opintojen aikana omaksutuilla sosiaalisilla strategioilla on vaikutusta myös työhön sitoutumiseen ja työssä jaksamiseen työuran varhaisessa vaiheessa.

Kultapartikkelin spektroskooppinen sormenjälki tunnistettu

aila pirinen — 2011-02-25T15:02:47+02:00

Jyväskylän yliopiston ja Nanotiedekeskuksen NSC:n tutkijat ovat mitanneet kultananopartikkelin Au₁₀₂(p-MBA)₄₄kykyä absorboida sähkömagneettista säteilyä.

Tutkijat selvittivät, miten aivosolut säätelevät vaellustaan aivokuorelle

aila pirinen — 2011-02-25T10:54:35+02:00

Akatemiatutkija Eleanor Coffeyn johtamassa tutkimuksessa on tunnistettu säätelymekanismi, jonka ansiosta hermosolut ehtivät löytää paikkansa aivokuorella. Tutkijat havaitsivat JNK1-entsyymin yhdessä SCG10-proteiinin kanssa hidastavan hermosolujen liikkumisnopeutta aivojen kehityksen aikana.

Happikato vaivasi Itämerta jo keskiajalla

aila pirinen — 2011-02-15T09:49:52+02:00

Itämeren pintalämpötila oli tuhat vuotta sitten nykyistä lämpimämpi ja meren hapettomuus laaja-alaisempaa kuin tänä päivänä. Merenpohjan laaja-alainen hapettomuus keskiajalla on luultavasti ollut kohonneiden Itämeren pintalämpötilojen sekä ilmakehän kiertoliikkeiden muutosten aiheuttamaa.

ESF ja EUROHORCs yhdistymispaineiden alla

aila pirinen — 2011-02-10T12:12:15+02:00

Vuoden 2010 alusta alkaen Euroopan tiedesäätiö (ESF) ja Euroopan tutkimus- ja rahoittajaorganisaatioiden pääjohtajista koostuva EUROHORCs ovat keskustelleet yhdistymisestä. Keskustelujen taustalla on erityisesti päällekkäisyys organisaatioiden jäsenyyksissä. Ratkaisuja odotetaan keväällä.

Suomalainen kemian tutkimus korkeatasoista

aila pirinen — 2011-02-07T10:10:09+02:00

Kemian tutkimus on Suomessa korkealla tasolla ja osa tutkimusyksiköistä on oman alansa kansainvälisessä kärjessä. Kemian alan tutkimus kattaa kaikki keskeiset osa-alueet ja palvelee hyvin myös teollisuuden tarpeita. Näin todetaan tänään julkistetussa kemian alan kansainvälisessä tieteenala-arvioinnissa. Arvioinnin on toteuttanut Suomen Akatemia.

Suomen Akatemia avaa SHOK-aihealueille rahoitushaun huhtikuussa

aila pirinen — 2011-02-03T15:52:42+02:00

Suomen Akatemia avaa strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) aihealueille tutkijoille tarkoitetun haun. Rahoitusta on käytettävissä tässä haussa viisi miljoonaa euroa vuosille 2012–2014. Rahoituksella tuetaan SHOKien sekä yliopistojen tai tutkimuslaitosten strategisesti keskeisille aloille sijoittuvia tutkijoita. Rahoitetuiksi tulevissa hankkeissa tutkijat toteuttavat ja aktiivisesti edistävät kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta ja näin vahvistavat keskittymien tutkimusympäristöjä.

Amazonian metsistä löytynyt paksuturpeisia soita

aila pirinen — 2011-01-27T11:04:33+02:00

Amazonian sademetsien puut ovat sitoneet itseensä suuret määrät ilmakehän hiiltä. Aikaisemmin on luultu, että tropiikissa ei juuri muodostu turvesoita. Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän tutkijat ovat niitä nyt kuitenkin löytäneet. "Arvio Amazonin alueen turvemaiden pinta-alasta on monikymmenkertaistunut, ja turvepatjojen on huomattu olevan paljon luultua paksumpia", kertoo dosentti Kalle Ruokolainen.

Sekalainen pellonomistajajoukko huomioitava päätöksenteossa

aila pirinen — 2011-01-27T11:06:36+02:00

Suomessa ei ollut kattavaa tietoa pellonomistajista ennen kuin professori Eija Pouta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksesta tarttui tutkimushaasteeseen. Tavoitteena oli saada kuva pellonomistajista ja paneutua rakennemuutoksen tuomiin ongelmiin. Pellonomistuksen irtautuminen maataloustuotannosta näyttää tulleen jäädäkseen.

Neurotieteen tutkimusohjelma edisti nuorten tutkijoiden urakehitystä

aila pirinen — 2011-01-27T11:02:22+02:00

Suomen Akatemian Neurotieteen tutkimusohjelma kannusti ohjelmaan osallistuneita tutkijoita kansainvälisyyteen, liikkuvuuteen ja uudenlaiseen tutkimusyhteistyöhön. Erityisen hyvin ohjelma tuki nuorten tutkijoiden urakehitystä ja lisäsi tohtorikoulutettavien ja tutkijatohtoreiden palkkaamista alan tutkimushankkeisiin. Näin todetaan ohjelman arviointiraportissa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös metsänhoitoon

aila pirinen — 2011-01-27T10:32:33+02:00

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös metsiin, mutta metsien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen tiedetään vasta vähän. Suomen Akatemian Ilmastonmuutos-tutkimusohjelman hankkeessa selvitetään sitä, miten metsät sopeutuvat ilmastonmuutokseen ja miten metsänhoitoa on kehitettävä muuttuvissa olosuhteissa

Merialueiden käyttö muuttuu ilmaston lämmetessä

aila pirinen — 2011-01-27T11:00:13+02:00

Ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren ekosysteemiin ja käyttöön. Meren pintalämpötila nousee, suolaisuus laskee ja jääpeite vähenee tulevina vuosikymmeninä, jos ilmastonmuutos etenee nykyarvioiden mukaan. Uudessa MARISPLAN-tutkimushankkeessa selvitetään sitä, minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Itämereen ja miten meren käyttö muuttuu uusissa olosuhteissa. Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian vuoden alussa alkaneeseen Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta (FICCA) –tutkimusohjelmaan

Itämeren tutkimusohjelman Suomen valmistelut päätökseen

aila pirinen — 2011-01-26T17:23:22+02:00

Yli 90 johtavaa merentutkimuksen toimijaa vahvisti tänään Suomen lähivuosien painopisteet Itämeren tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Nämä otetaan huomioon koko Itämeren alueen kattavan monitieteellisen BONUS-tutkimusohjelman luomisessa.

Tutkimuslaitteistoihin mittavaa rahoitusta

aila pirinen — 2011-01-26T17:15:20+02:00

Suomen Akatemia rahoittaa noin 26 miljoonalla eurolla tutkimusinfrastruktuureja. Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimusvälineitä, aineistoja ja palveluja, jotka edistävät tutkimusta ja kehittämistyötä. Rahoitettavat hankkeet ovat yliopistojen ja tutkimuslaitosten tieteellisesti merkittävinä pitämiä ja priorisoimia laajoja kokonaisuuksia.

Suomalaisia nimitetty Euroopan tieteen näkyville paikoille

aila pirinen — 2011-01-26T17:18:09+02:00

Euroopan tiedesäätiön (European Science Foundation, ESF) pääjohtaja Marja Makarow on nimitetty Euroopan tutkimusalueen komitean (European Research Area Board – ERAB) varapuheenjohtajaksi. ERAB on Euroopan komission neuvoa antava elin tiede- ja tutkimuspoliittisissa asioissa. ERABin jäsenet edustavat tiedeyhteisöä, liike-elämää ja teollisuutta.

Supertietokone paljasti dvd-materiaalien atomirakenteen salat

aila pirinen — 2011-01-26T14:12:34+02:00

Tuore kansainvälinen tutkimus paljastaa AIST-seoksien kidemäisen ja amorfisen atomirakenteen yksityiskohdat sekä nopean rakennemuutoksen atomitason mekanismit ensimmäistä kertaa. Suomalaisten, saksalaisten ja japanilaisten tutkijoiden ryhmä julkaisee uusimmassa Nature Materials -lehdessä uutta tietoa dvd-levyjen luku- ja kirjoitusprosessien atomitason ilmiöistä.

Kulttuuriset erot näkyvät terveysteknologian käytössä

aila pirinen — 2011-01-26T14:09:48+02:00

Suomalais-kiinalaisessa hankkeessa tutkitaan ja kehitetään tietotekniikkaan perustuvia teknologisia terveys- ja turvapalveluja ikääntyvälle väestölle. Tutkimuksessa vertaillaan terveydenhuollon palvelujen toteuttamista Suomessa ja Kiinassa ja pohditaan sitä, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat uuden teknologian käyttöönottoon ja soveltamiseen näissä maissa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä (Motive) -tutkimusohjelmaa.

Muistihäiriöisten vanhusten arkea helpotetaan jokapaikan tietotekniikalla

aila pirinen — 2011-01-14T11:53:18+02:00

Eliniän piteneminen lisää muistihäiriöistä kärsivän vanhusväestön määrää huolestuttavasti lähivuosina. Kansainvälisten väestökehitysennusteiden perusteella ennakoidaan, että pelkästään muistihäiriöistä kärsivät potilaat täyttävät kaikki nykyiset sairaalat ja hoitolaitokset vuoteen 2040 mennessä. Suomessa kehitysnäkymä on EU:n huonoin, maailmanlaajuisesti arvioiden vain Japanissa tilanne on Suomeakin huonompi.

Työelämän muutokset vaativat eniten nuorilta

aila pirinen — 2011-01-27T11:44:49+02:00

Työmarkkinoiden muutokset heijastuvat voimakkaimmin nuorten ikäluokkien työssäkäyntiin ja uranäkymiin. 1970-1980 -luvuilla syntyneistä jopa lähes puolet on tähän mennessä vaihtanut tai joutunut vaihtamaan ammattiaan työmarkkinoiden muutosten takia. Työpaikan toimiala on puolestaan vaihtunut 1960-luvun alussa syntyneillä jo lähes joka toisella.

Suomalaiset menestyvät eurooppalaisilla työmarkkinoilla– paluumuutto takkuaa

aila pirinen — 2011-01-13T10:58:39+02:00

Suomalaiset koulutetut nuoret menestyvät hyvin eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimukseen vastanneista 76 prosenttia oli uudessa kohdemaassa kokoaikatyössä. Työtehtäviin ja asemaan työmarkkinoilla vastaajat ilmoittivat olevansa tyytyväisiä.

Suomalaisrekisterit osoittavat, kuinka köyhyys huono-osaisuus periytyvät

koulutusuusi — 2011-01-12T11:33:57+02:00

Joka viides vuonna 1987 Suomessa syntyneistä on 21 vuoden ikään mennessä saanut hoitoa mielenterveysongelmiinsa. 10 000:lta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Näistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Tämä selviää Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, joka on osa Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelmaa.

Lapsen unen laatu haastaa vanhemman hyvinvoinnin

koulutusuusi — 2011-01-12T11:22:49+02:00

Äidin raskauden ajan unihäiriö voi lisätä riskiä synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja edelleen heijastua vauvan unirytmin kehitykseen. Lapsen unihäiriö puolestaan vaikuttaa sekä äidin että lapsen vointiin.

Suomen Akatemian julkistama viiden maan tiedepoliittinen vertailu osoittaa:

Marjo Aaltomaa — 2011-01-10T10:47:41+02:00

Suomen Akatemia on selvittänyt viiden Suomen kanssa vertailukelpoisen maan 2000-luvulla toteuttamia tutkimus- ja tiedepoliittisia toimenpiteitä. Vertailun mukaan Alankomaat, Irlanti, Norja, Sveitsi ja Tanska ovat olleet menestyksekkäitä sen takia, että ne ovat koko 2000-luvun aktiivisesti ja johdonmukaisesti kehittäneet tutkimustoimintansa edellytyksiä ja rahoitusmuotoja. Suomi kuuluu tähän ryhmään, mutta edelläkävijäroolia tai esimerkkiasemaa Suomella ei ole.

Aivotutkijasta, akatemiaprofessori Riitta Harista tulossa tieteen akateemikko

Marjo Aaltomaa — 2011-01-12T10:12:01+02:00

Tasavallan presidentin esittelyssä on huomenna 26.11.2010 tieteen akateemikon nimitys. Tieteen uudeksi akateemikoksi esitetään nimitettäväksi akatemiaprofessori Riitta Hari Aalto-yliopistosta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovuttaa akateemikon arvonimeä koskevan nimityskirjan akateemikolle maanantaina 29.11.2010.